The Gilded Age. Kuva: HBO

1

Alina Tomnikov on nuoremman polven suomalaisnäyttelijä, joka osaa ammattinsa. Hän on monilahjakkuus, näyttelijä ja kirjailija, joka tietää mitä haluaa ja toimii sen mukaan.

Tomnikov on venäläisen isän ja suomalaisen äidin jälkeläinen. Hän on syntynyt ja elänyt aikuiseksi Keravalla.

Tomnikovin kirja Käännä hirviö kylkiasentoon (Otava, 2023) kertoo tytöstä, Helenasta, jolla on lämpimät välit isänsä kanssa. Äiti on sairastunut mieleltään ja vaikka onkin rakas ei ole Helenan arkipäivässä paljonkaan mukana.

Tomnikovin kertomukset ovat selkeästi hänelle tapahtuneita. Romaani on rehellistä ja suoraa puhetta asioista ja tapahtumista arjessa ja juhlassa. Helena pohtii usein, mikä tapahtuma lapsuudessa johti tähän ajatukseen tai tuohon tekoon. Helena on myös huolehtija, jolle myös pienempien sisarusten hyvinvointi on tärkeää.

Tomnikov kertoo ja kirjoittaa persoonallisesti. Hän on vielä nuori, joten tarinat luultavasti jatkuvat, tavalla tai toisella. Lukija saa paljon ajateltavaa jo siksikin, että kirjailijan avoimuus tarinoissa herättää todellisia tunteita.

Lue Ritva Alpolan romaanista Kulttuuritoimitukseen kirjoittama arvio täältä.

2

The Gilded Age on amerikkalainen, historiallinen draamasarja, jonka on luonut Julian Fellows – sama mies, joka on kirjoittanut ja tuottanut Downton Abbey -televisiosarjan.

Eletään 1880-lukua Amerikan ihmemaassa. Kaikki alkaa siitä, kun nuori nainen nimeltään Marian Brooks saapuu New Yorkiin, vanhojen tätiensä seuralaiseksi. Uusi raha ja sen ympärillä olevat ihmiset aiheuttavat vanhalle rahalle, perinteisille rikkaille, ongelmia.

Tätien naapureina asuvat vanhan rahan perijät Rhijn-Brookin perhe ja uusrikkaat teollisuusyrittäjät Russellit. Heidän välillään käydään taistelua vallasta ja mahdollisuuksista. Perheen nuoriso sekaantuu toisiinsa eikä ymmärrä ikuista vihanpitoa. Mukana kuvioissa ovat afrikkalaisamerikkalaiset sisarukset, joille mikään ei ole helppoa.

Sarjassa on mukana tavallista pukudraamoista poikkeavia henkilöitä ja tapahtumia. The Gilded Age kertoo enemmän amerikkalaisten kaupunkilaisten historiasta; erityisesti New Yorkin historia ja rakentuminen on monen kertomuksen aiheena.

Päärooleissa sarjassa nähdään Cynthia Nixon, Christine Baranski, Morgan Spector ja Carrie Coon.

Lue Antti Selkokarin arvio The Gilded Agen ensimmäisestä kaudesta täältä.

3

Sirkku Peltolan Kärpäset-näytelmä kertoo ihmisistä, joilla ei mene aina hyvin. Kärpäsen veljekset, oopperalaulaja Mauri ja hänen kotioloissa viihtyvä veljensä Kalevi, hautaavat äitinsä. Maurin menetettyä paljon, itse asiassa kaiken, he asuvat yhdessä.

Kolmen näyttelijän, Aimo Räsäsen, Martti Suosalon sekä hauskan ja taitavan Petra Aholan, voimin tehdään kymmeniä rooleja, kerrotaan elämän arjen asioita, lauletaan ja ollaan. Vieraina käyvät erästä rokkaria muistuttava huumaava Hara ja Maurin lyhytsanainen lapsenlapsi Naksu.

Olen nähnyt melkein kaikki Peltolan kirjoittamat näytelmät ja taas hän yllättää kuvaamalla todellisuutta tavalla, joka ymmärtää ihmisiä, elämää ja kaikkea siihen kuuluvaa. Totuus elämästähän on: ”Ei, ei liikaa ketään. Kellään.”

Jos olet sinnikäs ja odotat, voit saada lipun Kärpäset-esitykseen Tampereen Työväen Teatterin Eino Salmelaisen näyttämöllä joskus loppusyksystä tai ensi vuonna.

Lue Matti Mörttisen arvio näytelmästä täältä ja Anne Välinoron haastattelu Sirkku Peltolasta täältä.

4

Monet viime vuosien taiteilijaelämäkerrat ovat olleet todella hyviä, eivätkä pelkästään listoja tehdyistä rooleista, tavatuista kollegoista ja kiitoksista.

Useammalla näyttelijällä, varsinkin naisella, on ollut paljon sanottavaa ammatistaan ja erityisesti siihen liittyvistä ongelmista vuosikymmenten varrelta.

Outi Nevanlinna syntyi Jyväskylässä vuonna 1958. Hän tiesi jo lapsena haluavansa näyttelijäksi, muttei koskaan käynyt teatterikoulua. Hän on pärjännyt hyvin monissa kirjoituskilpailuissa niin abivuotenaan kuin ammattinäyttelijänä ollessaan.

Outi aloitti uransa Porin teatterissa vuonna 1981 yhdessä silloisen aviomiehensä kanssa. Rovaniemelle Outi siirtyi vuonna 1983 ja töihin teatteriin vuonna 1985. Rovaniemen teatterissa on tullut täyteen 40 vuotta.

Teatterimu(i)stelmia-kirjassa (Atrain & Nord, 2025) kerrotaan selkeän analyyttisesti siitä, minkälaista on olla työssä, jossa työntekijää arvostellaan, jopa kiusataan. Nevanlinna kommentoi kohtaamiaan ohjaajia ja heidän ongelmiaan, joiden kautta he toteuttavat itseään. Näyttelijäkollegoiden kanssa on ollut hyviä ja huonoja kohtaamisia ja ikävä kyllä myös työpaikkakiusaamista.

Nevanlinna osaa panna asiallisesti paikalleen näyttelijöiden olosuhteiden todellisuuden. Meille katsojille esitykset ovat enimmäkseen nautintoa. Näyttää kuitenkin siltä, että kaikille tekijöille työ ei ole aina yhtä antoisaa.

Kirjaa voi kutsua tietokirjaksi, niin hyvin ja asiallisesti Outi Nevanlinna kirjoittaa teatteriin kuuluvista ja sinne kuulumattomista asioista.

Maija Kääntä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua