Helen Mirren muuntautuu Golda Meiriksi. Kuva: Cinemanse
ELOKUVA | Ukrainanjuutalaisesta taustasta Israelin pääministeriksi noussut Golda Meir oli Israelin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa naispääministeri.
”Elokuvan rakenne on hieman raskas, vaikka poliittista ja historiallista draamaa tapahtumissa riittääkin.”
ARVOSTELU
Golda
- Ohjaus: Guy Nattiv
- Pääosissa: Helen Mirren, Camille Cottin, Liev Schreiber, Lior Ashkenazi, Dvir Benedek, Rami Heuberger
- Ensi-ilta: 8.9.2023
Vuonna 1973 oli öljykriisi, joka pakotti Israel-myönteisen Yhdysvaltojen hallinnon hakemaan parempia diplomaattisuhteita arabimaihin. Israelin Kuuden päivän sodassa vuonna 1967 miehitetty Siinain niemimaa palautettiinkin Egyptille. Vastamyönnytyksenä Egypti solmi diplomaattisuhteet israelin kanssa. Rauhanvälittäjänä ja takapiruna yritti luovia Henry Kissinger, jota Golda-elokuvassa näyttelee Liev Screiber. Yom Kippur -sota alkoi Egyptin, Syyrian ja Jordanian yhteishyökkäyksellä Siinaille, juutalaisen pyhäpäivän aikaan.
Israelilaisen Guy Nattivin ohjaamassa elokuvassa sota kuvataan vallan linnakkeiden käytäviltä ja neuvotteluhuoneista käsin. Itse sodan kauhut tuodaan esille ääninauhalta, kun Golda Meir ja muu sodanjohto kuuntelee raportointia rintamalta. Yksi elokuvan parhaita kohtauksia on Meirin ja Kissingerin kohtaaminen, borssikeittoine kaikkineen.
Ukrainanjuutalaisesta taustasta Israelin pääministeriksi noussut Golda Meir oli Israelin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa naispääministeri. Hän joutui elokuvan mukaan kantamaan raskaan vastuun määrätessään nuoret asevelvolliset puolustamaan maata ylivoimaisen vihollisen tunkiessa päälle.
* *
Useita tosielämän henkilöitä vahvasti tulkinnut Helen Mirren on jälleen loistava, vaikka hänen pestaamisensa Golda Meirin rooliin herättikin etukäteen kritiikkiä Britannian näyttelijäpiireissä. Helen Mirren näyttelee Meiriä peruukissa ja vahvasti meikattuna, nenääkin lie suurennettu.
Enemmän goldamaisuutta roolityöhön tuo Mirrenin tapa tuoda esille Meirin asennot, ääni ja jatkuva ketjupolttaminen. Roolityö on jälleen yksi sulka Mirrenin hattuun sarjassa elokuvia, joissa hän näyttelee vallanpitäjää, joka joutuu tekemään raskaita moraalisia valintoja.
Tällä kertaa sekä ulkoisen varustelun runsaus että kuvattavan kohteen raskaus – niin henkilönä kuin roolissaan Israelin pääministerinä – tuntuu kuitenkin hautaavan Mirrenin ilmaisun paikoin alleen. Hänen kontolleen jää enemmän ulkoisen hahmon kuin sisäisen konfliktin kuvaus. Golda Meiristä irtoaisi varmasti taitavissa käsissä hyvä dokumenttielokuva.
Sama koskee Moshe Dayania, joka Rami Heubergerin näyttelemänä tuntuu yllättävän voimattomalta verrattuna kuvaan, mikä hänestä yleisesti on.
Elokuvan rakenne on hieman raskas, vaikka poliittista ja historiallista draamaa tapahtumissa riittääkin. Kehyskertomuksena toimii Agranat-komission tutkinta vuonna 1974. Komission tehtävänä oli tutkia, miksi Israel oli niin valmistautumaton hyökkäykseen ja miksi se kärsi valtavia miestappioita. Elokuva toimii flashbackeina komission kuulemisesta alkaen ja siihen aina palaten. Rakennetta on käytettu tehokkaasti useissa historiallisissa elokuvissa, mutta ehkäpä sitä ei olisi tässä edes tarvittu.
Eija Niskanen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ridley Scottin Gladiator II on kelvollinen, vaan ei yhtä mahtava spektaakkeli kuin edeltäjänsä
ELOKUVA | Vaikka Ridley Scottilla on suurten spektaakkeleiden tekemisen mittakaava hallussaan, kaikki tuntui paljon tuoreemmalta ensimmäisen Gladiator-elokuvan aikoihin.
Entisen nuorison elämä on juhlia, juopottelua ja toisen etsintää – arviossa Samppa Batalin Omenavarkaat
ELOKUVA | Samppa Batalin ohjaama elokuva on ajan todellisuuteen pyrkivä tarina yhdestä päivästä ja yöstä yli kolmekymppisten elämässä.
Belfastin rääväsuut uhoavat miehitysvallaksi kokemiaan brittejä vastaan keskisormi tanassa – arviossa Kneecap
ELOKUVA | Irlannissa puhuttavaa iiriä voimakkaasti puolustava Kneecap on asiapitoisuudestaan huolimatta häröilevän hauskaa katsottavaa.
Draama ihmisistä, jotka ymmärretään väärin – arviossa Michael Francon Memory
ELOKUVA | Meksikolaisohjaajan elokuvassa ihmisten elämään vaikuttavat asiat, joihin he itse eivät ole voineet vaikuttaa.