Parasta juuri nyt (1.2.2022): The Billion Dollar Code, Interrailin historia, Voyager Station, Aum Golly, Shitty Robots

01.02.2022
billiondollar

Kannattaa hakkerinörtinkin vähän katsoa kenelle möläyttää miljardin dollarin bisnesideansa. Kuva: Netflix

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Lepe Parviainen on pohtinut hakkerietiikkaa, kolkuttelevia junia, avaruushotellia ja käyttökelvottomia robotteja.

1

No nyt on mielenkiintoista oikeussalidraamaa! Saksalainen neliosainen sarja The Billion Dollar Code (2021) kertaa vähemmän tunnettua tositapausta digitaalisen teknologian saralla. Onko Google Earthin toimintaperiaate varastettu saksalaisesta 1990-luvun tietokonedemosta? Sarjassa oikeita henkilöitä on yhdistelty ja nimet muutettu, mutta kannattaa katsoa myös sarjan making of -dokumentti. Se paljastaa tarkkojakin yhtäläisyyksiä todellisuuteen.

Visionäärinen mediataiteilija Carsten ja lahjakas hakkeri-ohjelmoija Juri kohtaavat vuonna 1992 Berliinissä teknoklubilla. Syntyy kohtalokas sielunveljeys döner-kebabin äärellä ja luova yhteistyö tuottaa tuloksena mediataideprojektin nimeltä Terra Vision. Installaatiossa voi zoomata maapalloa karttatasojen halki kuin lentäisi kohti maanpintaa, 11 vuotta ennen Google Earthiä.

Teos esitellään telealan konferenssissa Kiotossa 1994 ja heti kohta Silicon Graphicsin toimistolla – hmmm, hieman näätämäiseltä vaikuttavalle Brian Anderssonille. Andersson neuvoo naiiveja toveruksia patentoimaan keksintönsä ja perustamaan firman sen viemiseksi eteenpäin.

Tieto ehkä haluaa olla vapaata, mutta kuka juoksee ensimmäisenä hillotolpalle?

The Billion Dollar Code on katseltavissa Netflixissä.

2

Interrail täyttää 50 vuotta, onnea Interrail! Tämä nuorisomatkailun klassikko sai alkunsa Kansainvälisen rautatieliiton juhlavuoden 1972 erikoistarjouksesta, mutta sai onneksi jatkoa jo seuraavana vuonna ja muuttui yhä laajentuvaksi eurooppalaiseksi ilmiöksi. Viimeksi systeemiin ovat liittyneet Baltian maat vuosina 2019–2020.

Tutkija Mikko Manka on koonnut yksiin kansiin suomalaisen reilaamisen historian. Teoksensa Interrail-muistoja (SKS Kirjat, 2022) aineistoina Manka käyttää kotimaisia ja kansainvälisiä arkisto-, tilasto- ja lehdistölähteitä, väitöskirjaansa varten tehtyjä haastatteluja sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran muistitietokeruun vastauksia viiden vuosikymmenen reilaajilta. Mahtavaa kamaa!

Kirjan sivuilta tulvii eteen vapauden ja vaaran tunne, eri kansallisuuksia edustavien nuorten jännittävät kohtaamiset ja mannermaisen elämän avautuminen oliiveineen ja viineineen. Heilutan laiturilla valkoista nenäliinaani noille maata pitkin matkustamisen pioneereille, alkuperäisille madventures-reppureissaajille.

3

Jos reilaaminen tuntuu liian arkiselta, voi alkaa säästää matkakassaa vähän pitemmälle reissulle. Aikaa on vielä muutama vuosi ennen kuin sacramentolainen Orbital Assembly Corporation saa avaruushotelli Voyager Stationinsa valmiiksi. Startup-firma arvelee hotellinsa avautuvan vuonna 2027.

Hotelli koostuu suuresta pyörivästä rengasmaisesta avaruusasemasta, jossa keskipakoisvoima saa aikaan keinotekoisen painovoiman. Tämän toivotaan tekevän oleskelusta hotellivieraalle miellyttävämpää. Toisaalta se luo mahdollisuuksia avaruusturismikokemuksille, kuten matalan painovoiman urheilulle valtavine loikkineen halki ilman. Myös vessakokemus on varmasti parempi näin.

Matkustajat saapuvat renkaan keskellä olevalle telakoitumisasemalle, josta hissit kuljettavat heidät renkaan ulkokehällä sijaitseville oleskelumoduleille. Oman sviitin tai lomaosakkeen ikkunoista voi katsella maapalloa samalla kun syö astrojäätelöä.

4

Syväoppimiseen perustuva tekoäly on viime vuosina kehittynyt riittävän hyväksi tuottamaan tekstiä, jota ei parhaimmillaan enää voi erottaa ihmisen kirjoittamasta. Sillä voi tuottaa oikeastaan mitä tekstiä tahansa resepteistä elämänohjeisiin ja vitseihin.

Oululainen kirjoittaja ja tiedeviestijä Jukka Aalho päätti kokeilla tällaista GPT-3-kielimallia runouden tuottamiseen ja näin syntyi Aum Golly – Tekoälyn runoja ihmisyydestä (Basam Books / Kertojan ääni, 2021). Aalho ohjasi tekoälyä omilla syötteillään vuorokauden ajan ja valitsi konerunoista parhaat kokoelmaan. Myös teoksen nimi ja sen käsittelemät aiheet ovat tekoälyn vastauksia Aalhon kysymyksiin siitä, mitkä ovat tärkeimmät teemat nykyajan ihmiselle (onni, rakkaus ja merkityksellisyys) ja mikä runoteoksen nimi voisi olla (Aum Golly).

Millaisia GPT-3:n runot sitten ovat? Yllätyksellisyydessään hauskoja, toisinaan kiusallisia, jankkaavia, ehkä etäisiäkin, kuin jostain vieraasta kulttuurista olevia. Ne ovat varmasti parhaimmillaan lausuttuina tai kirjasta irrotettuina yksittäin, jolloin on helpompi hyväksyä niiden mahdollinen syvällisyys. Lukijaa saattaa nimittäin kokoelman äärellä vaivata tieto siitä, että mikään niistä ei ole ihmisen hengen tuotos.

Aum Golly on saatavilla painettuna, äänikirjana ja C-kasettina, ja myös englanniksi Amazonista.

5

Ruotsalaisella Simone Giertzillä oli* vielä muutama vuosi sitten viihdyttävä harrastus. Hän suunnitteli ja kasasi käyttökelvottoman huonoja robotteja.

Keksijä kutsuu niitä hellästi yleisnimellä shitty robot, ja ne ovat todellakin monin tavoin turhia: sotkevat paikat, ovat käyttäjälleen kivuliaita tai kömpelöitä ja toimivat vähän sinne päin. Ylipäätään hänen projektiensa tarkoitus on keksiä teknologialle väärinkäyttötarkoituksia, jotka eivät sivumennen sanoen ole täysin erilaisia kuin Tatun ja Patun oudot keksinnöt. Kehnot robotit herättävät käyttäjänsä aamulla läpsimällä, syöttävät keittoa, pesevät hiukset, harjaavat hampaat, punaavat huulet, taputtavat käsiä ja pilkkovat kasviksia, ja lopputuloksena on tuskaa ja naurua.

*Giertz on sittemmin kärsinyt uusiutuvasta aivokasvaimesta ja jättänyt robottien rakentamisen – mutta hänen uusin videonsa esittelee Teslasta itse rakennetun avolava-auton. Toivokaamme hänelle terveyttä ja pitkää ikää.

Lepe Parviainen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua