Kuvat: Laura Kotila / Siltala Kustannus
KIRJAT | On hivenen epäreilua lukea ensin teos, jonka tekijä on ammattiajattelija ja heti sen perään ottaa käteen kirja, jonka sivut on täynnä ammattipoliitikon huomioita. Ero on iso.
Luin jokin aika sitten arvostetun venäläiskirjailijan Mihail Šiškinin teoksen Sota vai Rauha, joka nousi tuoreeltaan erilaisten lukijalistojen jälkeen. Seuraavana otin käteeni meidän oman liikenne- ja viestintäministerimme Timo Harakan kirjan Datakapitalismi kriisien maailmassa (Siltala, 2023). Harakan kirjan nimi asetti odotukset korkealle, mutta kokemus lässähti esipuhetta lukiessa. Tunnustan, että olin lopettaa kirjan jo siihen, niin täynnä itseään Harakka on.
Niinpä, ajattelijan tehtävä on ajatella. Poliitikon tehtävä on politikoida.
* *
Kirjaa lukiessa syntyy mielikuva pontevasta ministeristä, joka suhaa ympäri Suomea ja maailmaa keräten tiedonmurusia datan käytöstä ja mahdollisuuksista, innostuu hienoista visioista ja maailmanvalloituksen kuvista, kirjaa pirstaleisia havaintoja sieltä täältä ja uskoo/toivoo lukijan hahmottavan niistä maailman tilan. Tai ehkä hän haluaa lukijan vakuuttuvan siitä, että maailmassa tapahtuu uskomattomia asioita huomaamatta, ja silti ne ohjaavat elämäämme. Ja Harakka ritarin lailla taistelee meidän jokaisen puolesta eturintamassa vieden ”dataproletariaattia” kohti uutta maailmaa.
Kirjalla on myös kiistatta ansionsa. Siinä on hengästyttävä määrä tietoa – osa kiinnostavaakin. Myös Harakan jako kolmeen tulevaisuuden polkuun – kasinoon, kasarmiin ja kansankotiin – on ajatuksia herättävä. Helsingin Sanomien haastattelussa (30.12.2022) Harakka sanookin jalostaneensa Pekka Himasen ja Manuel Castellin tietoyhteiskuntamallia. Siinä mielessä Harakka on uskollinen esikuvilleen, että Himanen ja Castells synnyttivät 2000-luvun alussa mallin ennen kaikkea keskustelun pohjaksi. Sen taustalla ei ollut pitkää tai syvää tieteellistä tutkimusta. Samoin Harakan malli on ennemmin hänen oman ajattelunsa ja intuitionsa kuin systemaattisen tiedonkeruun tulos. Mielenkiintoinen sellainen.
“Vaihtoehdot ovat näkyvillä joka hetki. Datakasino, jossa voittaja vie koko potin. Datakasarmi, jossa data on kontrollin väline. Datakansankoti, jossa data mahdollistaa yhdenvertaisen kansalaisuuden. Valinta on meidän.”
* *
Olen Harakan kanssa samaa mieltä siitä, että dataan liittyy valtavasti valtaa, joka on lipumassa koko ajan harvempiin käsiin globaalisti. Tätä ei ”tavallisen kansan” keskuudessa oivalleta eikä kakusta osata vaatia omaa osaa.
Harakka toteaa, miten monikansallinen pääoma vaatii vastavoimakseen dataproletariaatin yhdistymisen. Lisäksi valtioiden pitäisi verottaa datayhtiöitä, joiden arvo perustuu ihmisiltä kerättyyn tietoon. Hyviä näkökulmia.
Entisenä toimittajana Harakan olisi ollut kuitenkin hyvä muistaa, että maailma elää tarinoista, ei faktapaukutuksesta. Tarinallisuutta kohti hän pyrkii elävällä kielellä, joka kuitenkin jostain syystä tällä kertaa lisää kirjasta syntyvää sekavaa vaikutelmaa.
Hyvä tarina imaisee, on se sitten tietokirjassa tai romaanissa. Nyt lukukokemus on päinvastainen, se uuvuttaa.
Minulle Datakapitalismi kriisien maailmassa on selkeä vaalikirja. Vähän surku, koska ansioita kirjalla toki on. Yhteiskunnan suunnan muutoksia on syytä pohtia.
Marja Heinonen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.
