”Kynä ja kitara toimivat instrumentteinani Irwin Goodmanin tulkinnassa” – Ari Lahti laajentaa kuvaa kansantaiteilijasta

Ari G eli kirjailija Ari Lahti. Kuva: Anni Nurminen

”Reteesti vaan tässä laulellaan / luonnon lahjat ei paljonkaan paina / Mutta reteesti vaan huulta paiskaillaan / onhan huumoria oltava aina”

Ari Lahti on poiminut yhdessä Veikko Tiiton kanssa kirjoittamansa Reteesti vaan, Irwin Goodman –teoksen (Valkeakoski-media, 2023) alkuun säkeistön, joka on lainaus Emil Reteen eli Vexi Salmen sanoittamasta ja Irwin Goodmanin säveltämästä menestyskappaleesta Reteesti vaan (1968).

Vaikka Irwin Goodmanin eli oikeammin Antti Hammarbergin (1943–1991) musiikillinen tyyli muuttui aina folkista rockiin, protestilauluihin ja iskelmään, niin kappaleen sanoituksesta välittyvästä reteydestä muodostui yksi suomalaisen kevyen musiikin tunnetuimmista imagoista ja taiteilijatyyleistä.

Tyyli jaksaa kiinnostaa yleisöä, mikä näkyy myös siten, että Irwin Goodmanista kirjoitetaan tasaiseen tahtiin. Samoin hänen musiikkinsa kerää yhä uusia kuulijoita.

Laajasti aiheeseen perehtynyt laulaja-kitaristi Ari Samuel Lahti soitti koko 1980-luvun Irwinin taustabändissä. Lahti on käsitellyt ja tulkinnut Irwin Goodmania musiikin ja kirjallisuuden keinoin jo vuosikymmenien ajan.

Lahden omia bändejä ovat olleet muun muassa Ari Goodman Big Band ja Retee-Goodman, jotka lähtevät nykyisinkin mukaan isommille keikoille.

* *

Ari Samuel Lahdella (s. 1960) on monipuolinen ja pitkä ura. Hän on muusikko, yrittäjä, taidekehystäjä, valokuvaaja, kirjailija ja toimittaja. Lahti toimii myös Irwin Goodman ry:n puheenjohtajana ja Irwin Goodman -instituutin vetäjänä.

Lahti on tehnyt Warner Music Finland -levy-yhtiölle avusteisia töitä Irwin Goodman -instituutin edustajana. Lahti on toimittanut levy-yhtiölle erilaisia materiaaleja ja ollut mukana Irwinin oikeuksien tarkistamisessa. Lahti neuvotteli Irwinin rojaltit jälleen pyörimään.

Lahti kertoo, miten hän viisivuotiaana pojannaskalina kuuli Irwinin ensimmäisiä äänilevyjä Yleisradion kanavilta.

– Olen jo aivan pienestä pitäen ollut erityisen kiinnostunut musiikista. Lapsen vaistolla ja harjaantuneella musiikkikorvalla tajusin, että tämä on nyt jotain erilaista kuin lasseliemolat ja pirkkomannolat. Irwin oli jotenkin vastaavissa intensiteeteissä kuin ulkomaiden elvikset, paulankat ja beatlesit, joiden tahdittamana vartuin, kun vanhemmat sisarukset kotona soittivat niiden biisejä levyiltä ja kelamankalta, Lahti kertoo.

Lahden ensimmäiset bändit soittivat melko laajasti rock- ja popmusiikkia, mutta yhdessä vaiheessa hän alkoi kavereineen säveltää ja sanoittaa omia biisejä, varsinkin huuhtouduttuaan punkin jälkeiseen uuteen aaltoon.

– Laulunkirjoittajana olen aika ajoin raapaissut kirjallista puolta. Kirjoittamisessa on pitkälti samaa – halutaan sanoa jotain, tarinoita, asioita, luoda kuvia, avata näkymiä, tunnelmia. Laulujen teksteissä, melodioissa, sovituksissa ja esitystavassa on paljon samaa. Lisäksi olen päässyt seuraamaan läheltä, kuinka laulut syntyvät lahjakkaiden, osaavien ihmisten käsissä.

Yhteistyö Irwinin kanssa alkaa

Lahti on nuoruudesta lähtien soittanut, laulanut ja tutkinut Irwinin musiikkia. Lahti perusti aikoinaan lapsuudensankarinsa musiikkiin erikoistuneen Irwinin Lapset -yhtyeen yhdeksi sivuprojektikseen ja hankkiutui monien sattumien kautta yhteistyöhön Irwin Goodmanin itsensä kanssa.

– Irwinin Lapset keikkaili ja levytti Irwinin vanhoja ralleja 1980-luvun alkupuoliskolla. Bändimme oli vahvasti mukana Irwinin comebackissa vuonna 1984, ja pian maestro nappasi yhtyeemme ydinryhmän taustabändikseen. Irwin ja Irwinin Lapset -trio kiersi kolme vuotta tiiviisti keikkapaikat Hangosta Utsjoelle, kunnes Irwinin megahitti Rentun ruusu räjäytti kansantaiteilijan suurimpaan suosioonsa. Paikat vaihtuivat isommiksi ja yhteistyömme jatkui, mutta Irwinin uran viimeisenä vuotena bändimme ei enää ollut mukana, sillä päätin keskittyä päivätyöhöni yrittäjänä.

Irwin ja kaksi poikasta Irwinin Lapset -pentueesta: vasemmalla basisti Harri Blomster ja oikealla kitaristi Ari Lahti. Kuva otettu ravintolan takahuoneessa ennen keikkaa vuonna 1986. Kuva: Ritva Saarela

Tie kirjailijaksi

Yksi teos, joka monen muun ohella on jäänyt Ari Lahden muistiin nuorempana luetuista, on J. D. Salingerin Sieppari ruispellossa. Se innosti Lahtea 17-vuotiaana ja on saanut hänet tutkimaan teosta myöhemmin laajemmin.

Lahtea inspiroi oikea, elettäväksi annettu elämä. Helpompi on katsoa menneisyyteen kuin tulevaan, mutta joka tapauksessa ihmiset ovat tärkeimpiä, samoin tunteet, tunnelmat ja lämmin huumori.

Lahdelle musiikki on aina ollut harrastuksena hänen päällimmäinen mielenkiinnon kohteensa, mutta luova energia on purkautunut myös kirjallisuuteen. Ari Lahdesta tuli kirjailija sattuman kautta. Kirjailijana Lahtea on inspiroinut etenkin Irwinin henkilö, hänen uransa ja elämänsä vaiheet, sekä tietenkin ajankuvat ja ilmiöt noilta vuosikymmeniltä.

– Jos etsii oppi-isiä, tutoreita, vaikuttajia, joihin on päässyt tutustumaan henkilökohtaisesti, niin jos sanotaan musiikin puolelta sellaiset nimet kuin Antti Hammarberg ja Kassu Halonen, nousee kirjoittajista esiin ehdottomasti Vexi Salmi, vaikka aiheissa lähestymistapani on pitkälti erilainen.

Kirjoittajana Lahtea on kiinnostanut oman kirjallisen ilmaisun kehittäminen ja vielä selkeämmin oman tyylin löytäminen.

– Kirjoitan lähinnä harrastuksena ja tavallaan kysynnän vuoksi, jotta saisimme Irwinin todellisen, merkittävän elämäntyön ja hänen asioitaan hyvällä tavalla edistäneet ihmiset näkyvämmiksi. Olen tehnyt lehtiartikkeleita ja lehtijuttuja vuosikymmeniä, ja niissä aihepiirit ovat olleet laajemmat. Niiden kautta ja aiheen kysynnän vaikutuksesta kirjoittaminen fokusoitui Irwin Goodmaniin, Lahti kertoo.

– Toinen lähellä sydäntä oleva aihe musiikkipuolella on ollut The Beatles ja muut 1960-luvun brittibändit. Niitä on tullut tutkittua ja niistäkin kirjoitettua jonkin verran.

1990-luvun loppupuolella Lahti alkoi muutaman kaverinsa kanssa pohtia aihepiiriä hieman syvemmin. Tuolloin alkoi syntyä enemmänkin artikkeleja, ja monenlaista materiaalia kertyi mukaan matkan varrella. Sitten vuonna 2004 joku heitti ajatuksen koota materiaalit kirjoihin ja kansiin. Lahti ohjasi ja tuotti vuosina 2006 ja 2008 Irwin-dokumentit, joita myytiin DVD-julkaisuina. Niistä ainakin toinen on tulossa jossain vaiheessa suoratoistopalveluihin.

