Empatian voima on suuri – arviossa Miia Paakkasen tietokirja Empatian voima työssä

Kuva: Vuokko Salo / WSOY

Ukrainan sota on synnyttänyt ihmisissä eri puolilla Eurooppaa valtavan auttamisen halun. Pakolaisille virtaa materiaalista ja henkistä tukea, heitä ollaan vastaanottamassa Puolan rajalla ja bussit kuljettavat nääntyneitä pakolaisia turvaan.

Sodasta kärsivä maa on herättänyt empatian ja myötäelämisen aallon. Auttaminen on keskeinen osa empatiaa. Se tekee hyvää avun saajalle, mutta myös antajalle.

Kansainvälisen myötätunnon tutkijan Miia Paakkasen tietokirja Empatian voima työssä (WSOY, 2022) ilmestyi juuri Ukrainan sodan syttyessä. Sen ytimessä on empatiataitojen kehittäminen työelämässä, mutta se avaa empatian tärkeyttä koko elämässä.

Paakkanen ryhtyi tutkimaan empatiaa työelämässä vuonna 2014. Siihen mennessä aihetta ei ollut paljon tutkittu Suomessa. Hän alkoi kouluttaa yrityksiä empatiataidoissa vuonna 2015. Kirjassa on laaja esimerkki- ja lähdeaineisto, joka kuvaa tekijän perehtyneisyyttä aiheeseen. Samalla kirja on ihmisen psykologiaa ja käyttäytymistä avaava teos, jonka monet esimerkit tulevat lähelle lukijaa.

Kirjan lähtökohdan mukaan empatiaa voi oppia. Empatia lisää mahdollisuuksia onnistua, kasvaa ja voida hyvin. Empatiaa hyödyntävä työpaikka on psykologisesti turvallinen. Työntekijät viihtyvät ja haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Virheen tekeminen ei tuota häpeää eikä nolostumista, vaan virheestä voidaan oppia rakentavassa hengessä.

Paakkanen nojaa ajattelussaan tutkimuksiin, joiden mukaan myötätunto ja empatiataidot ovat kokoelma opettavia ja opittavia taitoja, eivät synnynnäisiä kykyjä. Niitä voi lisätä ja oppia aikuisena työelämässä esimerkiksi opettamalla sosiaalisia tunnetaitoja. Esimiesten ja johtajien myötätuntoa ja empatiataitoja voidaan vahvistaa niin, että positiivinen muutos heijastuu ja tarttuu myös muihin työpaikalla.

* *

Paakkanen erottelee kirjassaan kolme empatian kykyä, jotka ovat ajattelun taidot eli kognitiivinen empatia, tunnetaidot eli affektiivisen empatian taidot ja myötätunnon taidot eli ystävälliset teot. Kaikki nämä edistävät omaa ja toisen ihmisen onnistumista ja hyvinvointia.

Ajattelun taidot ovat viisasta vaikuttamista alitajuisen ja tietoisen ajattelun suhteeseen. Tunnetaidot ovat tunteiden ja järjen älykästä vuoropuhelua ohjaavia taitoja. Ystävälliset teot vahvistavat iloa tai lieventävät kärsimystä.

Empatiataitoihin kuuluvat taito auttaa hädän hetkellä ja kyky vahvistaa iloa ja juhlistaa onnistumista. Empatiateot näkyvät myötätuntona ja myötäinnostumista. Toisen onnistuminen ei ole pois itseltä, vaan siitä voidaan iloita yhdessä.

Empatiakykyjä voidaan kehittää ja mitata. Tunteiden ja kokemusten tarttumista voidaan mitata esimerkiksi aivokuvantamiskokeilla. Voidaan seurata, miten koehenkilöillä eri aivoalueet aktivoituvat, kun ihmiselle näytetään vaikkapa kipua synnyttäviä kuvia. Myös myötätuntoa voidaan mitata kuvantamalla, miten aivojen mielihyväjärjestelmät aktivoituvat, kun koehenkilö tekee toiselle jotain hyvää.

* *

Paakkasen mukaan empatiasta on valtavasti hyötyä työelämässä. Hän kirjaa kymmenen hyötyä, jotka ovat taloudellinen kannattavuus, hyvinvointi, muutoskyvykkyys, yhteistyö, asiakaspalvelun laatu, innovatiivisuus, oppiminen, työn imu, työntekijöiden sitoutuneisuus ja työn merkityksellisyys.

Empaattisessa ympäristössä työskenteleminen edistää työntekijän terveyttä. Tutkimuksissa on havaittu, että komentelevan pomon toiminta lisää sydänkohtauksen riskiä työntekijöillä. Kun kritiikkiä esitetään, se pitäisi tehdä ystävällisesti. Näin stressireaktio on pienempi ja auttaa uudelleen yrittämisessä ja uskomisessa itseensä.

Paakkasen mukaan empatia on taitoa erottaa oma tahto toisen ihmisen tarpeesta ja valita toimintatapa, joka huomio toisen ihmisen lähtökohdat. Empaattinen ihminen ymmärtää, että toisen maailma on yhtä todellinen kuin hänen oma maailmansa, vaikka se on erilainen. Keskustelut toisten kanssa kehittävät empatiakykyä. Siihen liittyy toisen ihmisen aito kuunteleminen.

Empatian osoittamisella on kuitenkin esteitä, joita Paakkanen ottaa kirjassaan esille. Vastuu ahdingosta voidaan vierittää toisen niskoille. Tämä merkitsee syyllistämistä ja vähättelyä. Syyllisen etsiminen sulkee kanavat empatiaan. Suhde muuttuu paremmaksi, jos kyselee ystävällisesti, mikä on hankalan tilanteen taustalla. Toimintaan liittyy yleensä monenlaisia taustavaikuttajia.

Toinen empatiaa usein estävä alitajuinen ajatus on, että tietynlainen ihminen on vähemmän arvokas tai hän on moraalisesti huonompi ihminen. Paakkanen uskoo, että lähtökohtaisesti harva haluaa pahaa tai pilata toisen työpäivän. Tuomitsemisen sijasta voi ajatella, että jokainen ihminen pyrkii johonkin hyvään ja haluaa osakseen ystävällisyyttä.

Kolmas empatiaa estävä ajatus on, että itsellä ei ole kykyä tai jaksamista tarjota toiselle apua tai empatiaa. Tässä kohtaa olisi parempi ajatella, että aina on olemassa jotain, mitä voi tehdä toisen hyväksi. Olettamalla toisesta hyvää voi tuntea oman olonsa kevyemmäksi.

* *

Paakkasen kirja Empatian voima työssä on hyödyllistä luettavaa kenelle tahansa. Se auttaa ymmärtämään empatian valtavan voiman työssä ja koko elämässä. Työpaikalla jokainen on vastuussa työilmapiirin luomisesta. Empatiaa korostavalla työpaikalla on paljon mukavampaa työskennellä kuin työpaikalla, jossa kyräillään toisia, vieritetään syitä toisten niskoille ja käydään mykkäkoulua.

Empatia lisää lämpöä sydämeen. Sitä koetaan nyt, kun eri puolilla maailmaa riennetään auttamaan Ukrainaa.

Sirpa Pääkkönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua