Parasta juuri nyt (22.12.2023): Berwick Street Market, Gosh! Comics, Guy Delisle, Derf Backderf, Joe Sacco

22.12.2023
PJNkuva2212

Berwick Street Market. Kuva: Kimmo Ylönen

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Kimmo Ylönen on vieraillut Lontoossa, syönyt katuruokaa ja kahminut kassiin sarjakuvia.

1

Berwick Street Market Lontoon Sohossa on kaupitellut katuruokaa vuodesta 1778. Kävelykadun mittainen herkkutori on avoinna maanantaista lauantaihin, kello 8–18. Telttakatoksissa on tarjolla kaiken maailman makuja Balkanilta Kiinaan. Tuokkosiin annostellaan afgaanikeittiön annoksia ja kreikkalaista kulinariaa. Yksi myy karibialaista, toinen afro-karibialaista. Intialaisen vieressä on pan-aasialainen koju. Kielen päälle voi nostaa Egyptin tai Turkin.

Evästä voi kääriä tortillan sisään tai ammentaa paella-pannusta. Kadun varrelta löytyy myös useita vihannes- ja hedelmäkojuja, salaatteja, leipomotuotteita ja kukkakauppiaita. Kadulla syövät rinnan kaikenlaiset kulkijat, turistit ja opiskelijat, arjen ahertajat huomioliiveissä ja terävästi pukeutuneet valkokaulustyöläiset sekä jo eläkeikään ehtineet.

Minä pystyn päättämään ateriakseni Jerusalemin falafel-käärön. Jälkiruokakahvin ostan Filthy Coffee- kojusta, missä aromia on myös kauppiaiden jutuissa. Tiskin ääressä notkuvat asiakkaat jatkavat hilpeää sananvaihtoa keskenään höyryävät mukit kädessään.

2

Katuruoka on vain jälkinäytös toisenlaiselle ahmimiselle. Minut tuo Berwick-kadulle numerossa yksi sijaitseva sarjakuvakauppa Gosh! Comics. Kulmakaupan niukkoihin neliöihin on saatu mahtumaan huima määrä painotuotteita hyvässä järjestyksessä. Katutasolla hyllyt notkuvat pienten painosten paikallisia erikoisuuksia, luettavaa lapsille ja sarjakuvakerrontaa aikuiseen makuun. Supersankarit täyttävät kellarikerroksen.

”Hän on niin innostunut tämmöisestä”, naurahtaa poikansa seurana seisoskeleva nainen murretulla englannilla. Sitten hän huomaa kasan kainalossani ja kokee varmasti menettäneensä mahdollisen aikuisliittolaisen. Henkilökunta on asiantuntevaa ja puheliasta väkeä. Suomalaiselle suurostajalle ei kuitenkaan myönnetä alennusta.

3

Sarjakuvataiteilija Guy Delisle tuli tunnetuksi tehdessään merkintöjä kokemuksistaan animaatiostudioiden vierastyövoimana Kiinan Shenzhenin erikoistalousalueella ja Pohjois-Korean Pjongjangissa. Vuonna 2021 Delisle julkaisi kirjan Factory Summers, jonka aihe löytyi lapsuuden kotikaupungista, Kanadan Quebec Citystä.

Guyn isä oli töissä paperitehtaalla. Ylisukupolviset suhteet takasivat kuusitoistavuotiaalle kollille kesätyöpaikan. Kuumassa tehdassalissa, missä Edvardin aikaiset koneet yhä puristavat kuitua rullalle, poika pääsi kiinni kahdentoista tunnin vuorojen rytmiin.

Aiemmissa töissään Delisle on tarkkanäköisen ulkopuolisen silmin viipaloinut ympäristöstä näytteitä, joita yhteen liimaamalla on mahdollista muodostaa kuva suuremmasta kokonaisuudesta. Tällä kertaa vieras on piirtämisestä kiinnostunut poika. Kaukainen maa on paperitehtaan ”elinkautisten”, aikuisten miesten maailma.

Kirjan sivuilla paljon nähnyt ja monesti palkittu taiteilija myös muistelee aikaa, jolloin hän löysi kirjaston hyllystä eurooppalaisen sarjakuvan, piirsi piirtämästä päästyään ja läpäisi animaatiokoulun pääsykokeet. Uran kannalta ratkaisevan askeleen hän otti, ettei joutuisi viettämään enää neljättä kesää tehtaalla.

