Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sami Nissinen on juuri nyt saapasmaan lumoissa, napa täynnä brosciuttoa.

1

Myöhäiskeskiajalla Rooman valtakunta oli läntisessä Euroopassa muisto vain, mutta Italian alue oli yhä musiikin ja kulttuurin mahtiseutua. Antiikin Rooman aikana, vuonna 59 eaa. perustetun Firenzen kukoistus alkoi kaupankäynnin siivittämänä keskiajan lopulla. Vuonna 1115 siitä tuli kaupunkivaltio. 1300- ja 1400-luvuilla Medicien suvun itsevaltaisten hallitsijoiden aikana Firenzen alue muodosti tasavallan, ja tällöin kaupungista kasvoi myös renessanssin huomattavin keskus.

Firenzeä on kutsuttu taiteen pääkaupungiksi. Unescon arvion mukaan 60 prosenttia maailman taideaarteista on Italiassa ja noin puolet niistä Firenzessä. Taiteiden kulta-aikaa olivat etenkin 1200–1500-luvut. Dante ja Michelangelo syntyivät Firenzessä. Boccaccio kirjoitti siellä Decameronen. Ooppera keksittiin Firenzessä. Kaupungin keskusta on rakennuksineen ja taideaarteineen kuin yhtä isoa museota tai taidenäyttelyä. Tätä hämmästyttävää näytelmää katsellessa on kiva kuunnella renessanssinaikaista musiikkia, dramaattisia madrigaaleja ja humoristisia frottoloita.

2

Italialaista ruokaa on tullut syötyä siinä määrin, ettei italialainen keittiö varsinaisesti yllätä. Mutta vasta paikan päällä huomaa, että avainasia on tuoreus. Kaupasta saatavat vihannekset ja yrtit maistuvat makeilta ja aromikkailta. Pihalla ja pusikoissa kukkii minttu, basilika, laakeri, ja salvia sekä itselleni uusi tuttavuus nipitella, kivikkokäenminttu, joka nimestään huolimatta on läheisintä sukua kyntelille. Nipitella sopii lähes kaikkeen ruokaan tuoden siihen minttu- ja rucolamaisen täyteläisyyden ja yrttimäisen aromin.

Ilmakuivattu kinkku, brosciutto, on tuontitavaraa suolaisempaa ja maistuu täydelliseltä täysjyväleivän päällä yrttien ja parmesaanin kanssa. Firenzeläisessä Ristorantessa nautittu pizza oli perus-ok-tasoinen, ja hyvän hinta-laatusuhteen omaava huippuravintola löytynee viimeistään Napolista. Siihen asti nautitaan kotikeittiön höyryävistä antimista!

3

Firenzen keskustassa sijaitseva kirkko Duomo on huikea osoitus paitsi rakennus-, kuvanveisto-, ja maalaustaiteesta myös siitä, kuinka paljon Italiassa on panostettu julkisen tilan estetiikkaan. Yleensä tietysti herran nimissä. Katedraalikompleksi Duomon kirkontorneja ennen koristaneet Donatellon, Nanni di Bartolon ynnä muiden klassikoiden veistämät patsaat ovat nykyisin nähtävillä kirkon vieressä sijaitsevassa museossa.

Museo dell’Opera del Duomo on ällistyttävä ja hengästyttävä kokemus. Siellä käy muun muassa ilmi, että Firenzen vanhimman kirkon, Battistero di San Giovannin, ”uusien” ovien tekemisen sai tehtäväkseen paikallinen taiteilija Lorenzo Ghiberti voitettuaan vuonna 1403 Firenzen villakauppiaiden killan järjestämän kilpailun. Kilta halusi, että ovet löisivät komeudessaan Pisan tuomiokirkon taidokkaasti työstetyt ovet. Ghibertillä meni ovin tekemiseen 27 vuotta. Michelangelo oli ovien kauneudesta niin vaikuttunut, että nimesi ne Porta Del Paradisoksi, paratiisin portiksi.

4

Italialaiset vaatteet, kengät ja nahkatuotteet ovat ajattomia ja tyylikkäitä. Firenzen keskustan putiikeissa myytävät pikeepaidat, nahkatakit, laukut ja lompakot ovat kauniita ja laadukkaita, ja rotsin saa halutessaan vaikka myrkyn vihreänä tai räikeän punaisena. Vaikuttavaa on lisäksi se, kuinka etenkin varttuneempi väki panostaa täällä pukeutumiseen. Etenkin viikonloppuisin Grassinan kylän raitilla näkee tyylikästä herrasmiestä pyhähousuissaan ja tyylikkäissä, hyvinistuvissa paidoissaan. Mekkoja suosivien daamien käsilaukut on valittu sävysävyyn kenkien kanssa. Ihmiset eivät epäröi hymyillä ja puhua toisilleen, vaikka alkoholi ei virtaisikaan.

5

Flixbus on halpa, helppo ja mukava, ekologinen – suorastaan nerokas – tapa matkustaa Euroopassa. Matkustimme muutaman päivän aikana Puolasta Slovakian ja Slovenian kautta Italiaan taittaen matkan mukavilla, hyvin ilmastoiduilla ja varustelluilla busseilla. Lippujen hinnat ovat Onnibus-tasoa, ja parin euron lisämaksulla saat panorama-paikan huikeisiin maisemiin. Puolan ja Slovakian rajalla sijaitsevat Tatravuoret olivat vaikuttava näky auton ikkunastakin katsottuna. Bussit pitävät kuljettajasta riippuen erimittaisia taukoja tasokkailla pysäkkipaikoilla, josta voi ostaa kahvin ja purtavan lisäksi vaikka kannabismakeisia.  

Sami Nissinen