Kuvat: WSOY
KIRJAT | Sofie Sarenbrant on pohjoismaisen rikoskirjallisuuden kuningatar. Hän loi Emma Sköldin – kauniin, yltiörohkean, kunnianhimoisen ja sinnikkään sankarin, joka eroaa aiemmille ruotsalaisille dekkareille tyypillisistä poliiseista.
”Sofia Sarenbrant on punonut tarkan ja koukuttavan juonen, joka kertoo tämän päivän yhteiskunnan kipupisteistä, ennakkoluuloista, syrjäytymisestä ja luokkaeroista.”
ARVOSTELU
Sofia Sarenbrant: Valheenpunoja
- Suomentanut Helene Bützow.
- WSOY, 2021.
- 461 sivua.
- Äänikirjan kertoja: Satu Paavola.
Sofia Sarenbrantin (s. 1978) Emma Sköld -sarjasta tuli heti valtava hitti Ruotsissa. Sama menestys on jatkunut Suomessa ja myös kansainvälisesti. Kirjoja on käännetty jo 15 kielelle ja niitä on myyty yli kolme ja puoli miljoonaa kappaletta.
Ensimmäisen Emma Sköld -tarinan Sarenbrant synnytti vuonna 2012. Valheenpunoja (WSOY, 2021) on kahdeksas Suomessa julkaistu Emma Sköld -sarjan osa. Sarjan jokainen osa on oma itsenäinen tarinansa.
Sarenbrant asuu romaaneistaan tutussa Brommassa, Tukholman lähellä, miehensä ja kahden lapsensa kanssa.
Pahan kosketus
Koulun suunnistuspäivän jälkeen metsästä, lenkkipolun varrelta, löytyy raa’alla tavalla surmattu koulupoika. Teko osoittaa erityistä julmuutta. Bromman hienostoalueella murha herättää pelkoa ja kuohuntaa. Murhattu poika oli lahjakas ja lupaava jalkapalloilija, jonka tulevaisuus liigapelaajana sammui väkivaltaisen teon seurauksena.
Emma Sköldin sisarenpoika kuului samaan liikunnanopettaja Joakim Wilsonin valmennettavaan jalkapallojoukkueeseen. Bromman hienostoalueen äidit muodostavat tiiviin yhteisön, ”Brommamammat”, poikiensa jalkapalloharrastuksen ympärillä.
Alueella oli aiemmin ollut liikkeellä väkivaltaisesti ryöstelevä nuorisojengi Bromman ulkopuolelta; epäilykset kohdistuvatkin tähän lähiön jengiin. Kuulustelut eivät tuota tulosta, ja Emma Sköld kollegoineen aloittaa kilpajuoksun syyllisen löytämiseksi ennen kuin tapahtuu uusi murha.
Kunnianhimoinen Emma oikoo välillä sääntöjä toimiessaan omin päin ja saattaa välillä vaaraan niin itsensä kuin työparinsakin. Hänellä on aavistus, ettei jokin täsmää; lintukotona pidetyssä Brommassa joku valehtelee, mutta kuka – vai kaikki?
Sarenbrant luo intensiivisen tunnelman tarinalleen. Emman ja hänen kollegoidensa arjen käänteet luovat samaistumisen tunteen – rikostutkijan elämä voi olla muutakin kuin työtä ja sen keskellä omat murheet kulkevat mukana.
Mitä jää näkemättä?
Valheenpunoja on lähellä totuutta – nykypäivässä. Nuorisojengien väkivaltaiset yhteenotot ja
nuorten pahoinvointi jäävät niin koulussa kuin kotonakin näkemättä. Kirja kertoo vanhemmuudesta – ummistanko silmäni vai enkö vain kuule mitä lintukodossa tapahtuu?
”Brommamammat” näkevät elämänsä ja hyvinvointinsa kauniin kodin ja kauniin perheen kautta. Kunnes käsittämättömät väkivaltaisuudet tulevat sen keskelle.
Sofia Sarenbrant on punonut tarkan ja koukuttavan juonen, joka kertoo tämän päivän yhteiskunnan kipupisteistä, ennakkoluuloista, syrjäytymisestä ja luokkaeroista. Sarenbrant nimettiin vuoden parhaaksi dekkarikirjailijaksi vuonaa 2019 – tämä uusi kirja osoittaakin selvästi, että näin on.
Sarenbrant on haastattelussa kertonut, että hän pyrkii tekemään aina paremman ja paremman tarinan. Kun uusi teos on valmis, hän miettii jo mitä tutuille henkilöhahmoille seuraavassa sarjan osassa tapahtuu.
Sarenbrantin Emma Sköld -kirjat ovat viihdyttävä ja yhteiskunnallista pohdintaa herättävä dekkarisarja. Kun on lukenut yhden, janoaa seuraavaa.
Onneksi teon alla on jo osa 9, Suojelusenkeli, joka ilmestynee toukokuussa 2022.
Irmeli Heliö
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.