Helsingin Vaakuna-hotellin vastaanottoaula. Kuva: Marita Nyrhinen

1

Tampereen keskusta-alueella Kehräsaaressa toimii sympaattinen elokuvateatteri, Arthouse Cinema Niagara. Sen omistaa Pirkanmaan Elokuvakeskus ry (PEK) ja sen ohjelmistossa näytetään sekä ensi-iltaelokuvia että erikoissarjoja.

PEK on ansioitunut elokuvatoimija vuosikymmenten takaa. Vuodesta 1982 asti se on edistänyt elokuvakulttuurin tuntemusta Pirkanmaalla. Pitkän taipaleensa varrella toimintaan on tullut mukaan myös elokuvien levitys.

Maaliskuussa vietettyjen Tampereen elokuvajuhlien palkintosatoa osui myös PEKille, kun kaksi sen levityksessä olevaa elokuvaa voitti palkintoja: kotimaisen kilpailun erikoispalkinnon sai Riitta Raskin ohjaama Universumin kaiut – Kaija Saariahon musiikki ja kotimaisen kilpailun yleisöpalkinnon puolestaan Mika Kaurismäen ohjaama Hassisen kone 40 vuotta myöhemmin.

Kun on osaamista ja tunnelmaa, riittää mainiosti yhden salin teatteri, jossa on vain 128 paikkaa. Teatterin aularavintola Cafe & Bar Raina on viihtyisä kohtaamispaikka, vaikka ei elokuviin menisikään. Siellä voi myös tutustua säännöllisin välein vaihtuviin taidenäyttelyihin.

2

Tampereen elokuvajuhlat (Tampere Film Festival) on keväisin koettava kulttuuritapahtuma, josta ei halua olla poissa. Maaliskuun alkupuolella järjestetty festivaali veti puoleensa kansainvälistä porukkaa, joka sai katsoa viiden päivän ajan maailman parhaita lyhytelokuvia ja dokumentteja sekä tavata ihmisiä erilaisten tapahtumien merkeissä. Elokuvien lisäksi näyttelyä, työpajaa, keskusteluja ja tapahtumia riitti jokaisen makuun.

Kilpailusarjat vetävät ison huomion puoleensa. Monille lyhytelokuvia tekeville voittajaohjaajille on auennut tie pitkien elokuvien tekoon. Palkintogaalaa vietettiin juhlavasti entisessä Kino-Palatsissa, joka nykyään kantaa nimeä Tuulensuun Palatsi.

3

Tampereen G Livelabissa keikkaili maaliskuussa pianisti Iro Haarlan yhtye. Kuva: Marita Nyrhinen

Tampereella Frenckellin entisessä pannuhuoneessa soi musiikki laadukkaasti, on soinut jo vuodesta 2019 alkaen. Kyseessä on Tampereen G Livelab, joka on suunniteltu elävä musiikki edellä, vaikka paikassa on myös ravintolapalvelut. Ei ole matka ei mikään (noin tunti junalla) poiketa kotikaupungistani Seinäjoelta illaksi kuuntelemaan kiinnostavaa konserttia.

G Livelabin ohjelmatarjonta on monipuolinen ja äänentoisto huippuluokkaa. Maaliskuussa kävin kuuntelemassa pianisti Iro Haarlan yhtyettä konsertissa, jossa kuultiin hänen uusimpia balladejaan. Haarlan kauniit sävellykset ja yhtyeen tulkinta muodostivat herkkävireisen, rauhallisen ja hyvin koskettavan ja meditatiivisen tunnelman.

Haarlan kokoonpanossa soittivat pitkän ajan soittokumppanit Uffe Krokfors bassossa, Markku Ounaskari rummuissa ja Pepa Päivinen saksofoneissa. Kvartetin täydensi kvintetiksi trumpetisti Tomi Nikku.

Muistutuksena mainittakoon, että Helsingin G Livelab avattiin jo vuonna 2016, ja sielläkin musiikki soi komeasti. G Livelabit omistaa Muusikkojen liitto.

Iro Haarlan G Livelab -konsertista kirjoitti Kulttuuritoimitukseen myös Arto Murtovaara.

4

Helsingin Vaakuna-hotelli on Erkki Huttusen suunnittelema arkkitehtoninen helmi, jossa Paavo Tynellin valaisimet häikäisevät. Kuva: Marita Nyrhinen

Istuskelin Helsingissä Hotelli Vaakunan aulassa odotellessani hotellissa asuvia tuttuja. Kuinka iso ja arvokkaan näköinen tila se onkaan. Sitten huomioni kiinnittyi valaisimiin. Niiden muotoilu viittasi Paavo Tynellin kädenjälkeen. Ja totta maar: tuohon 1950-luvun funkkishotelliin kätkeytyy Paavo Tynellin alkuperäistöitä.

Hotelli avattiin olympiavuonna 1952. Se on yksi funkkisarkkitehti Erkki Huttusen tärkeimmistä, josko jopa tärkein työ. Valmistuessaan Vaakuna oli Suomen ja Pohjoismaiden suurin hotelli, jossa on asunut monenlaisia kuuluisuuksia.

Huttunen suunnitteli hotelliin myös sisustuksen ja kalusteet yhdessä Runar Engblomin ja Paavo Tynellin kanssa.

Tynell on ollut yksi merkittävimmistä valaisinsuunnittelijoistamme. Vaakunan suunnittelutehtävä oli yksi hänen uransa merkittävimmistä tilaustöistään. Vaakunan isossa, avarassa aulatilassa Tynellin valaisimet luovat tunnelmaa ja ne pääsevät upeasti esille. On hienoa, että valaisimet, kuten myös muut sisustuselementit ovat säilyneet vuosikymmenten saatossa hyvin.

Ensikosketuksen luo koivupaneloitu sisääntuloaula, jossa erityisesti pistävät silmään korkeaselkäiset nojatuolit ja suihkulähde. Aulassa istuskellessa silmä lepää ja mieli kirkastuu. Hotelli on klassikko ja siitä on pidetty hyvää huolta. Vaikka ei asuisi hotellissa, nähtävää riittää, ja sisääntuloaulan kautta voi piipahtaa kattoravintolaan.

5

Katselen pihalle ja totean, kuinka kevättä pukkaa. Siitä ovat tärkeänä osoituksena parvekkeelle päätyneet keltaiset narsissit.

Kevät tuo mieleen myös humoristiset Mel Brooks -elokuvat, jotka Ruotsissa nimettiin kokonaiseksi sarjaksi Det våras för… Meillä suomennetti keväisesti vain Kevät koittaa Hitlerille -komedia.

Det våras för -sarjan elokuvat ilmestymisjärjestyksessä: Det våras för Hitler (1967), Det våras för svärmor (1970), Det våras för Frankenstein (1974), Det våras för sheriffen (1974), Det våras för stumfilmen (1976), Det våras för galningarna (1977), Det våras för världshistorien, del 1 (1981), Att vara eller inte vara – eller Det våras för Hamlet (1984), Det våras för rymden (1987) ja Det våras för slummen (1991).

Marita Nyrhinen, teksti ja kuvat

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua