Eleanor Catton. Kuva: Marja Heinonen
HENKILÖ | Helsinki Lit -festivaalilla vieraillut uusiseelantilaiskirjailija voitti arvostetun Booker Prize -palkinnon kaikkien aikojen nuorimpana, vain 22-vuotiaana.
”Yhden ihmisen tappio on toisen ihmisen menestys. Elämme käyttämiemme laitteiden synnyttämissä nollasummakuplissa.”
Marja Heinonen, teksti
Uusiseelantilainen kirjailija Eleanor Catton oli vain 22-vuotias, kun hän vuonna 2013 voitti kaikkien aikojen nuorimpana kirjailijana arvostetun Booker Prize -palkinnon. Kun kysyn, miten hän on ihmisenä ja kirjailijana muuttunut noista ajoista, Eleanor naurahtaa, miettii hetken ja huudahtaa:
– Toivottavasti kypsynyt!
Catton kertoo, miten lapsen saaminen on muuttanut sitä, miten hän näkee maailman. Nyt 3,5-vuotias tytär on asettanut maailman uuteen asentoon:
– En ole enää taulu, olen kehys.
Kirjojen lukijana Catton sanoo muuttuneensa entistä ymmärtäväisemmäksi. Koska kaikki tarinat jollain tavoin käsittelevät perheitä, lapsen myötä hän on alkanut nähdä toisin sen, mitä on olla osa perhettä.
Suomalaisia Catton kiinnostaa tällä hetkellä siksi, että hänen kolmas romaaninsa Birnamin metsä ilmestyi alkuvuodesta Siltalan kustantamana ja Tero Valkosen suomentamana. Birnamin metsä on Cattonin kolmas romaani. Esikoisromaani Harjoitukset ilmestyi vuonna 2008 ja Booker-palkinto tuoli toisella romaanilla Valontuojat (2014).

Keväällä ilmestynyt Birnamin metsä on Cattonin kolmas romaani. Kuva: Marja Heinonen
Fiktio auttaa ymmärtämään maailmaa
Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilla vierailleelle Cattonille tärkeintä romaanin rakentamisessa on juoni, ja kirjoitusprosessista leijonan osan vie ennakkotutkimus. Hän lukee siinä vaiheessa paljon sekä fiktiivistä että tietokirjallisuutta ja ammentaa niistä sekä tyylejä että tietoa omiin teoksiinsa.
Nyt kun hän valmistelee jo seuraavaa, vahvasti dialogiin perustuvaa kirjaansa avioparista eron kynnyksellä, hän etsii aktiivisesti kaunokirjallisuudesta hyviä dialogeja, joista voisi ottaa vaikutteita.
Catton on innoissaan siitä, että työn alla oleva romaani on ensimmäinen kirja, jossa kertomus etenee minä-muodossa. Uutuudessa Cattonia viehättää tutkia avioeron kanssa kamppailevan miehen ja naisen erilaista tulkintaa siitä, mitä on tapahtumassa.
Catton puhuu haastattelussa pitkään sosiaalisen median haitallisuudesta ja huolestaan siitä, miten sen myötä asioista on tullut polarisoituneita. Hän kuvailee, miten meistä on tullut entistä suvaitsemattomampia erilaisuudelle:
– Yhden ihmisen tappio on toisen ihmisen menestys. Elämme käyttämiemme laitteiden synnyttämissä nollasummakuplissa. On myös sosiaalisesti hyväksyttävää markkinoida ja nostaa itseään esille kaikkialla.
Samaan hengenvetoon Catton muistuttaa, että kyse on hyvin uudesta ilmiöstä. Sitä ei pidä kyseenalaistamatta niellä.
Cattonin kriittisyys somen vaikutusvaltaa kohtaan näkyy myös Birnamin metsässä. Somen pirstomassa maailmassa Catton näkee kaunokirjallisuudella tärkeän tehtävän:
– Kaunokirjallisuus antaa lukijalle mahdollisuuden kokea, miltä tuntuu elää jonkun toisen ihmisen elämää. Fiktio on välttämätöntä, että pystymme ymmärtämään maailmaa.
Lue arvio Birnamin metsästä täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Soitetaan kansanmusiikkia niin, että kuuluu ja näkyy” – Anne-Mari Kivimäki täyttää 50 vuotta
50 VUOTTA | Anne-Mari Kivimäki juhlii 50-vuotismerkkipäiväänsä komeasti ja tarjoaa tamperelaisille sunnuntaimatinean Telakalla. Sama sunnuntai on myös hänen syntymäpäivänsä.
Kehotietoisuus ja yhteisötanssi – Annika Sarvela etsii reittejä parempaan vointiin ja vuorovaikutukseen
HENKILÖ | Vuoden 2025 yhteistötanssitaiteilijaksi valittu Annika Sarvela on tehnyt tanssin kentällä myötätuntoisen elämäntyön vailla suurta julkisuutta.
Alitajunnan työskentely on säveltäessä kaikkein tehokkain ja hedelmällisin väline, sanoo säveltäjä Asta Hyvärinen
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | ”En erottele mitään ääniä musiikin ulkopuolelle”, kertoo Asta Hyvärinen, jonka musiikissa voi soida vaikka polkupyörän istuimen putki.
Tukkateatterin syksyn avaa Broken Heart Story: ”Vähän synkänpuoleinen, mutta seassa on toivon hippusia”
HENKILÖ | Veera Hintsala työstää ryhmänsä kanssa esikoisohjaustaan, Saara Turusen Broken Heart Storya. Esitys käsittelee identiteettiä, valintoja ja sitä, miten elää tullakseen onnelliseksi.




