Happy Valley. Kuva: BBC Studios Distribution Limited / Yle

1

Pitkän suoratoistotauon jälkeen ahmin Areenasta lyhyessä ajassa kaikki Happy Valleyn jaksot, kolme loistavaa kautta tanakkaa brittiläistä rikosdraamaa. Suomeksi Happy Valley kantaa nimeä Varjojen laakso, ja niinpä onkin, että melkoisen synkissä vesissä sarjassa liikutaan.

Kaikkien aikojen parhaaksikin brittipoliisisarjaksi kehuttu Happy Valley on loistavasti kirjoitettu, armottoman todentuntuinen kuvaus yorkshirelaisen poliisin Catherine Cawoodin työ- ja yksityiselämästä, jotka sekoittuvat karmeilla tavoilla toisiinsa. Mainion sarjan on käsikirjoittanut Sally Wainwright, jonka käsialaa ovat myös sarjat Scott & Bailey ja Viimeinen tango Halifaxissa.

Jos mielit katsoa Happy Valleyn Areenasta, tulee hiukkasen kiire, sillä ensimmäiset kaksi kautta poistuvat sieltä kesäkuun lopussa.

Happy Valley Yle Areenassa.

2

Juhannus on täällä ja sen myötä paras kesä käsillä, joten nyt kannattaa – edelliskohdan vinkistä välittämättä – sulkea välittömästi töllö ja heittäytyä riippumatolle lukemaan. Juuri alkanutta kesälomaa silmällä pitäen olen hamunnut ympärilleni melkoisen pinon huippuja uutukaiskirjoja, etenkin elämäkerta- ja muistelmateoksia, jotka kuuluvat kesään siinä missä dekkaritkin.

Lukulistalla on ainakin Jonimatti Joutsijärven Mirkka Rekola -elämäkerran ensimmäinen osa Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin (Into, 2023), Yrjö Varpion kirjoittama Alex Matson -kirja Elää, kokea ja ymmärtää (SKS, 2023) sekä Yarin muistelmateos Taikurin apulainen (Like, 2023). Kesän jälkeen koittaa iloinen syksy, eikä lukupino pääse silloinkaan pahasti hupenemaan, sillä elokuun lopulla ilmestyy Tommi Liimatan tuhti Markka-aika (Like, 2023), omaelämäkerrallisen sarjan neljäs osa, joka käsittelee Liimatan ja Absoluuttisen Nollapisteen Tampere-vuosia 1996–2001.

3

Kuva: Juho Hakkarainen

Silloin kun ei ole nokka kiinni kirjassa, on syytä tarkkailla luontoa. Havaintoja ei välttämättä tarvitse lähteä tekemään pitkien matkojen päähän, sillä omassa pihassakin sattuu ja tapahtuu monenlaista. Puskat ovat täynnä pörinää ja viserrystä, kompostin kanssa temutessa riittää ihmeteltävää ja oravan penteleet ne tekivät niin törkeästi, että ryystivät perhosbaarin tyhjäksi!

Suunnitelmissa on toki kesän aikana laajentaa tutkimusreviiriä jonkin verran myös kotipihan ulkopuolelle. Tampereen alueelta löytyy internet-tietojen mukaan reilut parikymmentä luonnonsuojelualuetta, joihin olisi mukava tutustua. Eräällä juoksulenkillä päädyin ihan sattumalta Sikosuon Kirviälänmäen suojelualueelle Pappilaan. Tämä reilun hehtaarin laajuinen lehtipuuvaltainen, perhosrikas alue täytyy lähiaikoina tsekata tarkemmin, kun kerran oman pihan perhosbaarikokeilut menivät mönkään.

4

Lähiluonnon lisäksi myös lähikulttuuri inspiroi ja innostaa. Sen kuluttaminen on ekologisesti kestävällä pohjalla ja kohottaa myös fyysistä kuntoa. Tänä kesänä en tule viime kesien tapaan lähteneeksi pidemmälle polkupyöräreissulle, mutta sen sijaan on tarkoitus tehdä pyöräillen useampia pistoja lähialueille ja kirjoittaa vaikutelmista tänne Kulttuuritoimitukseen Pyöräillen Pirkanmaalla -sarjaan. Pysykäähän siis kuulolla.

5

Fyysisestä kunnosta puheen ollen, syyskuussa olisi tarkoitus hölkätä elämäni ensimmäinen kokomaraton. Jonkinlainen harjoittelu – ainakin siis teoriassa – alkoi jo kevättalvella, mutta treenaamista ovat haitanneet muun muassa lukuisat kohdalle osuneet pikkuflunssat ja armoton kiire sekä siviili- että työelämässä. Niin aina, selitykset ovat monet, eikä tietenkään kilometrejä ole kertynyt läheskään tarpeeksi, mutta ei auta – syyskuussa niitä on taivallettava reilut neljäkymmentä yhtä kyytiä, varsinkin nyt, kun asia tulee tässä ääneen mainituksi. Perääntyä ei voi.

Juho Hakkarainen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua