Kuva: Ulla-Maija Svärd
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Päivi Vasara lukee kesällä dekkareita, muistelee klassikoita ja nimeää Suomen parhaan.
1
Suomen paras dekkari on Eeva Tenhusen Mustat kalat. Siinä on jännitystä ja rakkautta Olavinlinnassa. Tämä klassikkodekkari on ilmestynyt 1964, ja siitä saisi toki ottaa uusintapainoksen, sillä nyt se on divarien ja kirjastojen varassa.
Kesä ja dekkarit kuuluvat yhteen. Kesätunnelmaani eivät kuulu jäätävän kauhistuttavat trillerit, vaan enemmänkin pehmodekkarit, cosy crime.
Mustat kalat olen lukenut pariin kertaan. Yleensä en lue kirjaa uudelleen – en mitään lajia – mutta tämä olkoon poikkeus, joka vahvistaa rutiinin.
Eeva Tenhusen esikoisteoksessa ollaan Olavinlinnassa. Mitä kiehtovin ympäristö murhamysteerille! Mustista kaloista kirjailija jatkoi kahdeksan jännitysromaanin sarjan.
Etsikää käsiinne, jos jostain saatte. Jo kirjan alkuperäiskansi on silkkaa nostalgiaa.
2
Kesälomaani kuuluu yksi Donna Leon. Minua viehättää niissä Venetsia, Guido Brunetti ja hänen perhe-elämänsä, italialainen ruokakulttuuri sekä turistien kuvaaminen hölmöksi sakiksi, joka kulkee ympäriinsä koko ajan puolentoista litran vesipullo saatavilla.
Ensimmäinen Brunetti-dekkari Kuolema oopperassa ilmestyi vuonna 1992. Sitten niitä on tullut tasaiseen tahtiin. Eivät sovi huippujännitystä kaipaaville, mutta ovat riittävän mielenkiintoisia juoneltaan.
Donna Leon on yhdysvaltalaista syntyperää, asui pitkään Venetsiassa, mutta ei antanut kääntää yksityisyytensä vuoksi kirjojaan italiaksi ja sittemmin hän on siirtynyt asumaan Sveitsiin.
3
Sitten palataan klassikkoihin: Maria Lang. Langin ensimmäinen romaani Murhaaja ei valehtele yksinään ilmestyi 1949.
Kirjat ovat arvoitusdekkareita Agatha Christien -tyyliin. Lang kirjoitti yleensä yhden teoksen vuodessa, yhteensä 43 kappaletta.
Parasta on Maria Langin alkutuotanto, jossa pääosassa on Puck Eksted. Niissä viehättää ruotsalaisen kesän vieton kuvaus ja menneen maailman tapojen kuvaus.
Langin tunnetuin hahmo on Christen Wijk, joka on ruotsalaisen salapoliisikirjallisuuden klassikko.
4
Sitten jännittävämpiin kirjoihin eli Minetta Waltersiin. Hän kirjoittaa psykologisia trillereitä.
Ruumis jääkellarissa, suomennettu 1995 (alkuteos The Ice House 1992) on ensimmäinen ja hyytävä. Brittiläinen Walters on julkaissut esikoistrillerin jälkeen suunnilleen kirjan vuodessa.
5
Päätin etukäteen, että tällä kertaa keskityn naiskirjailijoihin. Eihän se ole tasa-arvoista, mutta nyt on tällainen valinta.
Muutaman vuoden takaisessa kirjakauppaliiton selvityksessä on nimittäin ilmennyt, että eniten dekkareita lukevat 30–49-vuotiaat naiset. Monelle miehelle on kova kynnys lukea ylipäätään mitään naisten kirjoittamaa ja vielä korkeampi kynnys on lukea naisten tekemiä dekkareita. Jännityskirjallisuutta ostetaan ympäri vuoden, mutta eniten kesällä.
Tällä kertaa jäi mainitsematta iso joukko hyviä naisdekkaristeja, mutta heitä on paljon, joten kannattaa antaa mahdollisuus – miestenkin!
Päivi Vasara
PS. Lisää lukuvinkkejä saa Facebookin Dekkariryhmässä, joka on loistava ja porukka on hyvähenkistä. Ryhmässä on tarjolla tukuittain kokemustietoa ja avuliaisuutta. Juonipaljastuksia siellä ei tietenkään tehdä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Charlie Sheen on tehnyt paljon elokuvia, omasta mielestään enimmäkseen huonoja – arviossa Sheenin kirja
KIRJAT | Näyttelijä Charlie Sheen kertoo muistelmissaan omista mokistaan ja juoruilee myös muista julkisuuden henkilöistä.
Mihin tarvitaan kirjallisuutta, kysyy Mihail Šiškin esseekokoelmassaan – arviossa Viha ja kauneus
KIRJAT | Mihail Šiškin etsii kysymykseen vastausta venäläisten klassikkojen kirjoista, joita hän analysoi poikkeuksellisen oivaltavasti.
Taitavia runoja kipeästä aiheesta – arviossa Karla Löfgrenin Seitsemän vuoden tulva
KIRJAT | Tamperelaisen Karla Löfgrenin esikoisrunokokoelma käsittelee traumasidosta ja kaltoinkohtelua. Löfgrenin aiemmat teokset ovat uskonnonfilosofisia tietokirjoja.
Kuvitettua historiaa Suomen pohjoisimmasta linnasta – arviossa Ilpo Koskelan Oulun linna
KIRJAT | Sarjakuvamainen kerronta yhdistyy lastenkirjallisuudesta tuttuihin näyttäviin kuviin ja tietoteksteihin Ilpo Koskelan teoksessa.



