Kuvat: Toni Härkönen / Like
KIRJAT | Timo Forssin Leevi-historiikin täydennysosa Hittitehtaan tarina antaa puheenvuoron Leavingsin soittajille, vaikka bändin keulahahmon Gösta Sundqvistinkin näkemyksiä kuullaan.
”Kun studiossa työskenneltiin Gösta Sundqvistin johdolla, siellä ei juopoteltu tai keskitytty epäolennaisuuksiin, vaan tartuttiin työhansikkaat kädessä itse asiaan eli musiikkiin.”
ARVOSTELU
Timo Kalevi Forss: Leevi and the Leavings – Hittitehtaan tarina
- Like, 2022.
- 288 sivua.
-
Vuosina 1978–2003 toiminut Leevi and the Leavings on suomalaisen popmusiikin instituutio, oman soundinsa luonut mystinen tarinatehdas, joka ei keikkaillut. Yhtye, jonka primus motor Gösta Sundqvist loi lukemattomia suomipopin ikivihreitä, joissa suomalainen kansanluonne ja sen traagisimmatkin puolet pääsevät ääneen empatian ja melankolian näkökulmasta.
Timo Kalevi Forssin kirjoittama elämäkerta Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo (2017) summasi hienosti yhtyeen pomon vaiheet. Nyt ääneen pääsevät vahvemmalla painotuksella Leavingsin ydinmuusikot Risto Paananen, Juha Karastie ja Niklas Nylund. Forssin toinen Leevi-kirja Leevi and the Leavings – Hittitehtaan tarina (Like, 2022) sukeltaa heidän puheenvuorojensa ja Göstan aikalaishaastattelujen kautta yhtyeen mittavaan tuotantoon. Kirja esittelee Leavingsin albumit ja levyt julkaisujen mukaisessa aikajärjestyksessä, avaa biisien syntyhistoriaa, soundivalintojen taustoja ja prosessia.
Kun studiossa työskenneltiin Gösta Sundqvistin johdolla, siellä ei juopoteltu tai keskitytty epäolennaisuuksiin, vaan tartuttiin työhansikkaat kädessä itse asiaan eli musiikkiin. Biisejä saatettiin hinkata loputtomasti, jos se tuntui Sundqvististä tarpeelliselta. Ennen pitkää levy-yhtiöstäkin käytiin toppuuttelemassa, että joko alkaisi olla valmista. Näissä sessioissa syntyi muun muassa se klassinen Leevi-soundi kaihoisine väreineen ja helisevine mandoliineineen ja lukematon määrä klassikoita, mutta myös huteja.
Vaikka se klassisin Leevi and the Leavings -soundi inspiroi edelleen nykymuusikoita Vesalasta Maustetyttöjen kautta Arttu Wiskariin, yhtye loi soundillista nahkaansa jatkuvasti. Rikkaista soundi- ja sovitusvalinnoista löytyy helisevän kitarapopin ohella tummaa elektronista ilmettä, monipuolisesti kansanmusiikista inspiroituneita teoksia ja ääripäitä riisutusta akustisesta näppäilystä räväkkään rockiin. Näihin kehitysvaiheisiin johtaneita tekijöitä ja prosesseja Forss avaa kattavasti ja ansiokkaasti.
Albumien kohdalla annetaan palstatilaa niiden kansitaiteen yksityiskohtiin ja symboliikkaan, mutta itse kansikuvia kirjassa ei ole, vaikka siitä löytyy albumi kerrallaan -rakenteen lisäksi vielä lopusta levytysten infoluettelo. Unohdus tai kömmähdys vai onko lupa käyttää kansikuvia jäänyt jostain syystä saamatta?
Tämä on onneksi teoksen harvoja puutteita. Muutamia muitakin toki on. Koska näkökulma on ”millaista oli työskennellä Gösta Sundqvistin kanssa”, kirja ei ole ihan yhtä lennokas ja hirtehinen kuin Göstan viihdyttävään hahmoon keskittyvä elämäkerta. Kirja myös loppuu aika töksähtäen Göstan äkilliseen kuolemaan (16.8.2003), eikä avaa millään tavalla bändin tuntemuksia tuolta ajalta tai sitä, mitä heille sen jälkeen tapahtui.
Vaikka kirja on ikään kuin jatko-osa Forssin suositulle Gösta-kirjalle, se toimii hyvin itsenäisenäkin teoksena. Hittitehtaan tarina avaa toimivasti keikkailemattomuutensa ja mysteerisen julkisuuskuvansa takia hiukan verhon taakse jääneen yhtyeen muotoutumista, luomisprosessia ja albumeiden taustoja. Jonkinlaisen yhtyeen näkökulman esiintuovan lopetuksen olisin kirjalle vielä suonut.
Ilkka Valpasvuo
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Rakastettu ja vihattu Suomen Rautarouva – arviossa Lauri Nurmen ja Onni Karin Riikka Purra -elämäkerta
KIRJAT | Lauri Nurmen ja Onni Karin kirjoittama epävirallinen elämäkerta Suomen rautarouva on kiehtova kuvaus tämän hetken vaikuttavimpiin kuuluvasta suomalaisesta poliitikosta.
Mikko Nenosen runokokoelma ei saa tähtiä vaan pääskysen, voikukan, sammakon, västäräkin ja lapsen hymyn – arviossa Hengittävä eläin
LEVYT | Tamperelaisen Mikko Nenosen toinen runokokoelma Hengittävä eläin saa lukijan ymmälleen, hämilleen – mitä ihmettä tästä sanoisi ja kirjoittaisi?
Hirviömaailmassa Aapo voittaa pelkonsa ja löytää itsestään ihmeellisen kyvyn – arviossa J. S. Meresmaan Varjokahle
KIRJAT | Lumola-sarja on lempeää kauhufantasiaa, jonka parissa viihtyy aikuinenkin tarinoiden ystävä. Varjokahle päättää trilogian.
Koulu pelastaa nälkäkuolemalta ja antaa lukemisen lahjan – arviossa Helvi Hämäläisen elämäkerta Kauneudenrakastaja
KIRJAT | Helvi Hämäläinen oli 1900-luvun suomalaisista naiskirjailijoista se, joka tiesi mitä halusi, aina saamatta sitä. Minna Maijalan elämäkerrassa jokaisella sanalla on merkityksensä.