Kuvat: Wiki Commons / Minerva Kustannus
KIRJAT | Loistavat vuodet aloittaa Pierre Lemaitren uuden historiallisten romaanien trilogian, jonka ensimmäinen osa sijoittuu vuoteen 1948.
”Lemaitre jättää paljon kertomatta ja lukijalle oivallettavaksi.”
ARVOSTELU

Pierre Lemaitre: Loistavat vuodet
- Suomentanut Susanna Tuomi-Giddins.
- Minerva, 2023.
- 629 sivua.
Ranskalainen kirjailija Pierre Lemaitre on tarinankertoja, joka vie lukijansa yllättäviin tilanteisiin. Olipa kyse palkituista dekkareista tai historiallisista romaaneista, Lemaitren mukana pääsee aina seuraamaan tilanteita ja tapahtumia, jotka avaavat uusia maailmoja. Loistavat vuodet -romaanin (suom. Susanna Tuomi-Giddins; Minerva, 2023) loppukiitokset kertovat, että kirjailija on todella tutustunut asioihin, joista kirjoittaa.
Le Grande Monde (suora käännös ”Suuri maailma”) aloittaa uuden historiallisten romaanien trilogian, jonka ensimmäinen osa Loistavat vuodet sijoittuu vuoteen 1948. Paikkoina ovat Beirut Libanonissa, Saigon Ranskan silloisessa Indokiinassa sekä Pariisi, jonne kolme Pelletierin lapsista lopulta päätyy.
Pelletierin varakas perhe omistaa Beirutissa saippuatehtaan, jota isä Louis johtaa vanhan ajan patriarkan ottein ja työlleen omistautuen. Pojista vanhin, Jean, epäonnistuu yrityksessään astua isän askeleissa ja päätyy neuroottisen Genevieve-vaimonsa kanssa Pariisiin ollakseen sielläkin epäonninen.
Lopulta kukaan lapsista ei noudata isän toiveita, vaan yrittää päästä omin avuin eteenpäin. Yleensä se on usein kuitenkin isän kukkaro, johon on turvauduttava. Isä myös tietää sellaisetkin asiat, jotka halutaan häneltä ja äidiltä ehdottomasti salata.
Lemaitre aloitti kirjailijan uransa varsin myöhään, 56-vuotiaana, dekkareilla. Rikoksia selvitetään myös tässä romaanissa. Êtienne pääsee Indokiinassa selville valuuttakeinottelusta, jonka lonkerot ulottuvat niin taisteleviin kapinallisiin kuin ranskalaisiin poliitikoihin.
Pariisissa selvitellään ”tavanomaisempia” rikoksia, murhia, joiden uutisoinnista François saa ponnahduslaudan rikostoimittajan uralle. Hän toivoisi kuitenkin jotakin parempaa. Pikkusisko Hélène karkaa kotoa ja häilyy sovinnaisen ja ei-sovinnaisen rajalla.
Kiinnostavaa oli, että Loistavat vuodet tuo yllättäen valaistusta myös Lemaitren Näkemiin taivaasta -romaanista tutun Albert Maillardin kohtaloon. Lemaitre palkittiin aikoinaan Näkemiin taivaassa -romaanistaan Goncourt-palkinnolla ja kirjasta on tehty myös elokuva. Myös pariisilaisen ylikomisario Camille Verhoevenin seikkailut ovat tuoneet Lemaitrelle useita dekkaripalkintoja.
* *
Ennen kirjailijaksi ryhtymistään Lemaitre työskenteli kirjallisuuden opettajana, ja koulutukseltaan hän on psykologi. Psykologin katseella hän selvästi katselee myös omia kirjallisia hahmojaan sekä ilmeisesti lukijaansakin.
Usein on pakko pohtia kirjan päähenkilöiden outoja valintoja ja syitä niihin. Lemaitre jättää paljon kertomatta ja lukijalle oivallettavaksi. Pohdin lukiessa myös rikoksen ja rangaistuksen problematiikkaa. Onko oikein, että rikos voi jäädä selvittämättä?
Lemaitren Loistavat vuodet odottaa jatkoa. Ehkä silloin saadaan vastauksia moniin nyt avoimiksi jääneisiin kysymyksiin.
Marjatta Honkasalo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kuka saa nimetä väkivallan, kysytään Laura Gustafssonin Lihakirjassa
KIRJAT | Laura Gustaffsonin romaani pureutuu raiskauksiin ja toisenlajisten eläinten hyväksikäyttöön. Aiheet ovat rankkoja, mutta osuvuudessaan Lihakirja on myös lakonisen hauska.
Juonittelevia liikemiehiä ja vakoilijoita – arviossa James Clavellin klassikkoromaani Noble House
KLASSIKKOKIRJAT | Noble House kertoo häikäilemättömistä liikemiehistä, jotka ovat Sun Tsunsa lukeneet, ja soveltavat sodankäynnin oppeja suoraan liike-elämään.
Runoelma joesta, josta valaan laulu katosi – arviossa Niillas Holmbergin Naarattu
KIRJAT | Niillas Holmbergin Naarattu on täynnä lohen kaipausta ja tuskaa kelottuneesta joesta. Runoteos on yksi kymmenestä Runeberg-palkinnon saajaehdokkaasta.
Kaksiteräinen kynä – arviossa Abdulla Pashewin Synnynnäinen rakastaja
KIRJAT | Kielitieteilijä Abudlla Pashewin runous on ollut kurdeille merkittävä kansallinen tekijä. Toisena keskeisenä teemana on rakkaus ja naiset.