Irwin 70v -keikka Suisto-klubilla Hämeenlinnassa 14.9.2013. Lavalla Sibelius-seuran Erkki Korhonen (vas.), Vexi Salmi ja Ari G Lahti. Kuva: Anne Mäki-Kauppila / Valkeakoski-median arkisto

– Kirjoittamisprosessit kehittyivät yhteistyötahojen kanssa, ja ajatus Irwinin ja Vexin vaiheista kertovasta romaanisarjasta nousi esiin vuonna 2012, kun yhteistyökumppanini Veikko Tiitto esitti ideansa ja konkreettista tekstiä satojen liuskojen verran. Autoin editoimaan ensimmäiset kierrokset ja kun päästiin vauhtiin, toimin sarjan ensimmäisessä kustannustoimittajana ja seuraavassa jo toisena kirjoittajana.

Vaikka kirjoittaminen on Lahdelle helppo ja luontainen ilmaisumuoto, läheisestä ihmisestä kirjoittaminen ei ole aina helppoa. Ei varsinkaan, kun haluaa kirjoittaa ihmisestä kunnioittavasti, mutta kuitenkin rehellisesti ja totuudenmukaisesti, vaikeitakin asioita ja joskus hieman turhankin hurjia aikoja käsitellen.

– On omat haasteensa, kun otetaan edesmenneitä tunnettuja henkilöitä lähikuviin ja tuodaan henkilökohtaisiakin asioita jopa dialogin kautta yleisölle luettavaksi. Asianomaiselta kuulemiaan juttuja on jossain määrin helpompi jakaa, mutta kun mennään ajatuksiin, kuten me olemme teoksissamme menneet, niin se on ehkä vaikein kohta. Näissä on tarkistettava faktojen lisäksi läheisten ihmisten mielipiteitä ja omaa etiikkaansa.

Veikko Tiitto ja Ari Lahti. Kuva: Valkeakoski-median arkisto

Valkeakoski-mediasta

Valkeakosken keskustasta löytyy Lahden yritys Kuva ja Kehys Lahti, jonka tiloissa on myös pienkustantamo Valkeakoski-median toimisto ja sen pyörittämän verkkokaupan, Retee-kaupan varasto.

Valkeakoski-media on keskittynyt jo kaksikymmentä vuotta erityisesti Irwin Goodmania koskevien kirjojen julkaisemiseen. Alun perin Valkeakoski-media perustettiin markkinointia ja lehtikustannustoimintaa varten, mutta sen toiminta on vuosien saatossa muuttunut musiikkituotantoa ja verkkokauppatoimintaa harjoittavaksi kirjakustantajaksi.

– Kirjojen pariin ajauduin osin Valkeakoski-median myötä. Valkeakoski Media perustettiin 1990-luvulla – alun perin markkinointi- ja mainostöitä varten sekä ilmaisjakelulehden julkaisijaksi.

Lahti on kirjoittanut useisiin lehtiin, muun muassa Etelä-Pirkanmaalla ilmestyneeseen kulttuuripainotteiseen Riippusilta-lehteen, mutta Valkeakoski-median myötä muualle kirjoittaminen on jäänyt.

Irwin-aiheiset romaanit

Valkeakoski-median julkaisemia Irwin-aiheisia kirjoja on yhteensä neljä, ja niistä ensimmäinen on Lahden kirjoittama ja toimittama Vuosikertakirja, Irwin I (2005). Viimeinen keikka -teossarjaan lukeutuu kolme osaa, jotka ovat kevyen musiikin asiantuntija Veikko Tiiton kirjoittama Irwin – surutonta nuoruusaikaa (2014), Tiiton ja Lahden yhdessä kirjoittama Irwin Goodman – kansan laulaja (2016) sekä kaksikon ja avustavan tiimin kanssa syntynyt Reteesti vaan, Irwin Goodman (2023), joka ilmestyi kun Irwin Goodmanin syntymästä tuli kuluneeksi 80 vuotta.

Kirjoista Irwin – surutonta nuoruusaikaa tarkastelee pääosin Irwinin lapsuus- ja nuoruusvuosia. Irwin Goodman – kansan laulaja -teoksessa Irwin muistelee viimeisellä keikkamatkallaan (11.1.1991) elämäänsä ja laulujaan sekä uransa alkuvaiheilta.

Reteesti vaan, Irwin Goodman on kirjoitettu niin, että henkilöhahmoja on kuvattu pääosin epäsuorasti; Irwinin ajattelu, kerronta ja dialogi välittävät tietoa päähenkilön maailmasta.

– Jossain vaiheessa tuli mieleen, olisiko pitänyt vain tehdä tavallinen elämäkerta, kun tutkimusta oli tullut tehtyä paljon jo muutenkin. Totesimme kuitenkin, että tämä on mielekkäämpi ja antoisampi tapa kertoa, Lahti sanoo.

Elämäkertaromaaneihin haluttiin luoda autenttinen ajankuva.

– Siinä saa olla tarkkana, kun kerrotaan edesmenneistä, tunnetuista henkilöistä. Mitä vain ei voi laittaa todellisten henkilöiden suuhun. Paljon tarkistettiin asioita aikalaisilta ja kirjallisuudesta, myös muistiinpanoista, almanakoista ja muun muassa Ilmatieteenlaitoksen säätietohistoriasta.

Valkeakoski-median toimittamat Irwin-kirjat. Kuva: Riikka Mikkolainen / Valkeakoski-median arkisto

Ainutlaatuista materiaalia

Lahdella on erityistä merkitystä Irwinin tulkkina, sillä hänellä muusikosta ainutlaatuista muistitietoa sekä sellaista lähipiirin tietoa, joka ei ole aina täysin valottunut mediassa. Irwinin herkkä taiteellinen puoli ei tule kovin usein esiin. Lahden ja Tiiton teoksista käy ilmi, että Irwinin julkinen kuva poikkesi paljon siitä, miten lähipiiri taiteilijan näki.

Lisäksi Lahdella on hallussaan ainutlaatuista video- ja äänimateriaalia Irwin Goodmanista sekä erittäin laaja julkaisematon aineisto taltioitua videohaastattelumateriaalia Irwinin kymmenistä ystävistä ja työtovereista aina Vexi Salmesta sukulaisiin, läheisiin ja entisiin lapsuudenystäviin.

Lahti harmittelee, kun videokalustoa ei ollut laajemmin käytössä 1980-luvulla, kun hän teki Irwinin kanssa miltei tuhat keikkaa. Mutta muistikuvat ovat kirkkaita ja ennen kaikkea kokonaiskäsitys henkilöstä ja hänen elämästään.

− Sen lisäksi, että on tuntenut kirjojen päähenkilöt henkilökohtaisesti, isona apuna on tietenkin tiiviit suhteet hänen läheisiinsä sekä työtovereihin, kavereihin ja kollegoihin. Romaanien yksi tärkeä tietolähde on tietenkin meidän tekijöiden elämä. Olemme eläneet lapsuutemme 1960-luvulla, nuoruutemme 1970-luvulla ja nuoren aikuisuutemme 1980-luvulla eli tuossa tarkastelun alla olevassa ajassa.

Irwin bändeineen keikan tauolla vuonna 1988. Vasemmalla Harri Blomster ja Irwinin oikealla puolella kitaristi Ari Lahti ja käden takana rumpali Esko Aatila. Kuva: Valkeakoski-median arkisto

* *

Lopuksi Lahti selittää Irwinin suurta suosiota nykypäivänä.

− Hän oli parhaimmillaan aito ja mainio ajankuvan tulkki. Kyseessä on merkittävä persoona, jonka karisma kantaa vielä tänä päivänäkin.

Selvää on, että Irwin Goodman tulee olemaan tulevaisuudessakin esillä. Varmaa on, ettei kiinnostus kansantaiteilijaa kohtaan tule hiipumaan.

Samoin jatkoa saavat Lahden musiikki- ja kirjallisuusharrastus. Lahti keikkailee satunnaisesti.

− Tällä hetkellä olen esiintynyt lähinnä nostalgiatapahtumissa ja yksityistilaisuuksissa, mutta on aina mukava soittaa vanhoja tuttuja ralleja ja vähän erikoisempaakin puolta, joko yksin tai bändin kanssa. Monien näiden soittajien kanssa olemme soittaneet vuosikymmeniä, yhdessä ja erikseen ja myös Irwinin kanssa, Lahti kertoo.

– On ollut hyvin avartavaa ja kehittävää alkaa tehdä keikkoja yksinkin 2000-luvun alusta alkaen. Olen huomannut, että kulttuuripuolen harrastukseni, kuten musiikki ja kirjallinen puoli, vuorottelevat ajassa ja tulevat omina periodeinaan. Toinen on aina silloin tauolla, kun toinen on aktiivinen. Kumpikin tuo tärkeää sisältöä elämään yrittäjän kovan työtahdin vastapainoksi.

Ari Goodman yhtyeineen 2024 Lavajärven Päivölässä. Lavalla Juhani Fredriksson (vas.), Jake Niska, Ari Lahti ja Tapio Ahonen. Kuva: Kimmo Koivula / Valkeakoski-median arkisto

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua