Jussi Niemi (1950–2023). Kuva: Petri Ihanus / Japa Mattila
KIRJAT | Musiikkitoimittaja Jussi Niemen omaelämäkertateos jäi lopulta tekemättä, mutta Hoodoo Man paikkaa pahinta kaipausta.
”Jussi oli globaalistikin uniikki monikulttuurisen musan viestinviejä, jollaisiin ei valitettavasti enää törmää.”
ARVOSTELU
Petri Ihanus, Markus Partanen & Vesa Tompuri: Hoodoo Man: Jussi Niemi – syvien rytmien sukeltaja
- Aviador, 2024.
- 188 sivua.
Musiikkilehti Soundin pitkäaikainen toimittaja Juhani ”Jussi” Niemi menehtyi yllättäen kesken kuntosalitreenin 22. syyskuuta 2023. Hänen kuolemansa tuli kaikille yllätyksenä, sillä kovakuntoinen Niemi vaikutti monta vuosikymmentä ikäistään nuoremmalta, hengitti edelleen musiikkia ja toimi aktiivisesti sen parissa. Niemen myötä musiikkikenttä menetti yhden arvostetuimmista ja monialaisimmista puolestapuhujistaan.
Aina innostunut ja innostustaan jakava Niemi kanavoi lapsuudestaan monia keskeisiä asioita elämäänsä. Monien sukulaisten varhainen kuolema innosti liikkumaan ja pitämään itsestään huolta. Isän vatsaansa saama sotavamma sai perheen panostamaan ruokaan ja yhdessä syömiseen. Ja äidin kuolema Jussin ollessa vain kymmenvuotias nosti surun, jota Jussi lääkitsi nuoruudestaan lähtien musiikilla. Päivä päivältä blues syvenee, tiivisti Niemi itse tuolloista elämäntilannettaan.
Musiikki, ruoka ja luonnossa liikkuminen olivat sydämellisen, boheemin mutta aikaansaavan Niemen elämän keskiössä loppuun asti. ”Elämys, läsnäolo ja tunne”, tiivistää läheinen ystävä Bo Pettersson Niemen ydinasioita.
Soundiin kirjoittanut Jari Uusikartano kutsuu Niemeä kirjoittajana virtuoosiksi, ”toisinaan hänen musiikkijuttunsa ja levyarvionsa olivat novelleja tai kaunokirjallisia esseitä”. Jussi oli erinomainen kuuntelija, myös arjessa. Jussi oli eläytyjä ja nautiskelija. Musiikissa hänelle tärkein elementti oli rytmi.
Esa Kuloniemen mukaan ”Jussin voima oli tietenkin hänen kyvyssään sanallistaa tuntemuksensa ja vaikutelmansa liittyen musiikkiin, ja sen jakamisessa muille”. Pekka Laine kertoo, että Niemelle ”musiikki oli merkittävässä määrin tapa löytää yhteys paitsi filosofisessa mielessä ihmisyyteen myös ihan konkreettisesti muihin ihmisiin”.
Jussi Jo’ Buddy Raulamon mukaan ”ansaitsemaansa arvostusta saivat Jussilta ne, jotka tekivät musiikkiaan täydellä sydämellä ja kompromissittomasti. Jussi oli globaalistikin uniikki monikulttuurisen musan viestinviejä, jollaisiin ei valitettavasti enää törmää.”
* *
Hoodoo Man: Jussi Niemi – syvien rytmien sukeltaja -teoksessaan (Aviador, 2024) jazztoimittaja Markus Partanen, valokuvaaja Petri Ihanus ja tietokirjailija Vesa Tompuri toivovat välittävänsä Jussista hänen arvoisensa lämpimän muistijäljen. Kirjassa lähipiiri ja ystävät, tutut muusikot ja muut aikalaiset muistelevat niin Niemen kanssa viettämiään nuoruusaikoja kuin viimeisiä yhteisiä hetkiä. Monella ääneen pääsevällä surutyö tuntuu olevan vielä kesken.
Hiukan kesken tuntuu jääneen myös tämä kirja. Yksittäisistä haastatteluista hiukan sillisalaattimaisesti kootun kokonaisuuden sijaan kirjasta olisi voinut toimittaa loogisemmankin elämäkertateoksen. Kirjasta selviää toki paljon olennaista Jussi Niemen vaiheista, luonteesta, arvostuksista ja näkemyksistä, mutta aika paljon matkalle jää myös tyhjiä aukkokohtia.
Myös taitollisesti kirja jättää monta kysymystä. Vaikka värikkyys ja kuvallisuus ovat hyviä asioita, jäävät eri puolet lopputuloksessa hiukan liikaa irralleen toisistaan. Petri Ihanuksen Jazzabout-valokuvanäyttelyn laaja hyödyntäminen kirjan kuvituksessa perustelee paikkaansa Niemen toimittamien kuvatekstien vuoksi, mutta niiden saama palstatila on melkoisen ylimitoitettu muutenkin lyhyehköstä teoksesta. Kannen kuvamosaiikki on aika karmea, mikä valitettavasti tekee kirjasta jo ensisilmäyksellä hiukan halvan näköisen.
Soundissa julkaistulta Naamakirja-palstalta valikoidut esimerkit antavat hyvin kuvaa Niemen kirjoitustyylistä. Vaikka perhe, ystävät ja olennaiset musiikkimaailman nimet saavat sinänsä ihan riittävästi palstatilaa, jäävät kirjasta hiukan puuttumaan ne jokaisen elämäkerran helmiksi nousevat tarinat ja seikkailut. Jussi Niemi kertoi Vesa Tompurille heinäkuussa 2023 suunnittelevansa viimein sitä omaelämäkertaa, jota Tompuri oli hänelle ehdotellut jo vuosien ajan. Siinä olisi ehkä päästy kunnolla sinne syvään päähän, josta Hoodoo Man valitettavasti antaa vain pinnallisen raapaisun.
Ilkka Valpasvuo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tarinoista, joita kerromme – arviossa Margaret Atwoodin Vanhaa rakkautta
KIRJAT | Atwoodin tuorein kokoelma sisältää vanhenemisen, menetyksen ja surun tarkastelua, mutta myös scifihupailua ja tarinoiden kertomisen merkityksen pohdiskelua.
Löytöretki eurooppalaisen taloushistorian tuntemattomaan – arviossa Markku Kuisman Kansallinen voitto ja kapitalismin henki
KIRJAT | Markku Kuisman tavaramerkki on aina ollut sujuva ja lukijaystävällinen kerronta. Eikä hän siinä petä nytkään.
Anni Kytömäen romaani heijastaa nykypäivän polttavimmat kysymykset historiaan – arviossa Mirabilis
KIRJAT | Mirabilis-romaanissa ollaan Anni Kytömäelle tuttujen teemojen äärellä. Teos nostaa taidokkaasti esiin luontokadon ja erilaisuuden.
Urheilijan on hyvä olla sosiaalinen, pitää matkustamisesta ja osata voittaa – arviossa Sami Jauhojärven elämäkerta Uho
LEVYT | Sami Jauhojärven elämäkerta sisältää tarkkaa tarinaa urheilusta ja parisprintissä olympiakultaa voittaneesta hiihtourheilijasta.