Tästä kirjasta, jos mistä sietäisi saada tampereenkiälinen käännös, siksi monen omankin kaverin elämään mahtuu eri pituisia jaksoja Pirkanmaalaisen paperiteollisuuden palveluksessa.

4

Nuorukainen työn ikeessä on aiheena myös toisen arvostetun sarjakuvataiteilijan kirjassa. Aloitteleva Derf Backderf julkaisi ohkaisessa lehden läpyskässä omaelämäkerrallisia muistoja roskakuskin raskaasta arjesta. Vuosia myöhemmin hän kokeili pidempää muotoa verkkosarjakuvassa.

Lopulta aiheesta kasvoi vuonna 2015 julkaistu kirja, Trashed.

Sivuja kirjaan kertyi lähes kaksi ja puolisataa. Itsensä Backderf korvasi parikymppisillä kaveruksilla, jotka toimittavat tointaan kaupungin kaduilla roska-auto Bettyn kyljessä roikkuen. Kesän kuumuudessa madot möyhentävät jäteastioiden sisällön löyhkääväksi liemeksi. Talvella pöntöt hautautuvat hankeen ja roskasoppa jäätyy kuutioiksi.

Huvittavien, hirvittävien ja yököttävien tarinoiden ohessa Backderf käy läpi jätteenkäsittelyn historiaa. Hän vie lukijan kaatopaikkojen salattuun rinnkkaistodellisuuteen, vieraalle planeetalle, minne yritetään kätkeä kuluttajaihmisen aina vaan kasvava jätejälki.

5

Ei-fiktiivisen sarjakuvan suuriin nimiin kuuluu myös Joe Sacco. Sarjakuvamuotoisen journalismin edelläkävijä on töissään käsitellyt muun muassa Palestiinan tilannetta ja Jugoslavian hajoamissotia. Vuonna 2020 julkaistun kirjan Paying the Land aihe löytyi lähempää.

Sacco matkusti Kanadan Luoteisterritorioihin, missä Dene-kansat ovat eläneet luonnonvaraista elämää esi-isien ikimuistoisista ajoista aina 1800-luvulle asti. Sitten tuli eurooppalainen ihminen, etunenässä  turkismetsästäjät ja lähetyssaarnaajat. Myöhemmin seudulta löydettiin öljyä, kaasua ja timantteja. Metsiin hakattiin teitä ja putkilinjoja. Kouluissa sivistystä piiskattiin villien pakko-otettuihin lapsiin. Asutuskeskuksiin asettunut kotiväki oppi käymään palkkatöissä, juomaan viinaa ja käyttämään huumeita. Kirja on järkyttävä kertomus siitä, miten kulttuuri voidaan hävittää parin sukupolven aikana niin, että on oikeutettua puhua kansanmurhasta vaikka ihmisissä vielä henki pihisee.

Yksittäisten ihmisten tarinoiden kautta tutustutaan vaihtoehtoihin, joita peräpohjolan asukkailla on. Joku haluaa viedä perheensä takaisin puskaan, toinen näkee ympärillään ehtymättömiä taloudellisia mahdollisuuksia ja kolmas kokee, että koulutettu nuoriso voi soluttautua systeemin sisään ajamaan alkuperäiskansojen asiaa. Kirjassa seurataan aktivisteja ja perehdytään syvällisesti Kanadan valtion ja alkuperäisasukkaiden välisiin sopimuksiin ja käynnissä oleviin neuvotteluihin.

Mutta miten, jos mitenkään voidaan sovittaa yhteen rajattomalla tundralla vaeltaneiden metsästäjä keräilijöiden elämänmuoto ja kaukaisimman erämaan etäisimpään kolkkaan yltävä nykyaika? Onko mahdollista nauttia maailmanlaajuisen tietoverkon tarjonnasta puhelimen näytöllä ja pitää kiinni esi-isien maata kunnioittavasta elämäntavasta? Onko kaikkien kansojen ja kulttuurien kohtalona lopulta sulaminen juurettomaan yleiseen ja yhtäläiseen, joka ruokkii pahaa oloa kautta koko pallon.

Kimmo Ylönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua