Parasta juuri nyt (3.10.2020): Huonekasvit, heavy metal, lenkkeily, kokolattiamatot, kahden hengen peitto yhdelle

03.10.2020

Huonekasvit, kivoja! Kuva: Wiki Commons

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Antti Granlundin listalta löytyy yksinkertaisia asioita elämään.

1

Huonekasvit ovat kivoja. Yksinkertaisia ja vaatimattomia elollisia, jotka tekevät paikasta kuin paikasta hieman paremman. Meillä on kotona monta kasvia. Kymmeniä joka huoneessa, täällä olkkarissa… ootas… hetkinen… yks, kaks kolme, neljä… tuollakin… ja tuolla… päätä käännellen saan laskettua 34 eri kasvia. Osa niistä on pienissä ruukuissa erilaisten pylväiden ja pöytätasojen päällä, muutama isompi lattialla. Niissä ei näytä olevan kukkia, pelkkää vihreää sen eri muodoissa.

En usko tietäväni yhdenkään omistamamme huonekasvin oikeaa nimeä, paitsi kenties peikonlehden. Ja otaksun, että vieressäni kauniisti joka suuntaan kurottava vihreä ystäväiseni on joku saniainen. Huonekasvit ovat kivoja.

2

Tiedän ihmisiä, jotka ajattelevat, että hevi on huumorimusiikkia: täynnä noloja kitarasooloja, hupsuja tukkalaitteita, hassuja kiekaisuja, itsetarkoituksellista soittotaitoa, hölmöjä fantasiasanoituksia, vääränlaista vakavuutta. Spinal Täppiä. Aika huumorintajuton väite, eiks vain?

Hevi on myös hauskaa musiikkia, mutta ei tahattomasti. Hevissä on paljon erilaisia tarttumapintoja, mutta erityisen mahtavia ovat sille tyypilliset iskulauseet, joita on hyvä karjua mukana nyrkki ilmassa, naama juuri oikeanlaisessa irveessä. I wanna be somebody! Heavy metal is the law! You’re gonna burn in hell! Gung ho! Battery! Heaven’s on fire!

Sinä sanot huumoria, minä sanon ihanaa!

3

Paitsi että pidän kasveista ja kuuntelen heviä, olen alkanut taas lenkkeillä. Juokseminen on mukavaa jo itsessään, mutta vielä kivempaa se on, jos maalissa odottaa palkinto, niin kuin Pirkka-merkkinen vaniljaproteiinijuoma. Tuote on palkintoherkkujen sweet spotissa: se ei maksa paljon (kait jotain vähän yli euron), se ei lihota, se on kuitenkin makeaa ja vaniljaa eli namia, se on turha elintarvike. Turha siinä mielessä, että saman proteiinin saisi mistä tahansa muusta semiterveellisestä tuotteesta, vaikka rahkasta tai raejuustosta. Mutta tuntuisi hölmöltä palkita itsensä raejuustolla.

Siispä lenkille, sitten venyttely, sitten halpa ja turha vaniljakulaus naamariin, sitten suihkuun ja lopulta sohvalle pötköttelemään!

4

Oliko se Die Hard ykkösessä, kun Bruce Willisin esittämä jäbä heittää lentomatkan jälkeen kengät ja sukat pois ja tassuttelee hetken kokolattiamatolla? Elokuvassa teko toimii set upina siihen, kun jossain vaiheessa helvetti pääsee irti, pyssyjen paukuttelu alkaa ja pahikset ampuvat tornihotellin toimistohuoneen lasisermit säpäleiksi, jotta Bruce Willisin esittämä jäbä joutuisi raahautumaan paljain jaloin poikki lasinsiruja täynnä olevan toimiston. Noh, oikeassa elämässä joutuu hyvin harvoin tulitaisteluun pahisten kanssa, mutta paljain jaloin voi tassutella maton päällä.

Meillä on olohuoneessa tällainen kiva pullea matto, joka painuilee mukavasti paljaan jalkapohjan alla. Varsinkin aamuisin sen päällä on kiva tassutella.

5

Joitain vuosia sitten minä ja vaimoni hankimme parisänkyymme ison peiton, sellaisen kahdelle hengelle tarkoitetun. Sitä käytettiin vain hetken aikaa kahden hengen peittona… vai käytettiinkö edes? Ootas hetki, tarkistan asian!

Tarkistin. Ei käytetty kahdelle hengelle, se ostettiin aikanaan sen vuoksi, että kun olimme myymässä asuntoamme, tuollainen iso peitto näytti petauksessa paremmalta.

Niiiin, mutta siis minä olen ottanut sen peiton omaan käyttööni. Eli nukun yöni parisängyssä siten, että minulla on oma kahden hengen peitto. Vieressä nukkuu vaimo oman normaalin peittonsa kanssa ja yleensä välissämme röhnöttää britticockerspanielimme Onneli. Jossain vaiheessa saatamme tarvita isomman sängyn. Mutta iso peitto yhdelle on tosi ihana.

Antti Granlund

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua