Kuvat: James Gillham / Docendo
KIRJAT | Sarah Freethyn romaani on romanttinen rakkaustarina, jonka kehyksenä on julma maailma ja moneen kertaan kerrotut juonikäänteet
”On vaikea erottua joukosta, kun kirjoittaa samasta aiheesta kuin niin monet niin pitkään.”
ARVOSTELU
Sarah Freethy: Dachaun posliinintekijä
- Suomentanut Sirpa Saari.
- Docendo, 2024.
- 368 sivua.
Dachaun posliinintekijä (Docendo, 2024) kertoo itävaltalaisen arkkitehdin Maxin ja saksalaisen kuvataitelijan Bettinan tarinan lähtien 1930-luvun alkupuolelta, kun natsit ovat jo nousussa valtaan. Max on juutalainen ja Bettina saksalainen eivätkä he ymmärrä lähteä Berliinistä hyvän sään aikaan.
Toisella aikatasolla ollaan 1990-luvulla, jolloin pariskunnan tytär ja tyttärentytär etsivät totuutta omasta taustastaan.
Etupäässä romaani on romanttinen rakkaustarina, jonka kehyksenä on julma maailma ja moneen kertaan kerrotut juonikäänteet, joista ei tämäkään teos poikkea. Hieman käsitellään myös natsien taidemieltymyksiä ja sitä, mitä he pitivät roskataiteena – enempi tätä olisi tehnyt romaanille hyvää.
Teksti on sujuvaa eikä siinä ole mitään moitittavaa, kuten ei Sirpa Saaren suomennoksessakaan, mutta jo muutaman päivän sisällä olen unohtanut sekä Maxin että Bettinan. On vaikea erottua joukosta ja jäädä mieleen, kun kirjoittaa samasta aiheesta kuin niin monet niin pitkään.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hieno matka taiteeseen ja rakkauteen – arviossa Maisku Myllymäen Valvoja
KIRJAT | Maisku Myllymäen romaani kertoo elävästi paitsi valvojan työstä ja taiteesta, myös museovieraista terävin ja osuvin kuvauksin.
Heidi Köngäksen romaanissa eletään Suomen historian tärkeissä tapahtumissa – arviossa Tango Frisk
KIRJAT | Tango Frisk on kertomus elämästä, kuolemasta ja rakkaudesta Pohjanlahden rannalla ja sotien keskellä.
Valokuvapostikortti välitti uutisia ennen sanomalehtien uutiskuvia – arviossa Olavi Hankimon Isänmaan yö
KIRJAT | Postimuseon julkaisema tietokirja esittelee vähemmän tunnettua historiaa kuvajournalismin kehityksessä.
Romaani sotasankarista on kuin historiateos ilman viitteitä ja lähteitä – Asko Sahlberg kertoo nyt Pompeiuksesta
KIRJAT | Fiktiivisten elämäkertojen ongelma on se, että lukija ottaa ne yhtä totena kuin tarkistetut tietoteokset. Mutta onko ongelma sittenkään aina ongelma?