Parasta juuri nyt (24.10.2023): Musta kieli, Talo, Riivatut, Sinä kirjoitat romaanin, Aalto Aesthetics

24.10.2023
mustakieli (2)

Kuvat: Tammi / Gummerus / Penelope-kustannus

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Kirsi Haapamatti on lukenut unenomaisen ja hurtin kauhun lisäksi kirjoitusoppaan, ahdistunut vankilasarjan äärellä ja odottaa nyt arkkitehtoonista valon juhlaa pimeyden keskelle.

1

Tartuin Päivi Alasalmen Riivatut-teokseen (Gummerus, 2018), kun kaipasin pimeisiin iltoihin hirvittävää iltalukemista. Riivatut yllätti. En ole aikaisemmin lukenut kauhukirjaa, jossa on mukana huumoria, mutta tarinan sävy säilyi silti kammottavana.

Riivattujen tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1981 Ylöjärvelle, jossa alkaa riehua jokin yliluonnollinen voima. Kyläläisten taikausko ja juoruilunhalu sekoittuvat jumalanpelkoon, vaikka lopulta voiton viekin viinanhimo. Riivatut on kiinnostava kurkistus tuon ajan kyläyhteisöön, sen valtarakenteisiin ja ihmissuhteisiin. Sanomalehtimies Hugo Untamo raportoi näkemästään tarkkasilmäisesti Aamulehteen.

Tarinan kammottavuus ei johdu pirun tai poltergeistin tempauksista, vaan aikakauden sisäänrakennetusta, väkivaltaisesta epäreiluudesta ja alistamisen kierteestä.

2

Marko Hautalan Musta kieli (Tammi, 2023) edustaa kauhugenreä puhtaammin, eli nauruja ei tarjoilla. Musta kieli palaa aikaisemmin julkaistun Kuokkamummon tarinaan, kuitenkin itsenäisenä teoksenaan. Pidin tarinan unenomaisuudesta ja arvaamattomuudesta ja jälleen kerran Hautalan hienosta Vaasa-kuvailusta.

Elävimmillään lukukokemus oli, kun minulle lukijana selvisi eräs tarinan jipoista. Kauhussa ja trillereissä on parasta, kun saa jonkin uuden tiedon, jonka valossa ahaa-elämyksen lailla alkaa tulkita jo aikaisemmin luettua uudelleen.

Lue Mikko Saaren Kulttuuritoimitukseen teoksesta kirjoittama arvio täältä.

3

Kirjailija ja kustannustoimittaja Anne Leinosen Sinä kirjoitat romaanin -kirjoitusopas (Penelope-kustannus, 2023) on yksi käytännöllisimmistä lukemistani kirjoitusoppaista. Minulla on perspektiiviä. Olen lukenut niitä paljon.

Eniten uuvuttaa, jos kirjoitusopas on paksu ja tiheätekstinen ja rakenteeltaan kuin romaani. Esimerkiksi Stephen Kingin Kirjoittamisesta-opasta (Tammi, 2018) en ole koskaan saanut kahlattua läpi. Kun ihminen on sellaisessa tilassa, että hän haluaa kirjoittaa, tuhtien opaskirjojen pläräily ei ole ensimmäisenä mielessä.

Leinosen oppaassa on selkeä rakenne. Kirjassa on luvut erilaisista kertojaratkaisuista, rakenteesta, fokalisaatiosta, konfliktien merkityksestä ja dialogista, esimerkiksi. Mukana on myös pohdintaa kirjoittajaidentiteetistä. Perinteisiä kirjoitusharjoituksiakin oppaassa on, ja ne palvelevat myös tekstinsä kanssa jo edennyttä kirjoittajaa.

Ensin ajattelin, että opas sopisi aloitteleville kirjoittajille, mutta muutin mieleni. Kenelle tahansa, jo kokeneemmalle kirjailijalle, on avartavaa palata perusasioiden äärelle ja kysyä esimerkiksi, mikä on päähenkilöni motiivi? Miten tarinan keskikohta pysyy jännitteisenä? Mikä on tarinan motivoitu tähtäyspiste? Kirja ei silti ole vanhan kertausta, vaan jokaisessa osiossa on jotain uutta. Leinosen kokemus niin kirjailijana kuin muiden kirjoittajien opastajana näkyy.

Kun vertaan hyllyssäni olevaa Kingin Kirjoittamisesta-kirjaa ja Leinosen Sinä kirjoitat romaanin -kirjaa, on selvää, kumpaan tartun, kun tarvitsen kirjoitustyössäni hyväntahtoista ja luotettavaa opasta.

4

Yle Areenan vankilasarjaa Talo on kehuttu, eikä syyttä. Hieman väkinäisen oloisesti alkava tanskalaissarja palkitsee, kun pääsee yli ensimmäisen jakson aiheuttamasta nuhjuisenankeasta tunteesta, jonka katsomiskokemus ainakin minulla aiheutti. Kiinnostavin hahmo on vartija Henrik, josta on alussa hyvin vaikea pitää. Mukavia hahmoja ei sarjassa erityisemmin vilise, ei sen enempää vankien kuin vartijoidenkaan riveissä.

Talo on ollut paras katsomani tv-sarja koko vuonna. No, ehkä Etsijät menee edelle, mutta genre on sitten ihan eri.

Talo Yle Areenassa.

5

aaltoaestthetics

Kuva: Kirsi Haapamatti

Olen oppinut joka vuosi pysyttelemään kotikaupunkini Seinäjoen ytimessä aina näin syksyn pimetessä, kun Aalto-keskuksen rakennusten seinillä tanssii monitaidetapahtuma Aalto Aesthetics. Se on joka vuosi kokemus, jota ei halua missata.

Selmu ry:n järjestämä tapahtuma on kerrassaan mystisen vetoava valo-, ääni- ja videotaidetta yhdistelevä ilmaistapahtuma. Mukana on ainakin VJ Visukisun (Ilona Lehtonen), Jere Suontaustan, Joakim Uddin ja Sanna Komin taidetta.

Aalto Aesthetics 28.10.2023 klo 18–23 Seinäjoen Aalto-keskuksessa.

Kirsi Haapamatti

* *

Äänestä meitä!

Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit äänestää meitä 2.11.2023 asti osoitteessa www.kulttuurigaala.fi/yleisoaanestys. 

Suomi juhlii kulttuurin tekijöitä ja -tekoja Kulttuurigaalassa, jonka Yle TV1 lähettää suorana lähetyksenä 24.11.2023.

#kulttuurigaala #kulttuuri 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua