Kuva: Sirpa Pääkkönen

1

Uuuuh, kantosiipialuksesta kuuluu kiljahduksia vuonoristeilyllä Norjan Bergenissä. Kovaäänisistä kaikuu Edvard Griegin Vuorenpeikkojen tanssi. Päiväristeilijöitä täynnä oleva alus saa lisäpotkua vastaantulevasta, aaltoja nostattavasta laivasta juuri, kun olemme saapumassa kapeaan salmeen jyrkkien vuorenrinteiden välissä. Reitti tuntuu katkeavan kuin seinään, mutta alus löytää mutkittelevan vesitien ja matka jatkuu eteenpäin kohti Mostraumenia ja Modalenia.

Vuonoristeilyt ovat lähes pakollinen ohjelmanumero Bergenissä. Niitä voi valita eri pituisia. Osterfjordenia pitkin risteilevä reitti kuuluu lyhimpiin. Kolmessa ja puolessa tunnissa alus seilaa Mostraumeniin ja takaisin ja tarjoaa huimia näkymiä, kun alus jättää taakseen kauniit vuoristokylät ja etenee kohti kapeikkoja ja reitin varrella olevia vesiputouksia. Peikot värittävät norjalaista mytologiaa. Mielikuvitus saa matkalla siivet. Voi kuvitella, että jyrkät vuorenrinteet tarjosivat satuolennoille sopivia asuinkoloja.

Vuonoristeily Bergenissä tarjoaa huikeita näkymiä.

2

Matkailijavirta täyttää myös Bryggenin, joka oli aikoinaan Bergenin vanha rahtisatama. Värikkäät puusta rakennetut makasiinirakennukset kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin. Tulipalot ovat tuhonneet rakennuksia monta kertaa, mutta varastot on rakennettu uudelleen. Nyt suositussa turistikohteessa on kauppoja, ravintoloita, pieniä mukavia sisäpihoja ja kapeita käytäviä. Läheltä Bryggeniä voi hypätä funikulaarin kyytiin ja nousta hetkessä Fløyen-vuoren upealle näköalapaikalle.

Oppaat Erica ja Mathias kertovat hansa-ajasta Bryggenin hansamuseossa. Kuva: Sirpa Pääkkönen

Bryggenissä on myös museoita. Erityisen kiinnostava on hansaliiton ajoista kertova Hanseatic-museo,  jossa on isoja, vanhoja saleja ja hansakauppiaiden myyntipöytiä. Saksalaiset perustivat Bryggeniin hansaliiton toimiston vuonna 1360. Museossa voi osallistua opastetulle kierrokselle, jossa oppaat Erica ja Mathias kertovat hansa-ajoista.

Sali hansamuseossa. Kuva: Sirpa Pääkkönen

3

Ehdoton käyntikohde Bergenissä on säveltäjä Edvard Griegin kotimuseo hieman kaupungin ulkopuolella Troldhaugenissa. Kauniilla paikalla vuonon reunalla kohoaa pieni puinen rakennus vuodelta 1885.

Edvard Griegin kotimuseo rakennettiin vuonna 1885. Kuva: Sirpa Pääkkönen

Grieg (1843–1907) asui siellä vaimonsa, laulaja Nina Griegin kanssa kesäisin vuosina 1885–1907. Somasti sisustetussa talossa on korkeat huoneet. Grieg vaati, että musiikille täytyy olla tilaa ja akustiikkaa parannettiin huonekorkeudella. Olohuoneessa on piano, jolla Grieg sävelsi tunnettuja teoksiaan.

Pihapiirissä on myös Griegin patsas, hauta, pieni mökki säveltämistä varten, konserttisali ja uudempi museorakennus kahviloineen.

Olohuoneessa on piano, jolla Grieg sävelsi. Kuva: Sirpa Pääkkönen

4

Bergenissä on yli kaksikymmentä museota. Keräilijä Rasmus Meyer keräsi Norjan tunnetuimman taitelijan Edvard Munchin (1863–1944) taidetta. Hänen kokoelmaansa voi tutustua Kode-museoihin kuuluvassa, Meyerille omistetussa rakennuksessa Bergenin keskustassa.

Edvard Munch: Kesäyö, Inger rannalla, 1889. Kuva: Kode-museot

Esillä on upeita töitä Munchilta muun muassa projektista The Frieze of Life. Munch matkusti Ranskaan talvella 1889–1990 ja kirjoitti St. Cloud -manifestin, jossa hän käsitteli rakkautta, ahdistusta ja kuolemaa. Näistä teemoista syntyi maalauksia, joissa taiteilija tutki ihmisen sisäistä elämää ja tunteita.

5

”Tervetuloa kaupunkiini. Olen kuin te muutkin. Unelmoin varakkuudesta, olen kiinnostunut uusista keksinnöistä ja pidän rahasta”, hammaslääkäriä näyttelevä Joakim toivottaa museovieraat tervetulleeksi vanhan Bergenin ulkoilmamuseon mukulakivisellä torilla.

Puhe kuuluu lyhyeen sketsiin, jossa rahanhimoinen hammaslääkäri houkuttelee asiakkaita ja kiskoo hampaan pois vastentahtoiselta muorilta.

Joakim ja Johanne kutsuvat yleisöä Vanhan Bergenin museoalueelle pienellä näytelmällä. Kuva: Sirpa Pääkkönen

Vanha Bergen on pieni oma kaupunkinsa, jossa on runsaat kolmekymmentä puutaloa 1700-, 1800- ja 1900-luvulta. Monien talojen sisälle voi kurkistaa ja näyttelijät kertovat elämänmenosta ennen muinoin. Museoalueella on muuna muassa merikapteenin, leipurin, suutarin ja kauppiaan talo. Kouluunkin pääsee kurkistamaan. Liitutaululla on tekstiä ja pienet pulpetit on sijoitettu tiheästi vieri viereen.

Hyvät kengät ovat tarpeen museoalueella, koska alue on mäkinen ja osa pikkuteistä on peitetty epätasaisilla mukulakivillä.

Sirpa Pääkkönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua