Hannu Riikosen mies on melkein kasvanut vauvaksi Voipaalan näyttelyssä. Kuva: Anne Välinoro

1

Edellisestä käynnistä Valkeakosken Voipaalassa ehtikin kulua vain kymmenen vuotta, kun suuntasimme kuulaana syyspäivä taivaallisen kauniille muinaiselle asutusalueelle.

Voipaalan taidekeskus on kokonaisvaltainen elämys. Rakennus itse jugendtakkoineen ja seiniä kiertävine nahkasohvineen, barokkipuutarhoineen ja kahviloineen kutsuu viettämään aikaa taiteen parissa, ei vain käväisemään.

Tini Sauvon nukkemobilet -ja veistokset ovat rautalanka-ja kierrätysteknisiä huippusaavutuksia. Ne elävät myös varjoina, ilmeilevät ja lentävät. Viehko seinänpeittävä video saa ne elämään.

Hannu Riikosen miehet ja puuveistokset alakerrassa herättävät outoja mielleyhtymiä miehen kasvusta ja keskeneräisyydestä.

Tini Sauvo, Tero Makkonen & Esa Lindroos: Aallon alla, ilman päällä sekä Hannu Riikonen: Takapotkuja. Voipaalan taidekeskus, Valkeakoski. 6.11.2022 asti.

2

Rapolan harjulla Suomen kauneus välkkyy Vanajassa. Kuva: Anne Välinoro

Suomi ei ole asutukseltaan niin nuori kuin usein ajattelemme. Varsinais-Suomen maanviljelysseutuja ennenkin täällä suojauduttiin viholliselta ja kokoonnuttiin yhteen.

Runsaan tuhannen vuoden takaa löytyi jo asutusta, linnoituksia, uhrikiviä ja kehittynyttä taktiikkaa Rapolan linnavuorelta, ihan Voipaalan vierestä.

Rautakautisen asuinpaikan erikoisuutta ovat edelleen kiviröykkiöinä hahmotettavat kalmistot.

Kävele ja koe, mutta älä leiriydy tai kaiva. Se on jo muinaismuistolain mukaan ankarasti kiellettyä.

3

Metsä ei koskaan petä. Valokuvataiteen museossa Ritva Kolehmainen on löytänyt metsän värikirjon ja muodot. Kuva: Anne Välinoro

Helsingistä voi löytää aarniometsän nyt keskeltä kaupunkia, Valokuvataiteen museosta Kämpin Gallerian pohjakerroksessa.

Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon vanhojen metsien kauneutta tallentava ja rikasta kilpikaarnaa, kirjanpainajatoukan järsimia polkuja ja värien ehtymätöntä kirjoa kuvaava näyttely Pohjoistuulen metsä rauhoittaa kuin – no, kävely metsässä. Ja muistuttaa luonnonmetsien suojelun tärkeydestä.

Ja luonnonmetsät ovat tärkeitä – niin miksi? Ennen kaikkea vanhojen ja lahopuiden kyvystä säilyttää luonnon monimuotoisuutta täydellisellä tavalla. Ne ovat hiilinieluja jos mitkä ja saavat meidät voimaan hyvin.

Katso myös näyttelyn videoelokuva, jossa animaatiotekniikka herättää stillkuvat metsän vuoden kiertoon.

Ritva Kovalainen & Sanni Seppo: Pohjoistuulen metsä. Valokuvataiteen museo, Kämp Galleria. 2.10.2022 asti.

4

Priscillassa on monta tasoa. Kuva: Robert Seger

Tulipa sitten nähtyä Priscillakin, Samuel Harjanteen ohjaajan kultasormellaan sipaisema musikaali.

En ole nähnyt kolmen drag-queenin matkasta Australian aavikoilla suotavaa elokuvaa, joten hikoilin täpötäydessä Helsingin kaupunginteatterin katsomossa kokemusta neitseellisesti.

Musikaali tekee överit joka suhteessa, siinä leivokset ja kakunpalat tanssivat, sydän koostuu koreografiana uudestaan, tekoripset ovat pidempiä ja jäykempiä kuin miesmuistiin ja syke 1980-luvun hittibiisien seurassa kiihtyvää ja letkeää.

Hilpeä videotausta tempoilee ikäkulun keikkabussin matkaa aussijunttien kaupunkirasteilta toiselle.

Vaikka viihdyn, myös ajattelen. Priscilla on myös perin sympaattinen tapa tutustua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Sen kautta tulee huumorin keinoin mietittyä, miten marginaaliin syntynyt ja erityisen elämäntavan valinnut löytää taiteesta väylän toteuttaa itseään. Se kertoo myös perheestä, jossa lapsi on viisain ja osaa sanoittaa totuuden.

Se kertoo myös rakkaudesta, jolle strutsinsulat, tekorinnat ja jymyripset ovat vain rekvisiittaa ja ihmisen syvin on persoona housuihin kurkkimatta.

Priscilla, aavikon kuningatar Helsingin kaupunginteatterissa 31.12.2022 asti. Lue Jussi Kareisen Kulttuuritoimitukseen kirjoittama arvio täältä.

5

Suomen Pankin Rahamuseossa setelitkin ovat lipun kokoisia. Kuva: Anne Välinoro

No niin, milloinkas sitä oikein siirryttiinkään euroon? Entä mikä on plootu? Miten markan arvon vaihtelu määräytyi? Kun Suomi sukelsi lamaan, mikä järjestö ojensi auttavan kätensä?

Suomen Pankin Rahamuseo Helsingin Tuomiokirkon takana on ihan mahtava käyntikohde vähääkään omasta taloudestaan kiinnostuneelle. Puhumattakaan valtion taloudesta.

Ja miltä ne rahat näyttivätkään ennen vuotta 2002, jolloin euro otettiin käyttöön? Ja jolloin kaikki kallistui monien mielestä kuusinkertaiseksi yhdessä yössä.

Vieläkö muutat eurot markoiksi? He hee, meidät erottaa keskusteluissa. Ollaan mummoja me kaikki, jos vaan kukkaroon katsotaan…

Suomen Pankin Rahamuseo Snellmaninkadulla, ilmainen sisäänpääsy.

Anne Välinoro

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua