Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia

Kuvat: Gaudeamus

Maailmanhistoria on tällä hetkellä niin kovassa liikkeessä, että valpaskaan seuraaja ei tahdo pysyä mukana.

Kaiken tapahtumisen pyörteissä yksi asia tuntuu kuitenkin olevan samassa tilassa vuosikymmenestä toiseen. Israelin ja arabimaiden väliset suhteet heilahtelevat sinne tänne, rajuimmillaan käsittämättömään väkivaltaan asti, mutta perusongelmat pysyvät.

Marraskuun lopulla kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi pidätysmääräyksen Israelin pääministeristä Benjamin Netanjahusta. Syynä olivat sotarikokset Gazassa ja rikokset ihmisyyttä vastaan. Samoihin aikoihin ICC vaati, että Mongolia pidättää maassaan vierailleen presidentti Vladimir Putinin, samankaltaisista syistä kuin Netanjahun.

Instituutiot yrittävät tehdä, mitä niiden on yhdessä sovittu tekevän. Yrityksistä huolimatta harva asia muuttuu.

Putinin tapaus ei johtanut mihinkään, Netanjahun tuskin sen enempään. Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siitä syystä Lähi-idän professori Hannu Juusolan kasvot tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat. Kun häneltä 20 vuotta sitten julkaistiin Israelin historian ensimmäinen painos, hän arvioi, että Israelin kansainvälisen oikeuden näkökulmasta laiton palestiinalaismiehitys päättyisi ja maa kulkisi kohti liberaalia demokratiaa.

Pitkään on hellitty ajatusta kahden valtion mallista. Viime kesänä Hamasin lokakuisen, vuoden 2023 terrori-iskun edelleen jatkuessa Israelin parlamentti hylkäsi sellaiset toiveet pilvilinnoina. Juusola toivoo koko 80-vuotisen konfliktin syntyyn vaikuttaneiden länsimaiden ratkaisevan pattitilanteen siihen mennessä, kun ilmestyy hänen Israelin historiaa käsittelevä seuraava teoksensa. Huonolta näyttää Juusolankin mielestä.

Nyt päivitetty ja tähän hetkeen ulottuva teos (Gaudeamus, 2024) on suorastaan välttämätön apu niille, jotka haluavat ymmärtää Israelin historian taustoja, sionismin ja juutalaisuuden olemusta, Palestiinan tilannetta ja koko tätä maailmankartan polttavaa pesäkettä arabien, Israelin ja kummankin liittolaisten näkökulmasta. Juusolan teos on tarkka ja objektiivinen analyysi maasta, joka on koko maailman mitassa huomattavasti kokoaan tärkeämpi. On hyvä muistaa, että Israel on vain pieni läiskä, hieman yli 6 prosenttia Suomen pinta-alasta. Ja mekin olemme isoisten rinnalla lilliputti.

Pieni hyppy muunlaiseen todellisuuteen: Arto Kivimäki kirjoittaa Antiikki ja me -teoksessa (Gaudeamus, 2024; lue arvio) kirjallisuuden kääntämisestä, että koska käännös on aina oman aikakautensa tuote, on perusteltua toivoa, että antiikin teksteistä ilmestyisi uusi käännös kymmenen vuoden välein.

Sama pätee muuhunkin kuin antiikkiin. Toivottavasti emme joudu odottamaan Juusolan teoksen kolmatta laitosta jälleen kahtakymmentä vuotta. Näyttää näet siltä, että maailmantapahtumien polttopisteestä Israelista ja siihen tavalla tai toisella suorassa suhteessa olevista maista kertyy materiaalia kiihtyvässä tahdissa. Tämän kirjan kronologiaan on vielä ehtinyt Hamasin poliittisen siiven johtajan, Ismail Haniyyanin surma kesän päätteeksi sekä Yahua al-Sinwarin nimitys alkusyksystä hänen seuraajakseen, muttei enää tämän kuolemaa lokakuun puolivälissä.

Paljon muuttuu ja nopeasti, mutta muuttuuko peruskysymys, palestiinalaisten tilanne nimeksikään?

Näkymä Israelin-puoleiselta Golanilta vuonna 2012. Taustalla YK-joukkojen valvonnassa oleva linja ja Syyria. Kuva: Eliisa Holstikko-Ojasen ja Risto Ojasen kotiarkisto

* *

Bašar al-Assadin hallinnon äskettäinen kaatuminen Syyriassa merkitsee tappiota paitsi maan diktaattorille, myös Venäjälle ja Iranille. Israel kuuluu näillä näkymin voittajiin. Mitä tapahtuu seuraavaksi, kun Israel on iskenyt raskaasti Syyriassa sijaitseviin jihadistien tukikohtiin ja alkanut rakentaa puskurivyöhykettä Syyrian-rajalleen? Israelin historia saa lisälukuja pikavauhtia: viime aikoina Israel on pitänyt pilkkanaan Iranin ilmapuolustusta ja lannistanut Hizbollahin. Myös niillä on epäilemättä ollut vaikutusta Syyrian sortohallinnon luhistumiseen.

Kaikeksi onneksi Juusolan teoksen täydennetty ja ajantasaistettu painos ilmestyi edes nyt. On kohtuullista, että ymmärrämme pitkäaikaisen poliittisen kriisin syy-seuraussuhteita ja kaikkien osapuolten motiiveja. Erityisesti sen takia teos on tärkeä. Näin jatkuva, inhimillinen tragedia ei vaikuta pelkästään absurdilta ja kuin itsestään syntyneeltä.

Mikään ihme ei tietenkään ole, että toistaiseksi ratkaisematon konflikti nostaa uutisiinkin inhimillisen hädän ikään kuin annettuna. Niinhän sotien uutisoinnissa tahtoo käydä.

Risto Ojanen

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua