Parasta juuri nyt (2.5.2020): Takatalvi, televisiosarjat, Zofia Wichlaz, sima, Luonto-Suomi, joutsenet

02.05.2020
20200331 172739

Takatalvi on muumimaisen runollinen viides vuodenaika. Kuva: Anne Välinoro

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Anne Välinoron kevätjuhla ei ole mitään ilman takatalvea, joutsenia, itsetehtyä simaa ja Zofia Wichlazia.

1

Takatalvi tulee aina ja varmasti. Hyvä, että se tuli tänä vuonna viittä vaille vappuna.

Ei ole sitäkään vähää hinkua hihhulointiin, mitä yleensä työn juhlana.

Takatalvi on hieno asia, koska silloin ei kesä rysähdä päälle varoittamatta. Ajatella, jos parinkympin lämpötilassa hiirenkorvat napsahtaisivat noin vaan lehdiksi muutamassa päivässä. Kevään pitää tulla keikkuen, mutkitellen ja nykien. Graafinen lehdetön maisema on kuin runo, odottava, lupauksia täynnä.

2

Tv-sarjoissa on ihmeellinen imu putkeen katsottuna sen sukupolven kasvatille, joka näki television tulon. Että saa mässäillä sarjamaratoneilla ja löytää dekkariin ratkaisu yhden istunnon aikana, se on juhlaa.

Suosikkejani ovat juuri nyt tanskalainen DNA, ruotsalainen Tsunami, brittien Maailma liekeissä ja ranskalainen Le Bureau.

Erityistä mielihyvää tuottaa saman näyttelijän työ useassa sarjassa. Zofia Wichlaz tekee loistoroolin sekä Maailma liekeissä -sarjassa että DNA:ssa ja saa puhua molemmissa puolaa.

3

Sima, tuo muinaissuomalainen viikinkiherkku on valmistettavissa pitkin kesää, jos paneminen unohtui tähän hätään. Valmistus on niin helppoa, ettei kannata turvautua kaupan pulloihin.

Ainut ongelma on aito hiiva, jonka saamiseksi voi joutua tekemään Facebook-etsinnän kaverien parissa. Mutta kyllä kaverille kannattaa lahjoittaa se herneenkokoinen pala. Jonakin päivänä ovesi takana saattaa seistä oikea simapullo kiitollinen rusina kullassa kelluen.

4

Tissikuusi, mukurakuusi, Tapion pöytä vai käärmekuusi?

Rakkaalla kuusella on monta nimeä ja muotoa. Kun nainen kysyy suorassa lähetyksessä mukurakuusen suojelumahdollisuuksista, studion pojat kysyvät: ”Ai tissikuusen?”.

Radio Suomen Luonto-Suomen Puiden kevät vapun aatonaattona on kuunneltavissa vielä pitkään Yle Areenassa.

Luonto-Suomi on mökki-illan paras hartaus, moraalivapaata pohdintaa kaksi tuntia, sillä luonnolla ei ole moraalia. Siksi tissikuusiepäily on ihanasti ok.

Tiesittekö, että kantoon voi kasvaa vielä uusia vuosirenkaita? Ja että puun juurimassa on suunnilleen sama kuin maan pinnalla oleva osa? Maanmittarin tyttärenä olen rakastunut puihin.

Niin, ja rantakäärmeen vauhti on hyvinkin 20 kilometriä tunnissa. Mutta tämän opin Luonto-Suomesta jo viime kesänä.

Tahaton komiikka on Luonto-Suomen ilmaisun ihana kylkiäinen. Lantaa voi hyvinkin antaa, puillekin.

5

Joutsen on valtava ja vihainen, puolen metrin päästä. Katson joutsenia mielellään kiikarilla.

Tänä keväänä joutsenia on kaikkialla, paljon ja äänekkäitä.

Kun joutsenesta puhutaan, kyse on sisämaassa yleensä laulujoutsenesta, kymmenkiloisesta paistista, jonka siipien kärkiväli on reilut pari metriä. Se solmii elinikäisen liiton uhmaiässä nelivuotiaana, pesii näin huhtikuun lopussa ja elää kolmenkympin kriisiin asti.

Neljänkymmenen yksilön alennustilasta joutsenlajin lukumäärä on noussut 80 vuodessa 70 000 yksilöön.

Laulujoutsenen nousukiito on upein departure, mitä lentoliikenteessä voi näinä aikoina nähdä. Kun satojen metrien räpytys on ohi, pitkäkaula concorde liitää ikimuistoisesti Sibeliuksen fagotilla töräytellen.

Anne Välinoro

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua