Parasta juuri nyt (26.4.2023): Italia-spesiaali!

26.04.2023
Paakuva Casertan palatsi

Casertàn palatsi. Kuva: Mikko Manka

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Mikko Manka on reilannut Italiassa kulttuurikohteiden perässä.

1

Genova ei usein nouse esille erinäisissä Italian kaupunkien käy täällä -matkailulistauksissa. Kaupunki tarjoaa kuitenkin paljon erilaista koettavaa palatseineen, toimivine funikulaareineen ja erinomaisine focaccioineen.

Genovan tasavallan (1000-luvulta 1700-luvun lopulle) ja myös nyky-Genovan vauraus on perustunut pääasiassa meriliikenteeseen, varustamo- ja telakkateollisuuteen ja kauppaan, joten ei ole ihme, että kaupungin merimuseo Galata on Välimeren alueen suurin. Museon neljässä kerroksessa viettäisi helposti tunteja näyttelyn edetessä kerros kerrokselta menneisyydestä kohti nykyaikaa. Museon valtavan rakennuksen sisälle on rakennettu muun muassa kopio genovalaisesta kaleerista sekä valtamerihöyryaluksen sisätilat, jossa voi kokea, millaisissa oloissa italialaiset siirtolaiset ylittivät Atlantin.

Sodanjälkeisen Italian ylpeyden, Andrea Dorian, 1950-luvulla sattunut haaksirikko on saanut paljon näyttelytilaa ja toteutus on mielenkiintoinen: näyttely on rakennettu samanlaiseen kaltevaan kulmaan, jossa alus sinnitteli tunteja ennen uppoamistaan. Myös museon kokoelmiin kuuluva sukellusvene, Nazario Sauro, kannattaa käydä kokemassa museon laiturissa.

2

Casertàn kuninkaanlinna on hämmentävä paikka. Napolin kuningaskuntaa hallinneet Bourbonit rakennuttivat 1700-luvun puolivälissä Versailles’n inspiroimana valtavan myöhäisbarokkipalatsin, johon tuli vaatimattomasti 1 200 huonetta, joista 134 oli kuninkaallisessa käytössä. Palatsin kuninkaalliset sisätilat ovat upeat, mutta piha-alue on vielä käsittämättömämpi. Lähes kolme kilometriä pitkä sisäpiha koristeltuine suihkulähteineen alkaa linnalta ja päättyy toisessa päässä vesiputoukseen.

Piha-alueelle tehtiin ajan tyyliin vielä kasvitieteellinen puutarha. Ympäri maailmaa tuodut puut ja kasvit sekä paikkaan rakennetut keinolammet ja antiikin tyyliä jäljittelevät pylväskäytävät luovat erikoisen tunnelman. Samalla aloin miettimään historiallisen kerrostuneisuutta sekä autenttisuuden käsitteen erilaisia merkityksiä.

Muitakin kysymyksiä herää: paikassa vieraileva ei voi olla miettimättä, kenen selkänahasta nämä hulppeat tilukset on aikoinaan rakennettu – Napolin kuningaskunta kun ei varsinaisesti ollut sieltä rikkaimmasta päästä. No, siinä se nyt on ja tämä Unescon maailmanperintökohde on helposti saavutettavissa julkisilla kulkuneuvoilla. Paikallisjuna Napolista Casertaan tuo matkailijan linnan vieressä olevalle asemalle 40 minuutissa.

3

Kuva 1. Tyylien fuusio Palermon Cappella Palatinassa

Tyylien fuusio Palermon Cappella Palatinassa. Kuva: Mikko Manka

Palatsit ja kirkot ällistyttävät muuallakin kuin Casertassa. Sisilian pääkaupungin, Palermon, kuninkaallisen palatsin (Palazzo dei Normanni) erittäin koristeltu palatiinikappeli (Cappella Palatina) on oivallinen paikka katsella Sisilian kulttuuriin vaikuttaneita suuntauksia yhdessä paikassa. Kappelin rakennuttaja, normannikuningas Roger II, ei ollut nurkkakuntainen kaveri eikä selvästi pelännyt sekoittaa normanniarkkitehtuuriin monikulttuurisia vaikutteita. Kappelin mosaiikit muistuttavat Sisilian kuulumisesta Bysantille 500-luvulta 800–900-luvuille asti ennen saaren päätymistä arabien haltuun. Kappelin katto ja holvikaaret ovat saaneet vaikutteita fatimidien dynastian arkkitehtuurista.

Hyvin erilainen, mutta vastaavasti erittäin vaikuttava kokemus on Otranton tuomiokirkko (1088) Salenton niemimaalla. Kirkon erikoisuus on 1100-luvulta peräisin oleva, mosaiikeista koostuva lattia, jossa kuvataan paitsi Raamatun hahmoja ja tarinoita myös legenda Aleksanteri Suuresta nousemassa aarnikotkien avulla katselemaan maisemia taivaalta, kun hän halusi nähdä koko maailman.

”Mosaiikkisarjakuvien” jälkeen voi vielä tutustua kirkossa olevaan, melko makaaberiin marttyyrien kappeliin 1400-luvulta. Kappeliin on koottu melkoinen kokoelma luita ja pääkalloja, joiden sanotaan kuuluneen niille 800 teloitetulle Otranton asukkaalle, jotka kieltäytyivät kääntymästä islamiin vuonna 1480, kun ottomaanit valloittivat kaupungin.

Kuva 2. Aarnikotkat vievat Aleksanterin maisemakierrokselle taivaaseen Otranton katedraalissa

Aarnikotkat vievät Aleksanterin maisemakierrokselle taivaaseen Otranton katedraalissa. Kuva: Mikko Manka

4

Televisiosarjoilla voi joskus olla suuri vaikutus matkailukohteiden valintaan. Kaakkois-Sisilian barokkikaupungit Ragusa, Modica, Noto ja Scicli ovat olleet suosittuja matkailukohteita poikkeuksellisen hienon rakennusarkkitehtuurinsa ansiosta. Vuoden 1693 suuri maanjäristys tuhosi alueen kaupungit lähes täysin ja uudelleenrakentaminen tehtiin myöhäisbarokin tyyliin.

Sittemmin Italian suosituimman dekkarihahmon, Andrea Camillerin luoman komisario Montalbanon, ja etenkin kirjojen pohjalta tehdyn tv-elokuvien sarjan myötä alueelle on kehittynyt kokonaan uudenlainen matkailubisnes kuvauskohteiden opastettuine kierroksineen. Maksullisten kierrosten lisäksi netistä löytyy useita sivustoja, joiden avulla kuka tahansa voi kulkea komisarion jalanjäljissä kuvitteellisessa Vigatan kaupungissa.

Fiktio tuo mielenkiintoisen tarinallisen kerroksen faktuaalisen todellisuuden päälle. Monelle Montalbanon ystävälle Ragusan vanhassa kaupungissa oleva Circolo di Conversazione, alkujaan paikallinen vastine englantilaiselle herrasmiesklubille, on nykyään tunnetumpi rakastetun, mutta äkäisen patologi-Pasquanon (Marcello Perracchio) kortinpeluupaikkana kuin alueen yläluokan alkuperäisenä klubina.

5

Kuva 3. Luonto tarjoaa levahdyshetken rakennetusta ymparistosta

Luonto tarjoaa levähdyshetken rakennetusta ympäristöstä. Kuva: Mikko Manka

Kun rakennettu ympäristö alkaa kyllästyttää, on hyvä poistua hetkeksi kaupungeista ja suunnata luontoon. Italia on täynnä eri vaativuustasojen patikointi- ja vaelluspolkuja, vaikka Pohjoismaiden kaltaisia jokamiehenoikeuksia ei olekaan. Merkityillä poluilla pysyminen on toki jo eroosionkin takia suositeltavaa.

Italian ”alppiklubi” (Club Alpino Italiano, CAI) on merkinnyt eri puolille maata yli 60 000 kilometriä polkuja ja lisäksi muiden tahojen, esimerkiksi kuntien, merkitsemiä paikallisia polkuja on paljon. Keväällä, kun niityt kukkivat eikä aurinko ole vielä kärventänyt maastoa ruskeaksi, poluilla kävely tarjoaa ruokaa lähes kaikille aisteille: tuoksuja, luonnon ääniä, värejä ja aurinkoisena päivänä jo aika tavalla lämpöäkin. Niillä jaksanee Suomen vappusään yli kesään asti.

Mikko Manka

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua