Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Alli Mattila nauttii alkavan syksyn äänistä ja suosittelee käymään Utopiakonsultaatiossa Helsingin taidemuseossa.

Elokuu on kai ihan virallisestikin viimeinen kesäkuukausi. Täytyy myöntää, että tänä vuonna otan alkavan syksyn erityisellä ilolla vastaan. Kulunut pitkä kuuma kesä yllytti helteillään tarttumaan kutakuinkin jokaiseen minulle osoitettuun kesäseikkailukutsuun, minkä ansiosta tuli nautittua mahdollisesti yliannostus sosiaalisia kohtaamisia ja muuta humputtelua. Niinpä kaikki syksyyn liittämäni mielikuvat kuten pimeys, viileys, yksinolo, rutiinit ja järjestykseen paluu ovat enemmän kuin tervetulleita takaisin elämääni.

1

Tähän syksyyn, kuten kaikkiin kausittaisiin järjestelypuuskiin, kuuluvat olennaisesti erilaiset listat. Muun muassa muistilistat, ruokalistat ja sähköpostilistat ovat mainioita työkaluja, kun palailee arkeen. Jalkalistoja voi myös siivousinnon yllättäessä pikkuisen pyyhkäistä. Ehdottomasti kannattaa myös tehdä alkavalle vuodenajalle sopiva, itselle mieluisa ja ajankohtainen soittolista. Jos haluaa listojen kirjoittelusta pidempiaikaisen harrastuksen, voi esimerkiksi alkaa listata lukemiaan kirjoja tai näkemiään elokuvia. Minun lempilistojani ovat tietenkin to do -listat, sillä niiden avulla omien töiden tai velvollisuuksien edistyminen tulee yliviivaamalla näkyväksi ja konkretisoituu, vaikka työn sisältö olisi esimerkiksi sanoja peräkkäin näkymättömässä verkossa.

2

Kesän vaihtuessa syksyyn kaupungin kuulokuva muuttuu olennaisesti. Kun autojen renkaat viistävät sateen kastelemia katuja, niistä kuuluu merkittävästi kovempi ääni kuin kuivaa asfalttia vasten. Syksyllä tuulet voimistuvat ja puiden lehdet muistuttavat taas olemassaolostaan. Rankkasateen ropina kattoon tai ikkunoihin maadoittaa kesäriennoista levottomiksi käyneet jalat. Minä nautin näistä syksyn äänistä, ja luulen, että tunteellani on ihan tieteellinenkin perusta. White noise -ääntä käytetään avuksi esimerkiksi unettomuuden ja keskittymisvaikeuksien hoidossa, ja syksyisen kaupungin tai metsän äänet kuulostavat itse asiassa aika samalta kuin keinotekoisesti aikaansaatu white noise. Kannattaa nauttia näistä syksyn kohinoista vielä ennen kuin lehtienpuhalluskoneet tulevat ja pilaavat kaiken.

3

Syksyyn liittyy myös olennaisen äärelle palaaminen. Parhaimmillaan myös taideteos voi onnistua osoittamaan kohti sitä, mikä itselle on kulloinkin olennaista. Viime keväänä onnekseni rohkaisin itseni ja kävin kokemassa Todellisuuden tutkimuskeskuksen Utopiakonsultaation Helsingin taidemuseossa. Utopiakonsultaatio on esityksellinen kierros, jossa konsultin ja kokijan kohtaamisesta syntyy jotakin ainutlaatuista – tässä tapauksessa taidemuseoympäristössä. Konsultaatio tapahtuu yhdelle henkilölle tai pienelle ryhmälle kerrallaan eikä sitä voi varata etukäteen. Utopiakonsultaatioita on tarjolla vielä 7.9. asti, ja voin oman kokemukseni perusteella lämpimästi suositella kokeilemaan. Ventovieraan ihmisen kohtaaminen rauhassa taiteen äärellä voi tuoda yllättäviäkin olennaisuuksia elämästä esiin!

4

Olen lapsesta saakka ollut aika armoton harrastushamsteri. Aikuistuttuani moni harrastus muuttui jollain tapaa työksi, tavoitteelliseksi opiskeluksi tai ammattitaidoksi ja harrastelijuus minussa väistyi taka-alalle. Tänä kesänä tajusin, että nyt kaipaan elämääni takaisin aivan rehellisiä harrastusharrastuksia. Niinpä syyskuu tuokin minulle mukanaan mitä erikoisempia kursseja, ryhmiä ja luentoja, joista minulla ei ole minkään sortin ennakkokäsitystä. Harrastaminen on parhaimmillaan rentoa mutta keskittynyttä tekemistä, joka antaa tekijälleen iloa – ehkä jopa uusia taitoja, ystäviä ja ainakin kokemuksia.

5

Jos kaipaat jo nyt pikaista viilennystä kuluneen viikon helteiden vastapainoksi, Tampereen mahdollisesti kylmin puolijulkinen sisätila löytyy osoitteesta Yliopistonkatu 58 D. Tuossa osoitteessa Liikelaiturilla esitetään tänään lauantaina 31.8. vielä viimeisiä kertoja Anniina Kumpuniemen Kantola & Seppänen Companylle tekemää koreografiaa nimeltä Lovekicks. Esityksessä tanssitaan yleismaailmallista rakkaustarinaa vuorovaikutuksessa äänisuunnittelija Teemu Kiiskilän elävän sävellyksen kanssa. Työryhmä on työskennellyt teoksen parissa Liikelaiturin kesäresidenssissä pidempäänkin, joten tilan kesäisen jäätävän lämpötilan tuntien voisin kuvitella heidän myös esiintyvän tänään päät kylminä.

Alli Mattila