Kuva: Mika Aalto / Tammi
KIRJAT | Kuokkamummo tekee paluun ja vaasalainen urbaanilegenda vaatii taas uusia uhreja. Luotettava kauhukirjailija onnistuu taas kauhistuttamaan lukijoita.
”On ihan sama, kuka tai mikä olet, Kuokkamummo saa sinut lopulta.”
ARVOSTELU
Marko Hautala: Musta kieli
- Tammi, 2023.
- 314 sivua.
Suomalaisten kauhukirjailijoiden ykkösnimi on Marko Hautala, siitä ei tässä vaiheessa ole epäilystä. Uusi romaani Hautalalta on tapaus. Pelonsekaista iloa herättää myös tieto siitä, että uusi Musta kieli (Tammi, 2023) palaa Vaasaan Kuokkamummon urbaanilegendan pariin.
Samannimisessä romaanissa (Tammi 2014) lähes kymmenen vuotta sitten esitelty Kuokkamummo on lapsia tappava kammotus: ensin haistat perunakellarin hajua, sitten jo pian kuokka kuopaisee lapaluusta. Urbaanilegenda tai ei, ihmisiä on kadonnut ihan oikeasti.
Musta kieli on useammasta kertomuksesta koostuva romaani, jonka kehyskertomuksessa poliisi hakee apua katoamistapausten selvittelyyn paikalliselta meediolta. Madame Luna saa nähtäväkseen neljä katoamistapauksiin liittyvää esinettä. Onhan meedion puheilla käyminen poliisilta vähän epätoivoista, mutta eipä näihin katoamisiin ole muutenkaan tolkkua saatu.
”Vakavan rikoksen jäljet, muttei ruumiita. Ei ainuttakaan. Vain yhdeksän kadonnutta. Kolmihenkinen perhe. Vierailulla ollut pariskunta. Kaksi naapuria. Kaikki poissa. Täysin älytön juttu. Niin älytön, että tutkinta oli takellellut tavallistakin enemmän.”
Meediohan kertoo. Jokaisesta esineestä irtoaa tarina, jotka kaikki kytkeytyvät toisiinsa ja luonnollisesti Kuokkamummoon. Oden ja Moonan tapauksessa Ode on saanut riistakameraansa vangittua epämääräisen ihmishahmon, josta ei kuitenkaan ole jälkeäkään samaa kohtaa kuvaavassa lämpökamerassa. Mikä on ylipäänsä saanut Oden asentamaan kamerat kotinsa lähellä olevaan metsikköön? Moona ei oikeastaan tiedä, miksi on Oden kanssa tekemisissä, mutta rinnassa tykyttävä kasvain saa kaipaamaan yksinkertaisempia ongelmia.
Toisessa episodissa kohdataan pariskunta Aki ja Linda, matkalla Vaasaan Akin kotikulmille. Aki on saanut kutsun vanhan kaverinsa Rikun luokse. Reissu tuntuu vastenmieliseltä, eikä Aki oikeastaan haluaisi mennä, mutta Riku oli lausunut taikasanat: ”Haluaisin puhua Samusta”. Samu eli Samuel oli Akin isoveli, joka katosi aikaisemmin, jättäen pikkuveljelle kalvavan trauman. Samun vaiheista kiinnostuneet voivat kääntyä Kuokkamummon pariin.
Pienenä väliosana nähdään asioita Rikun naapurissa asuvan Ellan näkökulmasta. Neljännessä osassa palataan vielä Rikuun ja siihen, miten tämä Kuokkamummon pauloihin joutui. Viimeiset kolme osiota kytkeytyvät vahvemmin toisiinsa ja tuovat tälle tarinalle enemmän romaanin kuin erillisen tarinakokoelman tuntua. Tämä rakenne toimii myös alleviivaamaan Kuokkamummon kammottavuutta: on ihan sama, kuka tai mikä olet, Kuokkamummo saa sinut lopulta. Sen kirja tekee selväksi jo alussa: kukaan näistä ihmisistä ei selviä.
* *
Marko Hautala on jälleen kerran onnistunut luomaan jotain todella painostavaa ja synkkää. Tällainen luotettavuus on kirjailijassa hieno piirre. Hautalan uusintakin luomusta voi suositella kauhukirjallisuuden ystäville varauksetta. Vaikka tämä uusi tarina Kuokkamummo-kirjaan viittaileekin, se on silti oma itsenäinen teoksensa, eikä suoraan jatko-osa edeltäjälleen. Näihin urbaanilegendoihin voi siis surutta heittäytyä, vaikka Kuokkamummo olisi lukematta.
Mikko Saari
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Keksintöjen kiehtovat visiot – Michel Vernen novellit saavat uuden suomennoksen
KIRJAT | Vaikka Michel Vernen tekstit ovat osittain tiedollisesti vanhentuneita ja paikkansapitämättömiä, ne herättävät edelleen kiinnostusta tieteitä kohtaan erityisesti nuorten keskuudessa.
Matkalippu Gazaan – arviossa Randa Al-Dawoudin esikoiskirja Gazan naiset
KIRJAT | Randa Al-Dawoudin tekee suuren työn antaessaan Gazan naisille kasvot ja äänen, tekee heistä tavallisia ihmisiä.
Lievästi sanoen isojen kysymysten äärellä – arviossa Anna Kontulan minijärkäle Miten ajattelemme kun maailma loppuu?
KIRJAT | Väistyvä vasemmistoliiton kansanedustaja hakee maailmankuvien syntytaustoja uskonnosta, ideologioista ja kaunokirjallisuudesta.
Elävää, jännittävää ja silti perusteellista – Ensimmäiset luonnonsuojelijat on kiehtova seikkailu Suomen luonnossa
KIRJAT | Suomen kansallispuistojen puolesta kynin ja saappain taistelleet varhaiset luonnonsuojelijat ovat olleet totisesti erikoislaatuista porukkaa.