Eleanor Catton. Kuva: Marja Heinonen
HENKILÖ | Helsinki Lit -festivaalilla vieraillut uusiseelantilaiskirjailija voitti arvostetun Booker Prize -palkinnon kaikkien aikojen nuorimpana, vain 22-vuotiaana.
”Yhden ihmisen tappio on toisen ihmisen menestys. Elämme käyttämiemme laitteiden synnyttämissä nollasummakuplissa.”
Marja Heinonen, teksti
Uusiseelantilainen kirjailija Eleanor Catton oli vain 22-vuotias, kun hän vuonna 2013 voitti kaikkien aikojen nuorimpana kirjailijana arvostetun Booker Prize -palkinnon. Kun kysyn, miten hän on ihmisenä ja kirjailijana muuttunut noista ajoista, Eleanor naurahtaa, miettii hetken ja huudahtaa:
– Toivottavasti kypsynyt!
Catton kertoo, miten lapsen saaminen on muuttanut sitä, miten hän näkee maailman. Nyt 3,5-vuotias tytär on asettanut maailman uuteen asentoon:
– En ole enää taulu, olen kehys.
Kirjojen lukijana Catton sanoo muuttuneensa entistä ymmärtäväisemmäksi. Koska kaikki tarinat jollain tavoin käsittelevät perheitä, lapsen myötä hän on alkanut nähdä toisin sen, mitä on olla osa perhettä.
Suomalaisia Catton kiinnostaa tällä hetkellä siksi, että hänen kolmas romaaninsa Birnamin metsä ilmestyi alkuvuodesta Siltalan kustantamana ja Tero Valkosen suomentamana. Birnamin metsä on Cattonin kolmas romaani. Esikoisromaani Harjoitukset ilmestyi vuonna 2008 ja Booker-palkinto tuoli toisella romaanilla Valontuojat (2014).

Keväällä ilmestynyt Birnamin metsä on Cattonin kolmas romaani. Kuva: Marja Heinonen
Fiktio auttaa ymmärtämään maailmaa
Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilla vierailleelle Cattonille tärkeintä romaanin rakentamisessa on juoni, ja kirjoitusprosessista leijonan osan vie ennakkotutkimus. Hän lukee siinä vaiheessa paljon sekä fiktiivistä että tietokirjallisuutta ja ammentaa niistä sekä tyylejä että tietoa omiin teoksiinsa.
Nyt kun hän valmistelee jo seuraavaa, vahvasti dialogiin perustuvaa kirjaansa avioparista eron kynnyksellä, hän etsii aktiivisesti kaunokirjallisuudesta hyviä dialogeja, joista voisi ottaa vaikutteita.
Catton on innoissaan siitä, että työn alla oleva romaani on ensimmäinen kirja, jossa kertomus etenee minä-muodossa. Uutuudessa Cattonia viehättää tutkia avioeron kanssa kamppailevan miehen ja naisen erilaista tulkintaa siitä, mitä on tapahtumassa.
Catton puhuu haastattelussa pitkään sosiaalisen median haitallisuudesta ja huolestaan siitä, miten sen myötä asioista on tullut polarisoituneita. Hän kuvailee, miten meistä on tullut entistä suvaitsemattomampia erilaisuudelle:
– Yhden ihmisen tappio on toisen ihmisen menestys. Elämme käyttämiemme laitteiden synnyttämissä nollasummakuplissa. On myös sosiaalisesti hyväksyttävää markkinoida ja nostaa itseään esille kaikkialla.
Samaan hengenvetoon Catton muistuttaa, että kyse on hyvin uudesta ilmiöstä. Sitä ei pidä kyseenalaistamatta niellä.
Cattonin kriittisyys somen vaikutusvaltaa kohtaan näkyy myös Birnamin metsässä. Somen pirstomassa maailmassa Catton näkee kaunokirjallisuudella tärkeän tehtävän:
– Kaunokirjallisuus antaa lukijalle mahdollisuuden kokea, miltä tuntuu elää jonkun toisen ihmisen elämää. Fiktio on välttämätöntä, että pystymme ymmärtämään maailmaa.
Lue arvio Birnamin metsästä täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Äänisuunnittelija Maura Korhonen luo soivia kudoksia ja kaipaa äänisuunnittelulle myös kritiikin huomiota
MIKÄ ÄÄNI | Kulttuurileikkaukset osuvat nimenomaan freelance-taiteilijoihin ja vapaan kentän toimijoihin, muistuttaa äänisuunnittelija Maura Korhonen.
Irene Roivainen antaa äänen lähiöiden asukkaille, niiden tutkijoille, päättäjille ja vuokrataloyhtiöiden johtajille
HENKILÖ | Missä lähiö, siellä ongelma. Tähän tyyliin tavataan puhua, mutta Irene Roivainen valottaa asian toista puolta. Yli puolentoista miljoonan suomalaisen koti on lähiössä ja heistä suurin osa viihtyy.
Mitä ovat audition, ensemble, understudy ja swing? Näyttelijä Pekko Hirvonen kertoo
HENKILÖ | Näyttelijäksi valmistuva Pekko Hirvonen taitaa näyttelijäntyön, laulun ja tanssin lisäksi myös alan ammattitermistön.
Elämän salaisuus paljastuu Pispalan kattojen yllä – teatterimies Jotaarkka Pennanen täyttää 80 vuotta
HENKILÖ | Jotaarkka Pennanen on uransa aikana johtanut useita isoja teattereita ja ohjannut yli 70 näytelmää. Mutta hienointa mitä ihminen voi saada aikaan on runous.




