Barokkimusisointia Kaikki elämän aamut -elokuvassa. Kuva: Luc Roux / Corbis Sygma
KOLUMNI | Kun pitkin syksyä mediassa, kouluissa ja kodeissa melskattiin ”barokkimusiikin kieltämisestä”, kuinkahan moni tarkkaan ottaen edes tiesi, mistä puhui, Antti Selkokari kysyy kolumnissaan.
Kun pitkin syksyä mediassa, kouluissa ja kodeissa melskattiin ”barokkimusiikin kieltämisestä”, kuinkahan moni tarkkaan ottaen edes tiesi, mistä puhui?
Barokki on eräänlaisen tietosanakirjamääritelmän mukaan taidesuuntaus, jota määritti suurellisuus. Mahtipontisuutta ja koristeellisuutta käytettiin luomaan draamaa ja jännitettä maallisen ja kirkollisen vallan ilmaisukeinona kuvataiteissa, arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa ja musiikissa.
Vaikutuksen tekemisen historiallista taustaa selittää vain osittain uskonto. Kyse oli taiteen käyttämisestä katolisen kirkon vastauskonpuhdistuksen propagandavälineenä.
* *
Tämä ei tarkoita, että kaikki barokin aikaan sävelletty musiikki olisi jotenkin uskonnon ”saastuttamaa”. Uskonnollisia vaikutteita voi oikein pikkutarkasti etsiessään löytää bluesista, rockmusiikista, kantrista ja lähes mistä tahansa. Musiikkia pitäisi voida kuunnella musiikkina sinänsä ilman siihen itse heijastettuja mielipiteitä.
Tietenkin ymmärrän, miksi on vanhempia, jotka eivät tahdo lastensa joutuvan minkäänlaisiin tekemisiin uskonnon kanssa. Uskonnon pitäminen pelkästään kristinuskona ja sen oletettua ydinsäteilyn tavoin saastuttavaa vaikutusta kavahtaminen on kylläkin yhdenlaista fundamentalismia.
* *
Barokkimusiikki on 1600-luvulta noin 1700-luvun puoliväliin länsimaista klassista musiikkia hallinnut tyyli. Se, että barokkimusiikin aikakaudella iso osa musiikista oli jotenkin sidoksissa kirkkoon tai muihin uskonnollisiin instituutioihin, johtuu ennen kaikkea siitä, että ne olivat varakkaimpia musiikin tilaajia eli maksajia.
Tunnetuinta ja yhä kuunnelluinta barokkimusiikkia ovat muun muassa Johann Sebastian Bachin, G. F. Händelin ja Marin Marais’n sävellykset. Niitä kaikkia on mahdollista kuunnella ilman uskonnollisia ajatuksia tai tarkoitusperiä, vain musiikin kauneuden tähden.
Antti Selkokari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Miksi lukea Sotamarsalkka Montgomeryn muistelmat nykyään?
ESSEE | Vaikka muistelmat ajoittuvat miltei 70 vuoden taakse ja glorifioivat brittiläistä sotahistoriaa, tekstin henkilökohtainen analyysi ja inhimillinen näkökulma ovat yhä ajankohtaisia.
Tähtien sodan Yoda, tähden ripuli ja jumalan peitto
KOLUMNI | Pekka Henttonen tarjoaa pieniä maistiaisia viime vuosina julkaistuista suomea ja sen sukukieliä käsittelevistä kirjoista.
Pentti Haanpäätä kaksi euroa kirjalta
ESSEE | ”Tunsin tehneeni elämäni parhaan kaupan, jossa hinnan ja laadun suhde oli epätasapainossa ostajan eduksi”, Haanpään teokset kahdellakympillä ostanut Arto Köykkä kirjoittaa.
Hirviö, viettelijä vai ikuinen rakastaja? Bram Stokerin Draculan monet kasvot
ESSEE | Bram Stokerin Dracula toimii edelleen inspiroivana lähtökohtana, mutta nykypäivän elokuvaversiot käsittelevät vampyyreja monipuolisemmin henkilökohtaisista näkökulmista.