Kuva: Pirkanmaan elokuvakeskus
ELOKUVA | Japanilaisen koulun perusajatus on opettaa lapsi toimimaan osana ryhmää, huomioimaan muut. Lukemattomat käytännöt koulussa valmistavat tähän.
”Mitä Suomessa voitaisiin oppia japanilaisesta koulusta?”
ARVOSTELU
Kouluvuosi Japanissa
- Japani, Suomi, USA, Ranska, 2023.
- Ohjaus: Ema Ryan Yamazaki
- Ensi-ilta: 5.4.2024
Toistakymmentä vuotta sitten Suomi tunnettiin Pisa-testien huippumaana. Asuin silloin Japanissa ja toisinaan minulta tiedusteltiin aiheesta. Vastasin, etten osaa vertailla, kun en tiedä millainen japanilainen koulu on. Tuttu japanilainen opettaja järjesti minut päiväksi kouluun Saitamaan, Tokion kupeeseen. Olin puoli päivää luokassa 11–12-vuotiaiden kanssa ja toisen puolikkaan pari vuotta nuorempien oppilaiden luokassa. Kouluvuosi Japanissa -dokumentin koulu näyttääkin tutulta. Sellainen oli sekin koulu, jossa vietin päivän.
Japanilaisen koulun perusajatus on opettaa lapsi toimimaan osana ryhmää ja huomioimaan muut. Lukemattomat käytännöt koulussa valmistavat tähän. Lapset esimerkiksi siivoavat oman koulunsa ja tarjoilevat lounaan. Muistan, miten huolella maitopurkit huuhdeltiin käytävän käsienpesuhanojen alla ja laitettiin siististi kierrätykseen. Ruokatauolla (joka on paljon pidempi kuin suomalaisen koulun ruokatauko) autoimme talkkaria haravoimaan lehtiä.
Opettajilla on kurinpitäjän ja huolehtivan aikuisen yhdistetty rooli. Opettajia kunnioitetaan, mutta dokumentin opettajat ovat selvästi myös pidettyjä oppilaiden keskuudessa. Erityisesti nousee esille miesopettaja Edon, joka itsekin pohtii kurin ja rakkauden välistä tasapainoa. Hän on myös ainoa koulun opettajista, jonka yksityiselämää dokumentti hiukan paljastaa.
Dokumentintekijät ovat päässeet sisälle koulupäivään seuraamalla vuoden ajan saman luokan elämää. Oppilaiden ilot ja suru tallentuvat kameralle, ja välillä ollaan opettajainhuoneessa.
Teemallisesti tärkeäksi muodostuu episodi kouluorkesterin muodostamisesta ja harjoittelusta. Pienen tytön pettymys on suuri, kun hän ei aluksi pääse mukaan orkesteriin. Sinnikkyys kuitenkin palkitaan ja tyttö pääsee soittamaan lyömäsoitinta orkesterin esittäessä Oodin ilolle. Oppilaita ohjataan ylittämään itsensä ahkeran työnteon kautta. Rakastava tiukkuus on opettajantyön keskiössä.
Koulussa noudatetaan kuria ja järjestystä. Tosin muutamat dokumentin käytännöt johtuvat pandemiasta, jonka aikaa dokumentti kuvattiin, ja niinpä koulussa oltiin erityisen tarkkoja oikeasta jonottamistavasta turvaväleineen.
Elokuvan englanninkielinen nimi, The Making of a Japanese, kuvaa hyvin mistä opetuksessa on kyse. Se matkustajien Japanissa ihailema siisteys ja muodollisen kohtelias käytös juurtuvat jo koulussa. Järjestelmän negatiivisiakin puolia voi miettiä vaikkapa spontaanin luovuuden näkökulmasta.
Kouluvuosi Japanissa on useamman maan yhteistuotanto, mukana myös Suomi. Elokuvan musiikin on säveltänyt Päivi Takala, joka on myös soittaa musiikin yhdessä muusikko Pekka Nylundin kanssa. Musiikin äänittäjä ja miksaaja on Miikka Huttunen. Outi Rousu on mukana tuottajana.
Suomalaisen osuuden takia elokuva saa meillä myös teatterilevityksen, mutta toinen syy lienee aiheen ajankohtaisuus. Koulu ja sen haasteet puhuttavat, ja Japanin kouluvuotta seuratessa katsojalle herääkin kysymys, voitaisiinko Suomessa ottaa mallia joistakin japanilaisen koulun käytännöistä.
Eija Niskanen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Koskettava, lempeä ja uskottava tarina teoista ja toivosta – arviossa Ordinary Angels
ELOKUVA | Hilary Swankin tähdittämä tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo sairaiden ja heidän lähipiirinsä arjesta Yhdysvalloissa.
Oscar-voittaja Christopher Nolanin ensimmäinen pitkä elokuva Following on hyvin pienimuotoinen teos
ELOKUVA | Christopher Nolanin vuonna 1998 ohjaamaa Followingia voisi luulla opiskelijaelokuvaksi, mutta vain päähenkilöiltään ja kuvatulta maailmaltaan.
Matematiikkaneron huonompi päivä taittuu vertaiseen tutustumiseen elokuvassa Margueriten teoreema
ELOKUVA | Huippulahjakkaan matematiikanopiskelijan elämä ottaa yhdestä virheestä uuden suunnan kasvukertomuksessa Margueriten teoreema.
Rikosten ratkomista Britannian ensimmäisen naispoliisin johdolla – arviossa Wicked Little Letters
ELOKUVA | Thea Sharrockin ohjaama ensi-iltaelokuva pikkukaupungin elämästä 1920-luvulla on tosipohjainen tragikomedia.