Arto Lappi. Kuvat: Ulla-Maija Svärd

Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat

Runoilija Arto Lappi pääsi asumaan Pyynikin kirjailijakotiin kolmeksi vuodeksi. Residenssiaikaa on jäljellä vajaat puolet. Asunnon omistaa Kirjailijaliitto.

– Kirjailija Jyrki Vainonen ja runoilija Kristiina Wallin myivät tämän asunnon Kirjailijaliitolle. Minä olen tässä residenssiasunnossa neljäs asukas. Minua ennen tässä ovat kirjoittaneet Juha Rautio, Sami Hilvo ja Marisha Rasi-Koskinen.

Runoilija Arto Lappi on mukana Kulttuuritoimituksen Viikon runo -sarjassa. Näköjään Tampere on pieni paikka, jossa asiat kytkeytyvät tavalla tai toisella yhteen, sillä myös Kristiina Wallin on yksi viikon runoilijoista. Juttusarjan runot saa valita kukin runoilija oman tahtonsa mukaan.

– Minulle kävi niin, että ensimmäisessä sananselityskirjassani kirjoitin väärin arkkitehti Bertel Strömmerin nimen ja kuinkas sattuikaan, nyt asun sitten Strömmerin piirtämässä talossa.

Tärinä on tuttu asia

Pyynikin puutalossa on kahdeksan asuntoa. Kirjailijaliiton residenssiasunto on kaksi huonetta ja keittiö.

Puutalo tärisee liikenteen voimasta, joten sikäli kirjoittamisrauha ei ole rikkumaton, mutta tämän asumisjärjestelyn vuoksi asumisessa säästyy rahaa, joten kirjoittamiseen voi keskittyä rauhassa.

Tärinäkin on Arto Lapille tuttu juttu. Aikaisemmin hän asui Armonkalliolla kallion päällä ja asunto tärisi junien kulkiessa vierestä.

Kirjailijaliitolla on jäsenille haettava residenssiasunto myös Helsingissä.

Pyynikin kirjailijakodissa Arto Lappi tekee töitä usein sohvan nurkassa.

Tarkka ja keskittynyt

Arto Lappi luonnehtii itseään runoilijana tarkaksi ja keskittyneeksi. Vie aikaa ennen kuin aihio kehittyy valmiiksi.

– Pidän siitä, jos runo tulee oman jutun ulkopuolelta. Teemojani ovat luonto, zen-filosofia ja myötätunto, mikä tulee osittain zenin kautta.

Nuorena Arto Lappi luki Charles Bukowskin runoja ja teki omia, joista tuli hänen mielestään hyviä. Puolentoista vuoden välein hän lähetti kokoelman kustantajalle ja sai ne takaisin hylättyinä erilaisten palautteiden kanssa.

– Runo-Kaarinan voitto vuonna 2001 avasi oven, ja sen myötä julkaistiin ensimmäinen kokoelma. Tässä tuli juuri 20 vuotta täyteen julkaisevana runoilijana.

Arto Lapin tuotanto on laaja. Oman kirjoittamisen ohella hän on kääntänyt muun muassa Raymond Carverin, Jaan Kaplinskin ja Anne Waldmanin runoja.

Osa-aikaisesti hän tekee töitä Antikvariaatti Lukulaarissa, jotta leivän päällä olisi jotain. Sananselityskirjoja on ilmestynyt kaksi.

– Pääammattini on olla kirjailija.

Aamuisin Arto Lappi meditoi ennen kuin alkaa kirjoittaa.

Aamutuntien kirjoittaja

Jo nuorena Arto Lappi päätti kirjoittaa joka aamu. Sitä hän jatkaa – poikkeuksena viikonloput, kun vaimo on vapaalla.

– Herään viideltä. Aamiaisen ja meditoinnin jälkeen alan kirjoittaa kuudelta. Yleensä jatkan kymmeneen asti. Se on erilaista kirjoittamista. Saatan keskittyä johonkin kohtaan runossa tai lauseeseen. Olen kuitenkin aamutunnit luovassa työssä ja kirjoittamisen maailmassa.

Julkaistu runous saisi hänen mielestään näkyä enemmän. Nyt se on jäänyt paljolti pienkustantamojen varaan, jotka eivät saa ääntään kuuluviin.

– Erilaisia Finlandia-palkintoja on useita, mutta ei yhtään runoudelle. Kaikki kirjallisuus on kuitenkin lähtöisin runoudesta. Runouden kirjoittajia kyllä on, mutta näkyvyyden ja huomion vie nyt proosa. Nuoren runoilijan on tänä päivänä vaikea puskea itsensä läpi aluskasvillisuudesta. Vaikeampi kuin minun aikoinani.

Runoudelle saisi olla Arto Lapin mielestä oma Finlandia-palkinto, jotta sen näkyvyys nousisi.

Lappi on zen-paikka

Arto Lappi harrastaa vaeltamista Lapissa. Lappi on zen.

– Lappi tarjoaa täydellisen irtioton arjesta. On kerta kaikkiaan hienoa kulkea tuntureilla. Vaelluksella ensin aamulla kasaat telttaa aamutoimineen kaksi tuntia, kuljet maastossa kahdeksan tuntia, teet iltatoimet ja pystytät jälleen telttaa ja sitten nukut eli olet liikkeellä koko päivän. Etelässä ei sillä tavoin pääse irti arkielämästä.

Viikon runo -sarja alkaa helmi-maaliskuun aikana. Sitä ennen esitellään kaikki sarjaan osallistuvaa neljä runoilijaa. Sarjan idean jalostamisessa on ollut suurena apuna Erkki Kiviniemi.

Arto Lappi

Syntynyt 4.11.1966 Tampereella.

Monipuolinen runoilija, jonka tunnetuimmat runot ovat itämaishenkisiä tankoja ja haikuja. On myös suomentanut runoutta.

Lapin tekemiä tamperelaisia sanaselityksiä on julkaistu Aamulehden Moro-liitteessä vuodesta 2015. Niistä on koottu kaksi kirjaa, Pökhölmistä päivää (2016) ja Katton nääs (2021).

Runokokoelmat:

• Ei perhonen siivistään tiedä. Daishõ waka -runoja. Kaarina: Kaarinan kaupunki, 2001.
• Kukko puussa. Turku: Sammakko, 2002.
• Oravan portaat. Turku: Sammakko, 2004.
• Harakan paja. Turku: Sammakko, 2007.
• Lumiputous. Turku: Sammakko, 2009.
• Laululento. Turku: Sammakko, 2011.
• Kärpäshäiriö. Turku: Sammakko, 2014.
• Sulavesien tanssi. Tampere: Sanasato, 2016.
• Veden ääret. Tampere: Enostone kustannus, 2018.
• Taivaanpohjassa laulavat valaat, valitut runot 2000–2018. Tampere: Enostone kustannus, 2019.
• Pohjoiset tuulenpesät. Vantaa: Enostone kustannus, 2020.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua