Kuvat: Gummerus
KIRJAT | Osittain ruotsalaiskirjailijan omiin kokemuksiin perustuva romaani psykiatrisella osastolla toipuvasta koomikosta tykittää vitsejä hengästyttävällä tavalla, joka auttaa lukijaa asettumaan naisen asemaan.
”On kuin Maja ei osaisi lopettaa vitsailua, koska on rakentanut ympärilleen naurun muurin.
ARVOSTELU
Emmy Abrahamson: Kuinka menestyä hullujenhuoneella
- Suomentanut Outi Menna.
- Gummerus, 2023.
- 255 sivua.
Emmy Abrahamsonin uusinta suomeksi käännettyä romaania myydään verkkokirjakaupassa kategoriassa ”huumorikirjat”. Hauska kirja onkin, vaikka sen aihepiiriä voisi kuvailla synkäksi.
Provosoivasti nimetyn Kuinka menestyä hullujenhuoneella -romaanin (suom. Outi Menna; Gummerus, 2023) päähahmo Maja haetaan kotoaan psykiatriselle osastolle. Siellä hän onnistuu kokemaan riittämättömyyttä siitä, ettei ole tarpeeksi sairas, ja että siksi hänen paikkansa pitäisi antaa jollekulle sitä enemmän tarvitsevalle.
Stand up -koomikkona itsensä elättävällä Majalla on maanisia kausia, joiden jälkeen Sveniksi nimetty masennuskausi kaappaa hänet syövereihinsä. Hän tiedostaa tämän ja yrittää taistella Sveniä vastaan muun muassa huumorin avulla.
Abrahamson tykittää kirjassa vitsejä hengästyttävällä tavalla, joka auttaa lukijaa asettumaan Majan asemaan. On kuin tämä ei osaisi lopettaa vitsailua, koska on rakentanut ympärilleen naurun muurin. Muiden viihdyttäminen on aina ollut hänelle keino hakea hyväksyntää ja selviytymiskeino silloin, kun elämä uhkaa olla vähän liikaa siedettäväksi.
Majan ajatukset ovat viihdyttävää luettavaa, mutta väkisinkin naurun takaa puskevat esiin klovnin kyyneleet. Psykiatrisessa hoidossa Maja tuskastuu siihen, että kaikkea yritetään ratkaista lääkkeillä. Kirjan parasta antia onkin pohdinta terveydenhuollon jamasta sekä muiden odotuksista. Pitääkö kaikkien yrittää menestyä urallaan, ja voiko ihminen valita olla oma itsensä silloinkin, kun se tarkoittaa masennuskausien hyväksyntää?
Emmy Abrahamson on kertonut ruotsalaisen Aftonbladet-lehden haastattelussa vuonna 2018, että romaani perustuu osittain hänen omiin kokemuksiinsa. Myös hänet poliisi haki Majan lailla kotoa suoraan psykiatriseen hoitoon niihin aikoihin, kun hänen kaksosensa olivat vauvoja. Kirjassa on jopa samantyyppinen hahmo kuin miltä kirjailija itse on haastattelusta välittyvän kuvan mukaan ollut: pikkulasten äiti, joka on uupumuksen vuoksi psykiatrisella osastolla. Abrahamson sanoikin haluavansa nostaa mielenterveysongelmia yhä enemmän julkiseen keskusteluun ja hälventää häpeää aiheen ympäriltä.
* *
Ruotsalaiskirjailija singahti suomalaisten lukijoiden tietoisuuteen viimeistään viime vuonna, kun hänen romaaninsa Kuinka rakastua mieheen, joka tulee puskista ilmestyi suomeksi. Edellisen käännöksen tavoin myös tänä vuonna ilmestynyt suomennos on antanut odottaa itseään: alkuperäinen teos ilmestyi ruotsiksi jo vuonna 2018.
Aikaa Abrahamssonin omakohtaisista kokemuksista mielenterveyshoidosta on kulunut jo yli kymmenen vuotta. Silti aihe ei tunnu pätkääkään vanhalta, eikä harmillista kyllä myöskään kritiikki terveydenhuoltoa kohtaan.
Nadia Paavola
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kielletty rakkaus ja karu luonto – arviossa Ingeborg Arvolan Jäämeren laulu
KIRJAT | Norjalaiskirjailian 1800-luvulle sijoittuvan romaanin päähenkilö kaipaa elämää, jossa voisi tarjoa kahdelle pojalleen edes toisinaan lohisoppaa ja piimää.
Hajonneen perheen toipumista ja uusia ruumiita – arviossa Satu Rämön Rakel
KIRJAT | Hildur-sarjan neljännessä osassa avataan perheen äidin kohtaloa ja selvitellään siihen kytkeytyviä nykypäivän rikoksia.
Kuka puolustaisi paperittomia – arvioitavana Anneli Kannon Kaivatut
KIRJAT | Afgaanitytön katoaminen ei virkavaltaa kiinnosta, joten Noora Näkijä päätyy selvittelemään paperittoman maahanmuuttajan katoamista Näkijä-trilogian päätösosassa.
Sinkkuus – epätoivoa vai auvoa? Henna Karppinen-Kummunmäki kirjoittaa parisuhteettomuudesta ennen ja nyt
KIRJAT | Ilman parisuhdetta elävien määrä on Suomessa koko ajan lisääntynyt. Henna Karppinen-Kummunmäki esittelee pariutumattomien elämää ja seurustelukulttuuria eri aikoina.