Kuusisen kalamaja Kotkassa. Kuvat: Lari Aaltonen

1

Ehkä maailman siisteimpiä asioita ovat Goldbergin koneet eli ketjureaktioihin perustuvat kikkailut, joissa ihmisten luovuus pääsee täysin vapaaksi ja jossa insinööritkin voivat olla kerrankin taiteen tekemisen keskiössä. Tiedättehän, domino-efekti ja siihen perustuvat reaktiot erilaisilla esineillä ja keinoilla.

Ketjureaktio voidaan toteuttaa lukemattomilla tavoilla, ja kaikkein kekseliäimmät tietenkin palkitaan vaikkapa Rube Goldberg -kilpailuissa eri puolilla maailmaa. Nimensä näillä masiinoille antanut Goldberg oli amerikkalainen pilapiirtäjä, kuvanveistäjä, kirjailija, insinööri ja keksijä, joka kuvasi sarjakuvissaan muun muassa monimutkaisia koneita, jotka suorittivat yksinkertaisia asioita mahdollisimman erikoisin tavoin.

YouTube on täynnänsä näitä loputtoman kiinnostavia erilaisten esineiden toisilleen aiheuttamia reaktioita, joista toiset päätyvät ihanaan katarsikseen ja toiset lopussa vain lässähtävät. Musiikkivideoissa näitä ovat rakennelleet vaikkapa OK Go -niminen yhtye, jonka kappale This Too Shall Pass jää valitettavasti eniten mieleen sen uskomattoman viihdyttävän videon ansiosta.

Yksi mieleenpainuvimpia Goldbergin koneita minulle on sveitsiläisten taiteilijoiden Peter Fischlin ja David Weissin noin puolen tunnin mittainen elokuva The Way Things Go, jonka näin kymmenisen vuotta sitten Chicagon taidemuseon kaupassa lepuuttaessani nuoria ja väsyneitä jalkojani. Tässä tummasävyisessä elokuvassa ketjureaktio pelaa romulla ja rojulla, kemiallisilla reaktioilla ja tulella, ja se on toteutettu rouheassa teollisuushallissa. Kekseliäät toteutukset saavat hykertelemään, haukkomaan henkeä ja vaikuttumaan monin tavoin. Elokuva jäi pyörimään ajatuksiin, joten lopulta se oli pakko tilata DVD:nä kotiin ja katsoa moneen kertaan läpi. Nyt se löytyy ilokseni (ja teidän muidenkin iloksi) YouTubesta, joten olkaa hyvät!

2

Kesällä 2020 otin pienimuotoisesti haltuun itäistä Uusimaata ja eteläistä Kymenlaaksoa, joka oli jäänyt minulle etäiseksi kolkaksi Suomessa – ja tietenkin kirjoitin siitä hieman myös Kulttuuritoimitukseen. Nyt syyslomalla tuli mahdollisuus palata seudulle ja erityisesti Kotkaan, jonka puistot viimeksi tekivät niin suuren vaikutuksen.

Tällä kertaa oli aikaa käydä myös Langinkoskella. Aleksanteri III rakennutti sinne 1880-luvulla kalastusmajan, jonne keisarillinen perhe pääsikin viettämään mukavaa aikaa erossa Pietarin jäyhästä ja säädellystä hovielämästä ja nauttimaan upeista maisemista, kalastuksesta ja luonnon rauhasta. Näin lokakuussa kalastusmajamuseo oli jo kiinni (sulkeutuu 30.9.), mutta maisemia ja puitteita sai silti ihailla ja kurkistella majojen ja tsasounan ikkunoista sisään.

Langinkoski.

Langinkoski on ollut merkittävä lohikoski vuosisatojen ajan, ja edelleenkin se tarjoaa kalastajalle Etelä-Suomen parhaita mahdollisuuksia saada perholla suuria meritaimenia ja lohia. Ehkä pitää tätäkin tulla joskus kokeilemaan, nyt ainoa (joskin tietenkin herkullinen!) saalis oli suppilovahverokorillinen viereisistä metsistä.

Kaunis paikka aivan Kotkan kupeessa!

3

Kotkassa piti tietysti myös syödä, ja kuuman vinkin saatuamme päädyimme lounaalle Kotkan sataman Kuusisen Kalamajaan. Ravintolan listalla on ainoastaan muutamia erilaisia kalaleipiä sekä kalakeittoa, joten erikoistumisen aste on vahva. Kala onkin todella tuoretta ja kalakeitto aivan käsittämättömän maukasta.

Satama-alueen silottelematon ympäristö miellyttää ja ammattikalastus on vahvasti läsnä. Bonusta ravintola saa hienosta osoitteesta Juhavainionkadulla. Vahva suositus!

4

Lasten kanssa Kotkassa kannatti käydä Maretariumissa. Se on vuonna 2002 avattu yleisöakvaario, joka esittelee pääosin suomalaisia kalalajeja ja vesistöjä. Maretariumissa on onnistuttu tekemään aihepiiri kiinnostavaksi ja viihdyttäväksi kaikenikäisille – mukana olleet 4-, 13- ja 14-vuotiaat sekä noin nelikymppiset esiliinat viihtyivät hyvän tovin akvaarion syövereissä ihaillen erilaisia kaloja ja syöttäen jättimäisiä karppeja.

Tiesittekö muuten, että Suomessa on pyydetty Kokemäenjoesta mm. 152-kiloinen sampi? Se on muuten melkoisen isokokoinen kala.

5

Strömfors.

E18-tietä ajellessa, Loviisan ja Kotkan välissä kannattaa poiketa kuvankauniilla Strömforsin ruukkialueella. Ruukki tarkoittaa historiallista teollista metallitehdasta, jollaisten ympärille usein rakentui kyliä ja yhteisöjä.

Lokakuussa turistit Strömforsilta ovat jo pääosin kaikonneet ja palvelut vähenneet, mutta itse rakennukset ja ympäristö muutenkin on rauhoittava ja kaunis. Ruukin historia ulottuu 1600-luvulle asti ja se on nykyään yksi Suomen parhaiten säilyneistä ruukkialueista. Kesäisin täällä olisi kesäteatteria, paljon pikkuputiikkeja, ravintoloita ja kahviloita sekä monenlaista muutakin vapaa-ajan toimintaa tukevia palveluita, joten varmasti tulee poikettua täällä uudelleenkin.

Lari Aaltonen, teksti ja kuvat

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua