Kuva: Mikko Karisto
TEATTERI | Tampereen Teatterin suurteos on järisyttävä kokemus. J. R. R. Tolkienin fantasiamaailma on tuotu Tampere-talon Isoon saliin niin kuin katsoja olisi kertomuksen sisällä.
”Mikko Kanninen on ohjannut Sami Keski-Vähälän dramatisoinnista kokoonpanonsa kanssa todella merkittävän teoksen.”
ARVOSTELU
Taru Sormusten herrasta
- Dramatisointi: Sami Keski-Vähälä, J.R.R. Tolkienin teoksen pohjalta
- Ohjaus: Mikko Kanninen
- Rooleissa mm.: Ella Mettänen, Antti Reini, Ville Majamaa, Risto Korhonen, Antti Tiensuu
- Ensi-ilta: Tampere-talon Iso sali 23.8.2024
Ohjaaja ja teatterinjohtaja Mikko Kanninen kertoo, että Taru Sormusten herrasta -näytelmän syntyhistoria alkoi vuonna 2019, kun Tampereen Teatterin peruskorjauksen ajankohta varmistui: ”Olisi jätettävä rakas kontu ja etsittävä väistötilat.”
J. R. R. Tolkienin trilogiasta on tehty monenlaisia dramatisointeja, Tampereen Teatterin versio keskittyy Frodon tarinaan. Surullinen ja jopa kauhea tarina kertoo pienestä, sympaattisesta hobitista, joka joutuu vaarallisen ja vaikean tehtävän eteen. Se on myös kertomus erilaisista kulttuureista ja vihanpidosta, ja lopulta erimielisyyksien voittamisesta ja ystävyydestä.
Tolkienin tarussa haltioiden, ihmisten ja kääpiöiden historia on täynnä ahneutta, lankeemusta ja keskinäisiä sotia. Sormuksen sota ja sen tuhoava valta on tämän näytelmän eteenpäinvievä voima.
Suuri tehtävä
Katsoja viedään heti alussa näyttävään ja iloiseen syntymäpäiväjuhlaan. Hobitti Bilbo Reppuli (Eeva Hakulinen) viettää ”yhdettätoistakymmenettäensimmäistä” syntymäpäiväänsä suurin ja arvokkain juhlamenoin. Juhlassa hän kertoo jättävänsä Konnun kaikkine rikkauksineen perinnöksi Frodolle. Vaikeinta Bilbolle on luovuttaa sormus; sormuksen voima on tehnyt hänet siitä riippuvaiseksi. Gandalf, hobittien ystävä ja velho (Ville Majamaa), saa Bilbon jättämään sormuksen Frodolle. Se tietää myös sitä, että vaarallinen aarre on toimitettava tuhottavaksi. Ainoa keino on viedä sormus Tuomiovuorelle ja heittää tuleen.
Tässä kohtaa sympaattisen hobitin Frodon (Ella Mettänen) elämä muuttuu vaaralliseksi seikkailuksi. Hän saa matkakumppaneikseen uskolliset hobitit Samin (Antti Tiensuu), Pippinin (Annuska Hannula) ja Merrin (Elisa Piispanen). Gandalf lähtee pienten hobittien, puolituisten, tiennäyttäjäksi edeltäpäin.
Saattue kasvaa matkan varrella ja hobittien tueksi ja turvaksi lähtee Aragorn, Konkari (Antti Reini), kruunamaton kuningas ja sankari. Joukko kasvaa vielä haltia Legolasilla (Lasse Viitamäki) sekä kääpiö Gimlillä (Elina Rintala), ja myöhemmin vielä Boromir (Tommi Raitolehto) liittyy joukkoon. He kulkevat läpi Keski-Maan vaikeiden maastojen, Mustien ratsastajien ja muiden vaarojen uhatessa
Sormuksen valta
Saattue hajoaa ja sormus alkaa olla Frodolle taakka; välillä se tuntuu ottavan hobitin valtaansa. Kun Sam ja Frodo jäävät kahden, umpiväsyneinä ja haavoittuneina, he kohtaavat iljettävän Klonkun. Klonkku (Risto Korhonen) on aikoinaan riistänyt sormuksen ystävältään murhaamalla ja menettänyt myöhemmin sen Bilbolle. Klonkku, toiselta nimeltään Sméagol, on seurannut saattuetta hiiviskelemällä lähistöllä. Frodo alkaa luottaa Klonkkuun, vaikka Sam yrittää varoittaa ilkiön viekkaudesta. Niin kuin Bilbon, myös Frodon kohdalla sormus alkaa käyttää valtaansa.
Taru Sormusten herrasta on fantasia ja sen voi katsoa satuna, mutta se on myös tarina ihmisen inhimillisistä heikkouksista ja vallanhalusta, mutta myös äärettömän sitoutuneesta ystävyydestä. Ystävyydestä, joka kantaa kaikkien vaikeuksien läpi.
Frodon saattue
Ella Mettänen loistaa Frodona, liikuttavan tunnollisena hirvittävän taakan kantajana. On helppo samaistua hahmoon – ”miksi juuri minun pitää tehdä tämä” – joka haluaisi vain olla rauhassa kotikonnuillaan. Antti Tiensuun Sam kulkee rinnalla uskollisena, vaikka matka käy yhä vaarallisemmaksi ja sormuksen valta voimakkaammaksi. Mettäsen ja Tiensuun yhteistyö näyttämöllä on saumatonta ja käsinkosketeltavaa.
Antti Reinin Aragorn on vakuuttava sankari, joka muuttuu tarinan edetessä pehmeämmäksi, kun ryhmä alkaa tiivistyä ja myöhemmin haajantua. Ville Majamaan Gandalf on yksi tarinan peruspilareista, tiennäyttäjä ja vaarojen ennakoija. Majamaa luo turvallisuuden tunnetta jopa katsomoon asti.
Klonkku vie tietysti lavalla ollessaan huomion. Risto Korhonen on käsittämätön hiiviskellessään ja ryömiessään pahat mielessään. Korhosen kyky muuntautua kiltistä Sméagolista silmänräpäyksessä ilkeäksi ja ahneeksi Klonkuksi on uskomatonta näyttelijäntyötä. Vaatii myös fyysistä kuntoa ja notkeutta olla pitkät hetket näyttämöllä melkeinpä ääriasennoissa.
Roolitus on kauttaaltaan onnistunutta. Kaikkia erikseen mainitsematta jokainen näyttelijä istuu rooliinsa ja fantasiamaailmaan vakuuttavasti ja uskottavasti.
Taiteellinen mestariteos
Tampere-talon näyttämölle on luotu upea fantasiamaailma. Lavastussuunnittelija Marjatta Kuivasto on luonut toimivan ja uskottavan miljöön tarinan monenlaisille kohtauksille. Vaihdokset ovat saumattomia. Lavastuksen tärkeänä osana on valo- ja videosuunnittelu, näyttämö laajenee sitä kautta aina kattoon asti. Vaikuttavaa.
Tuomas Kantelisen säveltämä musiikki on osa tarinaa ja tukee teosta sen pitkän matkan, välillä mahtipontisesti pelkoa herättäen ja välillä tilaa näyttämön tapahtumille antaen. Tampere Filharmonia Ruut Kiisken johdolla rakentaa fantasialle sen voiman ja tunteiden vuoristoradan, jonka vain elävä musiikki voi saada aikaan. Kokonaisuutena Hannu Hauta-ahon äänisuunnittelu on onnistunut.
Pukusuunnittelija Pirjo Liiri-Majava on yhteistyössä Marjatta Kuivaston kanssa onnistunut hienosti mielikuvitusmaailmojen luomisessa, kuten myös peruukki- ja maskisuunnittelija Jonna Lindström.
Mikko Kanninen on ohjannut Sami Keski-Vähälän dramatisoinnista kokoonpanonsa kanssa todella merkittävän teoksen. Yhteistyö Tampere-talon ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on tuottanut täydellisen onnistuneen produktion. On kunnioitettavan rohkeaa tuoda Taru Sormusten herrasta -trilogian kaltainen merkittävä taru omana, uudenlaisena versionaan näyttämölle.
Katsojalle on nautinto heittäytyä mukaan satuun ja hämmästellä sitä kaikkea taiteellista lahjakkuutta, jonka jokainen 250 työryhmän jäsenestä tuo omalla panoksellaan sykähdyttävään kokonaisuuteen.
Irmeli Heliö
Taru Sormusten herrasta
- Dramatisointi Sami Keski-Vähälä, J. R. R. Tolkienin teoksen pohjalta
- Ohjaus Mikko Kanninen
- Sävellys Tuomo Kantelinen
- Musiikin toteutus Tampere Filharmonia
- Kapellimestari Ruut Kiiski
- Lavastussuunnittelu Marjatta Kuivasto
- Pukusuunnittelu Pirjo Liiri-Majava
- Peruukki- ja maskisuunnittelu Jonna Lindström
- Valo- ja videosuunnittelu Joonas Tikkanen
- Äänisuunnittelu Hannu Hauta-aho
- Sirkus- ja taistelukoreografi Taina Kopra
- Tolkien-asiantuntija Ville Lähde
- Vastaavat tuottajat Aili Viitanen, Suvi Leinonen
- Tuotanto Tampereen Teatteri ja Tampere-talo
- Teoksen esitysoikeudet Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner Oy
- Alkuperäisteoksen suomennos Kersti Juva
- Sorin Sirkus taiteellinen johtaja Taina Kopra
- Stuntkoordinaattori Jouni Kivimäki
- Teatteri NEON taiteellinen mentori Riikka Papunen
- Kesto noin 4h 15min (kaksi väliaikaa)
Rooleissa
- Frodo – Ella Mettänen
- Aragorn – Antti Reini
- Gandalf – Ville Majamaa
- Klonkku – Risto Korhonen
- Sam – Antti Tiensuu
- Bilbo Reppuli – Eeva Hakulinen
- Pippin – Annuska Hannula
- Merri – Elisa Piispanen
- Arwen, Gorbag – Henna Tanskanen
- Saruman, Boromir – Tommi Raitolehto
- Legolas – Lasse Viitamäki
- Faramir, Voivaltti, Haldir – Ville Mikkonen
- Elrand, Denethor, Kärmenkieli – Arttu Ratinen
- Galadriel, Sauronin suu – Arttu Soilumo
- Gimli – Elina Rintala
- Muissa rooleissa Karoliina Vanne, Marko Keskitalo, Saana Leppänen, Heikki Järvinen, Aleksi Niittypuro, Iitu Kivimäki, Sampo Suihkonen, Marko Uotila, Joni Maukonen, Riikka Papunen
Ensi-ilta Tampere-talon Isossa salissa 23.8.2024. Esityksiä 11.1.2025 asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hildur, islantilainen kovapintainen ja suolavedessä surffaten marinoitunut poliisi kamppailee itseään vastaan
TEATTERI | Turun kaupunginteatterin lavalla on maailman kaunein siipi, aalto, lokki tai sipsi.
Komediateatterin Ransu ja Operaatio Joulu tuo joulumieltä pienemmille ja isommille
TEATTERI | Karvakuonot lähtevät tonttuagentteina etsimään kilttejä lapsia ja joululahjatoiveita Tampereen Petsamosta ja Käpylästä.
Veijo Rönkkönen loi kokonaisen ITE-maailman ja Aapo Stavén toi sen lavalle – arviossa Veijo
TEATTERI | Simpeleläisen pieneläjän poika oli jo alunpitäen käsikassara, vahinkolaukauksesta siinnyt.
Kolme naista pyörittää miestä – arviossa Helsingin kaupunginteatterin Lempi
TEATTERI | Minna Rytisalon Lempistä dramatisoitu näytelmä luottaa liikaa kerrontaan. Itse Lempin persoona jää hataraksi.