Parasta juuri nyt (13.6.2022): Kumpulan kyläjuhlat, Wivi & Hanna, Malva & Martin Baas, Jaakko Heikkilä, Rikoksen ja rakkauden kaduilla

13.06.2022
maarten baas baas is in town. kuva karoliina redsvenmalva

Martin Baasin teos Baas Is in Town on esillä Lahden Malvassa. Kuva: Karoliina Redsven

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen on tutustunut Lahden Malvaan sekä Wivi Lönnin ja Hanna Parviaisen elämään.

1

Kumpulan kyläjuhlat päästiin järjestämään neljän vuoden tauon jälkeen, kun koronarajoitukset eivät enää estäneet kansanjuhlia. Limingantie täyttyi kilometrin mittaisesta kirpputorista. Ihmiset parveilivat, vaihtoivat kuulumisia ja pysähtyivät maistelemaan kadun varteen pystytettyjen kahviloiden herkkuja.

Musiikki soi puistoihin pystytetyillä esiintymislavoilla. Lavalla nousivat muiden muassa Vallilan tango, Mari Rantasila -duo sekä Tumppi Varonen & Problems. Raittilavalla kuultiin kirjailijoita, Seppo Siiralaa, Jukka Viikilää, Juuli Niemeä ja Anja Erämajaa. Lapsille oli laulu- ja leikkituokioita ja värikylpyjä. Tunnelma oli rento ja mukava. Tätä oli kaivattu.

2

Tietokirjailijat Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen ovat kirjoittaneet kiinnostavan kirjan arkkitehti Wivi Lönnistä (1872–1966) ja kauppaneuvos Hanna Parviaisesta (1874-1938). Molemmat naiset olivat aikaansa edellä ja raivasivat tietä tuleville sukupolville.

Wivi Lönn oli tavattoman tuottelias arkkitehti miesvaltaisella alalla. Hän piirsi asuintaloja ja julkisia rakennuksia etenkin Tampereelle, Jyväskylään ja Helsinkiin. Hanna Parviainen sai ensimmäisenä suomalaisnaisena kauppaneuvoksen arvon. Hän johti suvun Säynätsalossa sijainnutta vaneritehdasta.

Kirjassa Wivi & Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet (Otava, 2021) kirjoittajat kuvaavat kahden menestyneen ja varakkaan naisen ystävyyttä ja peilaavat heidän elämäntarinaansa ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin. Toiveikas 1920-luku taittui vuosikymmenen lopussa alkaneen laman kuristusotteeseen, joka vaikutti myös Säynätsalon tehtaisiin ja ajoi Hannan vararikkoon.

Naimattomat ystävykset osasivat nauttia elämästä ja matkustivat ympäri Eurooppaa. Matkat kestivät viikkoja, jopa useamman kuukauden. He asuivat usein parhaissa hotelleissa ja matkoilla oli toisinaan mukana oma auto ja autonkuljettaja.

3

Lahdessa avattiin loppukeväästä visuaalisten taiteiden museo Malva. Komea museo on pystytetty vanhaan panimorakennukseen. Museo esittelee teoksia, joita ennen oli esillä taidemuseossa ja julistemuseossa. Lisäksi museolla on käytössä tilaa vaihtuville näyttelyille.

Avajaisnäyttelyissä on esillä alankomaalaisen kuvataiteilija Maarten Baasin teoksia, julisteita ja Juuret-näyttely Malvan kokoelmasta. Kaikille näyttelyille on varattu omat kerrokset.

Piiloleikki-näyttelyssä on esillä sekä Baasin klassikkoteoksia että uusia videoita. Taiteilijana Baas on tunnettu siitä, että hän ravistelee perinteitä ja murtaa taiteen raja-aitoja. Mukana on muun muassa poltettuja huonekaluja, joilla Baas ponnahti kansainväliseen kuuluisuuteen 2000-luvun alussa.

Museon ylimmässä kerroksessa Juuret-näyttelyssä esitellään Malvan juuria. Lahteen saatiin vuonna 1950 Viipuri-kokoelma, jonka ympärille taidemuseo perustettiin. Hienot teokset avaavat näkymiä 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen suomalaiseen ja ulkomaiseen maalaus- ja veistotaiteeseen. Museon ylpeys on Akseli Gallen-Kallelan upea Keitele.

4

Miltä raha ja varakkuus näyttävät? Valokuvaaja Jaakko Heikkilän näkemystä aiheesta voi seurata Kansallismuseon Varauden filosofia -näyttelyssä, jossa yhdeksän suomalaista avaa kotinsa ja sielunmaisemansa valokuvaajalle.

Vauraus näkyy ylellisenä sisustuksena, antiikkihuonekaluina, kristallikruunuina, upottavina mattoina ja arvokkaina tauluina kauppaneuvosten ja yrittäjien kodeissa. Mutta vauraus on myös lattiasta kattoon yltäviä kirjahyllyjä ja hiljaisia hetkiä luonnossa. ”Me saamelaiset olemme mietiskelijöitä”, sanoo enontekiöläinen poronhoitaja Johan Labba näyttelytekstissä.

5

Hakasalmen huvilan näyttely Rikoksen ja rakkauden kaduilla esittelee Kallion, jossa elokuvat lomittuvat alueen historiaan. Pyykit liehuvat pihoilla, öisillä kujilla hiippailee outoja tyyppejä ja tavara vaihtaa omistajaansa hämäräperäisessä osto- ja myyntiliikkeessä.

Kallio on kiehtonut elokuvantekijöitä mykkäelokuvan ajoista asti. Sinne on sijoitettu rikostarinoita ja kuvauksia työläiskortteleiden ankeudesta. Sotien jälkeen Kallio, Hermanni ja Sörnäinen valittiin usein rikosdraamojen näyttämöksi.

Rikoksen ja rakkauden kaduilla on taitavasti tehty näyttely, jossa historiaa elävöittävät hienot valokuvat, filminpätkät ja aikakauteen liittyvät esineet.

Sirpa Pääkkönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua