Satu Hassin muistot nousivat pintaan Werstaan Vihreä lanka -näyttelyssä: ”Minulle 1990-luvun alku oli eilen”

Satu Hassi. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat

Kävimme kansanedustaja Satu Hassin kanssa tutustumassa Työväenmuseo Werstaan näyttelyyn, joka kertoo Vihreä lanka -lehden tarinan. Nyttemmin paperilehti on edesmennyt.

– Tämä näyttely nostaa muistoja mieleen.

Satu Hassi todella muistaa asioita. Hän sanoo, että hänellä on ”tarinallinen muisti”, ja se on totta. Werstaan näyttelyn valokuvat tuovat ilmoille yksityiskohtaisia tapauskuvauksia. Satu Hassi on hyvä myös vuosiluvuissa ja pitkien prosessien loogisessa kuvaamisessa.

Kansanedustajaksi hänet valittiin ensimmäisen kerran vuoden 1991 vaaleissa Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.

Werstaan näyttely toi mieleen muistoja ja osoitti sen, että Satu Hassilla on hyvä muisti. Kuva: Ulla-Maija Svärd

* *

Jalka meni tanssimisessa

Yksi kuva on vaalivalvojaisista tuolta vuodelta, jännitys oli kova. Kuvassa Satu Hassi on pukeutunut puuvillaiseen neuleeseen, joka oli mieleinen ja joka on joutunut johonkin. Vaalivalvojaisia pidettiin Kehitysvammaisten Tukiliiton tiloissa.

– Jalkani oli kipeä. Olin ollut tanssimassa vihreiden naisten kanssa ja astunut jalan syrjälle. Vaalivalvojaisissa jalka oli paketissa, liimasiteeseen käärittynä, koska tanssissa yksi jalkapöydän luu oli haljennut.

Muistelmat saavat jatkoa

Werstaan näyttelyn aikajänne on sama, josta Satu Hassi kirjoittaa muistelmiensa toisen osan.

Puoluetta ennen oli Koijärvi. Siellä Satu Hassi ei ollut. Tampereen vihreiden lähtölaukaus oli Kauppahallin Virastotalon valtaus. Sielläkään hän ei ollut läsnä.

– Imetin lasta ja toinen oli kolmivuotias. Minä sympatisoin uutisia.

Hassia pyydettiin vihreiden ehdokkaaksi vuoden 1984 kunnallisvaaleihin, joissa hänet valittiin Tampereen kaupunginvaltuustoon. Hän oli valtuuston jäsen vuodet 1985–2000 ja uudestaan 2013–2017.

Ennen puolueen perustamista oli väenkokouksia. Satu Hassi oli vuonna 1986 johtamassa päätöstä kokouksessa, joka päätti asettaa työryhmän miettimään organisaatiomallia.

Reilun kaupan lippulaiva Estelle Turun telakalla. Vihreä Lanka seurasi vuosien varrella reilun kaupan laivan vaiheita. Kuva: Työväenmuseo Werstaan kokoelmat

* *

Sehän oli eilen

Sukupolvien kuilu avautui viime eduskuntakauden alkupuolella, kun eduskunta oli evakossa Sibelius-Akatemian tiloissa. Aulassa Emma Kari totesi, että on hienoja, kun joukossa on ihmisiä, jotka muistavat 1990-luvun asioita.

– Minulle 1990-luvun alku oli eilen.

Kadehdin Satu Hassin kykyä muistaa vuosiluvut. Hänellä on tekniikka: kun muistaa yhden eduskuntavaalivuoden, voi laskea muut päässään. Kuten kuntavaaleistakin. Merkkitapauksiin voi kytkeä lasten ja lastenlasten syntymävuodet. Yksinkertaisesti Satu Hassilla on hyvä muisti.

Opiskelijatoiminnan ajoilta hänellä on pari mappia kokousmuistiinpanoja, jotka hän aikoo lahjoittaa tutkijoille.

– On harmi, että esimerkiksi hallitusneuvotteluista jää talteen lopputulos, mutta ei sitä miten edettiin. Minulla on järkyttävät määrät sähköposteja. Eduskunnan posti huutaa täyttä vähän väliä ja yritän poistaa isoja tiedostoja. Sen verran olen tehnyt historian taltioimiseksi, että säästän Lähetetyt-kansion, koska sillä pääsee kiinni tapahtumien kulkuun.

Oranssi ry:n järjestämä talonvaltaus Helsingissä Kokos Oy:n entisessä tehtaassa vuonna 1990. Kuva: Työväenmuseo Werstaan kokoelmat

* *

Kompostoinnin pioneeri

Satu Hassi löysi kompostoinnin 1980-luvun alkupuolella, kun hän pyrki kasvattamaan vihanneksia mahdollisimman luonnonmukaisesti.

Tampereen valtuustossa hänen kolme ensimmäistä aloitettaan vuonna 1985 koskivat kierrätystä. Yksi oli lasin ja metallin erilliskeräys, toinen käsitteli uusiopaperin käyttöä virastoissa ja kolmas biojätteen erilliskeräystä ja kompostointia. Kaikki tyrmättiin. Kompostoinnille suorastaan naurettiin.

Nämä kaikki toteutuivat kymmenen vuotta myöhemmin ja nyt ne ovat arkea.

Hassi pitää muovia isoimpana ongelmana. Taloyhtiöissä sen erilliskeräys Tampereella toimii. Pispalan asukkaan mielestä ei ole järkeä, että omakotiasujien lähimmät muovinkeräyspaikat ovat Tammelantorilla ja Lielahdessa. Hänen mielestään olisi myös edistystä, että tekstiilijäte purettaisiin kuiduiksi, joista tehtäisiin uusia vaatteita, jotta tekstiilikierrätys ei jäisi käytettyjen vaatteiden kiertoon.

Vihreä lanka -paperilehden lopettaminen harmittaa Satu Hassia, koska se edusti hyvää journalismia, varsinkin ilmastoasioissa. Kuva: Ulla-Maija Svärd

* *

Harmittava takaisku

Vihreän langan sivuilla tilaa sai ekolinja. Sitä arvosteltiinkin; jotkut sanoivat, että lehti on ekovihreiden Tekniikan Maailma. Satu Hassin mielestä ekovinkit olivat hyviä.

– Olen harmissani Vihreän Langan lopettamisesta, koska se oli hyvää journalismia. Esimerkiksi ilmastoasiassa se oli erinomainen julkaisu. Pieni levikki oli lehden ainainen ongelma.

Lehtikin on historia-arkisto, jossa on palasia menneistä tapahtumista.

Keskustelualusta

Ennen sähköpostin ja netin aikakautta Vihreän Langan yleisönosasto oli vihreiden keskustelufoorumi. Ensimmäinen päätoimittaja Osmo Soininvaara teki kaiken itse, kirjoitti, latoi, taittoi ja levitti.

Vihreiden alkutaipaleella oli kolmen vaihtoehdon dilemma: jatkaako vapaana liikkeenä, ryhtyäkö yhdistykseksi vai perustaako puolue.

Eero Paloheimo ehätti omin nokkineen rekisteröimään puoluerekisteriin ihan oman vihreän puolueen nimeltä ”Vihreät rp”. Näin vihreitä oli eduskunnassa kaksi ryhmää. Sen ajan kestouutinen mediassa oli, että vihreät riitelevät keskenään.

Vihreä liitto perustettiin pitkän keskustelun jälkeen 28.2.1987. Aluksi Vihreä liitto toimi yhdistyksenä, mutta jo seuraavana vuonna 1988 se rekisteröitiin puolueeksi.

Tästä vaiheesta Satu Hassi olisi kaivannut jotain Werstaan näyttelyyn.

Toinen moitteen sana tulee vihreiden naisten sivuuttamisesta. Kansanedustajista oli naisia puolet jo vuoden 1991 vaaleissa. Nainen oli puheenjohtajana jo tätä aiemmin. Vuosina 1997–2001 Hassi toimi Vihreän liiton puheenjohtajana.

213 Helsingissä kokeiltiin vuosina 1992–1994 maito- ja mehutölkkien kierrätystä. Pakkausten lajittelua Enson tehtaalla Lieksassa. Kuva: Työväenmuseo Werstaan kokoelmat

* *

Yksi töppäys

Ettei meni ihan pelkäksi kehumiseksi, niin mainitaan, että yksi Vihreän Langan päätoimittajista, Timo Harakka, tölväisi homovihjailuilla konkarikansanedustaja Mauri Pekkarista. Tämä tapahtui ennen kuin Pekka Haavisto oli tullut kaapista.

– Se oli tyhmää. Pyysin eduskuntaryhmän puolesta anteeksi Mauri Pekkariselta eduskunnan kuppilassa. Kaiken kaikkiaan koko homma oli typerä, koska on jokaisen oma asia, tuleeko kaapista vai ei. Jotkut eivät tule koskaan.

Näyttelyssä on mukana kuvia Vuotoksen allasta koskevasta monen vuosikymmenen episodista. Kemijoki Oy ja Lapin keskustapäättäjät ajoivat sitä ja nostivat jo kuopatun hankkeen uudelleen esiin.

Satu Hassi oli yhden ratkaisevan vaiheen aikana ympäristöministeri Lipposen hallituksessa ja sai kokea painostusta, jotta ministeriö jättäisi tekemättä valituksen vesioikeuden myöntämästä allasluvasta.

–Sanoin, että en tule olemaan se ympäristöministeri, joka jättää tekemättä valituksen prosessista. Kaiken kaikkiaan Vuotos oli vanhaa ajattelua. Asukkaille epätietoisuus oli raskasta. Heiltä oli yhtiö lunastanut maita, mutta korvaus ei kovin kauan lämmitä ihmistä, joka on aikaisemmin elänyt liki luontaistaloudessa ja joutuu sitten elämään markkinataloudessa.

Euroopan unioniin

EU:hun liittyminen oli vihreille kiistan paikka. Jotkut nimesivät itsensä niin, että kannattavat unionia 60-prosenttisesti ja 40-prosenttisesti eivät. Tämä hämmensi.

– Emme olleet yksimielisiä, mutta eduskuntaryhmässä enemmistö kannatti liittymistä. Jäsenistöstä suurin piirtein puolet oli kannattajia. Se oli iso askel, jota edelsi kipakka keskustelu.

Vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa Hassi valittiin Euroopan parlamenttiin Suomen ainoana vihreiden edustajana. Hassi valittiin jatkokaudelle vuoden 2009 vaaleissa.

Sähköisten asioiden dokumentointi on Satu Hassin mielestä ongelma, sillä moni ei sitä tee. Kuva: Ulla-Maija Svärd

* *

Kuvissa on nostalgiaa

Muistoja ja tunteita nostaa Werstaan näyttelyn kuvista puutarhakuva, jossa on mukana Janina Andersson. Hän sai kohua aikaan imettämällä lastaan eduskunnassa. Hänellä ei ollut vastavalittuna omaa työhuonetta.

– Vastoin julkisuudessa syntyneitä mielikuvia, Janina ei imettänyt istuntosalissa; ei sinne pääse lapsia.

Estelle-kuva saa muistamaan Jyri Jaakkolan ja sen idealismin, jolla korjattiin purjelaivaa, jotta se voisi hakea Afrikasta tuotteita reilun kaupan hengessä.

Vuodelta 1995 on kuva ydinvoimaa vastustavista itkijänaisista. Heidän näyttävin tempauksensa oli pudottaa eduskunnan lehtereiltä märkiä nenäliinoja.

Tässä jutussa ei kerrota vihreiden historiasta yhtä yksityiskohtaisesti kuin Satu Hassi ne muistaa, koska tämä on jo nyt aika pitkä juttu. Onneksi Hassi tekee muistelmat, joiden ansiosta tapahtumakulut tulee dokumentoitua tulevaisuutta varten.

Hassi oli tulossa Werstaan näyttelyn avajaisiin marraskuussa, mutta Helsinki piti otteessaan. Ehdimme kuitenkin, ja tekin ehditti, ennen maaliskuun alkua, jolloin näyttely päättyy.

Näyttelyn rakenne

Vihreä Lanka ilmestyi vuosina 1983–2019. Se nosti ympäristötietoisuutta osaksi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja oli tärkeä tiedotuskanava monille ruohonjuuritason toimijoille, jotka eivät saaneet palstatilaa valtamedioista.

Vihreä Lanka lakkautettiin vuonna 2019 ja sen jälkeen lehden paperinen valokuva-arkisto 1980- ja 1990-luvun kuvista lahjoitettiin Työväenmuseo Werstaalle. Arkiston tuhansista kuvista näyttelyyn on valittu 77 näytettä ekoaatteiden edelläkävijöistä.

Kuvat kertovat vastuullisemmasta kuluttamisesta ja kierrättämisestä, todistavat vilkkaasta kansalaistoiminnasta ja aktivismista sekä kertovat lehden historiasta ja vihreän liikkeen vaiheista.

Valokuvien lisäksi näyttelyssä on lehdessä ilmestyneiden pilapiirrosten originaaleja, kuten Tatu ja Patu -kirjojen tekijänäkin tunnetun Sami Toivosen ympäristöaiheisia piirroksia sekä Pekka Saurin piirtämän Just joo -sarjakuvan ruutuja.

Näyttelyä varten haastateltiin myös lehden entisiä päätoimittajia Pauli Välimäkeä ja Timo Harakkaa, jotka toimittivat Vihreää Lankaa 1980- ja 1990-luvulla. Heidän muistelunsa lehden tekemisestä on nähtävissä videona.

Vihreä Lanka -näyttely on avoinna 6.3.2022 asti ti–su klo 11–18. Työväenmuseo Werstas Väinö Linnan aukio 8, 33210 Tampere.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua