Mati Untin esikoisromaanissa nuori mies kipuilee rakkauden kanssa Neuvosto-Virossa

Mati Unt vuonna 2001. Kuvat: Wiki Commons / Kirjokansi

Mati Unt (1944–2005) ei 18-vuotiaana kirjoittamansa Hyvästi, keltainen kissa -romaanin (Hüvasti, kollane kass) perusteella ollut nuori, vihainen mies. Ehkä turhautunut ja selvästi hyvin dramaattinen kyllä. Vuonna 1962 julkaistusta romaanista huokuu sekä hyvässä että pahassa se, että se on nuoren kirjoittama esikoisromaani.

Romaanissa nuori Aarne muuttaa Tarttoon lukiota käymään ja opettelee elämistä. Unt kirjoittaa todella hyvin ja imaisee tehokkaasti mukaan neuvostovirolaiseen tunkkaisuuteen, jossa nuoret oppivat totalitaarisen systeemin tavoille, mutta ikääntyneemmät roikkuvat vielä ajatuksissa vapaasta Virosta. Vapauden puute näyttäytyy enemmänkin yleisenä, ankeana ilmapiirinä kuin konkreettisena sortona.

Draamankaari kirjassa on lopulta löyhä, mutta aina yhtä päivää kuvaava luku kerrallaan etenevä kerronta pysyy hyvin kasassa.

Ajankuvaa Unt rakentaa taitavasti ja toki aikalaisena varmaankin myös jossakin määrin asiaa tiedostamatta tai miettimättä. Silmää yksityiskohdille on sen verran, että tunnelma punoutuu vahvaksi.

Paloa sanoa on enemmän kuin malttia kirjoittaa sanoma selkeästi ja ymmärrettävästi auki. Esimerkiksi kirjan nimessä esiintyvän keltaisen kissan merkitys jää kovin auki, vaikka kissa pariin kertaan mainitaankin.

Politiikka ja yhteiskunnallisuus on rivien välissä, mutta silti selvästi läsnä. Kuten hyvää työtä tehnyt suomentaja Jouko Väisänen saatesanoissaan kirjoittaa, oli rautaesirippu loppujen lopuksi aika repaleinen viritelmä. Kansainväliset eli lähinnä amerikkalaiset kulttuurin virtaukset tavoittivat virolaisetkin nuoret.

Silti romaani keskittyy paljon enemmän nuoren miehen kasvukipuihin ja hapuiluun ensimmäisten rakkauksien parissa. Merkittäväksi nousee myös päähenkilö Aarnen ja tämän Ida-tädin vaikea suhde.

Untin romaanissa on omaelämäkerrallisuutta, mutta ei nykyaikaisella vetistelevällä ja tuskailevalla autofiktiivisellä tyylillä. Hän on löytänyt merkityksellisyyttä arkisesta ympäristöstään ja saanut romaanin siitä ainekset.

* *

Nykyvalossa katsoen romaani kuvaa tyylikkäästi nuoren ihmisen kipuilua, sisäänpäinkääntyneisyyttä ja itsensä etsimistä. Tuntuu hellyttävältä ja huvittavalta, että Untin romaani aiheutti ilmestyessään skandaalin Virossa. J. D. Salingerilta vaikutteita ottanut nuorisokuvaus oli liikaa sen ajan sedille ja tädeille.

Visuaalisestikin Kirjokannen kustantama suomennos on kaunis. Untin omat, tyylikkäät, luonnosmaiset piirrokset toimivat kirjaa rytmittävinä ja tunnelmaa rakentavina elementteinä.

Pasi Huttunen

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua