Kuva: Rakastajat-teatteri
TEATTERI | Mirva Tolppasen kirjoittaman kantaesityksen aihe on mitä tärkein. Luontokato ja ilmastonmuutos etenevät ja kaikki ovat sen huomanneet.
”Jälleen kerran Rakastajien näytelmässä kiitosta ansaitsee nokkela ja hienosti toimiva lavastus.”
ARVOSTELU
Rakastajat-teatteri: Valhe
- Käsikirjoitus ja ohjaus: Mirva Tolppanen
- Näyttelijät: Taina Silkkola, Sanna-Kaisa Patrikainen, Anna Kauno
- Ensi-ilta: Porin Studio-Hilkka 6.4.2024
17-vuotiaalla Valolla ei ole helppoa, kun vanhempina on kaksi hörhöä. Allu täyttää perheen kodin pelastettavilla luonnon eläimillä ja Kuisma yrittää olla järjen ääni, vaikka haluaakin muuttaa maailmaa. Koko perhe joutuu tuntemaan nahoissaan sen, miten muutosta vaativien niskaan kaadetaan kuraa.
Aihe on mitä tärkein. Luontokato ja ilmastonmuutos etenevät ja kaikki ovat sen huomanneet. Näytelmän perhe on nuorehko, sukupuolineutraaleista nimistä ja vaatetuksesta alkaen kuin prototyyppi ympäristöstään huolta kantavista ihmisistä.
Valhe kuvaa pitkästi ja välillä puisevasti luennoiden kaikkea sitä, mistä pitää olla huolissaan. Näytelmä herättää paljon ajatuksia ja huomioita maailmastamme, mikä on tärkeää teatterille kuin teatterille. Yksi mieleen tullut ihmetys on, miksi onkin niin, että ympäristöaktivistit herättävät niin paljon kiukkua ja jopa vihaa.
Jälleen kerran Rakastajien näytelmässä kiitosta ansaitsee nokkela ja hienosti toimiva lavastus. Studio Hilkka ei ole järin suuri, mutta pienillä keinoilla, kuten valokuvilla ja videoilla täydennettynä, työryhmä on saanut tilan toimimaan täydellisesti. Erityiskiitoksen ansaitsee myös Anna Kauno, joka esitti perheen nuorta Valoa; oli helppo uskoa tämän valinta siinä, miten yrittää ympäristökysymyksiin vaikuttaa.
Rakastajat-teatteri on viime vuodet tuonut näyttämölle erityisesti musiikkia, vierailevia stand-up–tähtiä ja muuta selkeästi kevyttä ja viihteellistä. Valhe on hieno lisä ohjelmistoon ja herättää toiveen siitä, että pelkästään viihteelle tämä kiitelty porilaisteatteri ei ole heittänyt.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Paluu yhteiselle leirinuotiolle – arviossa TTT:n Vuonna 85 Reunion
TEATTERI | Liian myöhään Tampereelle muuttanut Jussi Kareinen kävi seuraamassa Työviksen suosikkiesityksen jatko-osaa ja pyrki ymmärtämään fanikulttuuria sosiologisesta näkökulmasta.
Kotiin ei päästy milloinkaan – arviossa Kansallisteatterin Muistopäivä
TEATTERI | Elli Salon Muistopäivä-näytelmä Kansallisteatterissa kertoo suomaisloikkarien loputtomasta matkasta Neuvostomaassa.
Ääntä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita – arviossa Maria Ylipään kabaree-esitys Poikkisahattu nainen
MUSIIKKITEATTERI | Maria Ylipään loistava lauluääni taipuu laulelmista hevirokkiin. Poikkisahattu nainen on kabaree naisen elämästä lasten, miehen ja koiran kanssa.
Elämän moniosaajat kimpussamme – arviossa Tukkateatterin kantaesitys Haittaako, jos kysyn?
TEATTERI | Tukkateatterin pikkujoulukabaree Haittaako, jos kysyn? on syntynyt näyttelijöiden omista kokemuksista.