Leonardo DiCaprio ja Jennifer Lawrence viestinviejinä. Kuva: Netflix
ELOKUVA | Adam McKayn inhorealistinen farssi kritisoi medianäkyvyyttä ja sen vaikutusta politiikkaan, tieteeseen ja taiteeseen. Elokuvan uskomaton näyttelijäkaarti on enemmän haitaksi kuin hyödyksi kokonaisuuden kannalta.
”Jos komeetta olisi oikeasti tulossa kohti maata, voisi tilanne olla hyvinkin samankaltainen.”
ARVOSTELU
Don’t Look Up
- Ohjaus: Adam McKay
- Pääosissa: Jennifer Lawrence, Leonardo DiCaprio, Meryl Streep, Jonah Hill, Cate Blanchett, Tyler Perry, Mark Rylance
- Ensi-ilta: 24.12.2021 (Netflix)
Varoitus! Spoilereita elokuvasta
Don’t Look Up on The Big Shortistakin (2015) tunnetun elokuvaohjaajan ja käsikirjoittajan Adam McKayn uusin teos, jonka uskomaton näyttelijäkaarti on enemmän haitaksi kuin hyödyksi elokuvan kokonaisuuden kannalta. Tieteissatiiri turvautuu liiaksi naamakertoimiinsa jättäen henkilöt pinnallisiksi ja vaikeasti samaistuttaviksi. Päähenkilöiden maneerit ovat ajoittain väsyneitä ja päälleliimattuja.
Don’t Look Up kritisoi medianäkyvyyttä ja sen vaikutusta politiikkaan, tieteeseen ja taiteeseen. Lisäksi elokuvassa käsitellään spektaakkelin yhteiskuntaan liittyviä lieveilmiöitä, kuten valetiedon leviämistä ja sosiaalisen median keskustelukulttuurin polarisoitumista. Osansa saa myös algoritmit, kryptovaluutat, tiedebrändäys ja kapitalismi.
Elokuvassa astronomian väitöskirjatutkija Kate Dibiasky (Jennifer Lawrence) löytää maata lähestyvän komeetan, joka herättää myös hänen professorinsa, tutkija Randall Mindyn (Leonardo DiCaprio) mielenkiinnon. Pian sen jälkeen ollaankin jo Yhdysvaltain presidentin Janie Orleanin (Meryl Streep) kansliassa varoittelemassa maailmanlopusta. Komeetasta kertominen ja sen pysäyttäminen herättää kuitenkin epäilyksiä niin presidentissä kuin hänen pojassaan Jason Orleaniassa (Jonah Hill), joka työskentelee Valkoisen talon kansliapäällikkönä. Koko kuvio kuvastaa poliittista korruptiota, jota vastaan tutkijat taistelevat kohti maailman pelastamista.
Valtakamppailu ja korruptio korostuvat entisestään, kun komeetalta paljastuu arvokkaita jalometalleja. Niiden tutkimiseen pestataan dollarisilmäinen tiedemies Peter Isherwell (Mark Rylance). Irvokkaasta hahmosta tulee mieleen lähinnä tieteen kansantajuistajana tunnettu Bill Nye.
Elokuvan vastakkainasettelu medianäkyvyyden ja siihen liittyvien lieveilmiöiden, kuten valetiedon sekä tieteen kanssa kuvaa osuvasti nyky-yhteiskuntaa. Jos uutisaihe ei ole riittävän yksinkertainen, hauska tai seksikäs, se jää auttamattomasti muiden varjoon. Tätä havainnollistetaan Daily Show’ta parodioimalla, kun komeettauutinen jää Ariana Granden esittämän laulaja Riley Binan sydänsurujen varjoon. Lisäksi, kun Dibiasky yrittää puhua ohjelmassa komeetan vaaroista, siitä revitään huumoria Dibiaskyn raivostumiseen asti. Ja siitähän tehdään totta kai meemi.
Ohjelmaa juontavat Jack Bremmer (Tyler Perry) ja Brie Evantee (Cate Blanchett) muistuttavat kevytmielisiä jenkkireporttereita, jotka eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta. Elokuvan yllättävin käänne nähdään, kun professori Mindy hyppää median kelkkaan Xanaxin rohkaisemana ja hänestä tuleekin maailmanlopun kommentaattori. Lopulta hänenkin pakkansa menee sekaisin.
Meryl Streep on kiireinen presidentti, Johan Hill tämän poika ja oikea käsi. Kuva: Netflix
Vaikka elokuva on tyyliltään inhorealistinen farssi, on sen kuvaus nyky-yhteiskunnasta pelottavan realistinen. Jos komeetta olisi oikeasti tulossa kohti maata, voisi tilanne olla hyvinkin samankaltainen.
Tieteiselokuvien suurimpia kompastuskiviä ovat yleensä olleet niiden monimutkaisuus ja kliseisyys. Don’t Look Up ei sorru näistä kumpaankaan vaan tarkastelee dystopista ilmastoteemaa raikkaasta näkökulmasta. Kuitenkin juoni pomppii välillä häiritsevästi ja mutkia oiotaan suoriksi loppua kohti. Sen takia elokuva ei onnistu säilyttämään mielenkiintoaan loppuun asti.
Eero Lassila
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Every Note You Play tallensi musiikkia, joka muuten olisi hävinnyt – arviossa Mika Kaurismäen dokumenttielokuva
ELOKUVA | Mika Kaurismäki tallensi kolmen päivän aikana soittoa ja muusikoiden mietteitä Monheim Triennalen improvisaatiofestivaalilla.
Scarlet Johanssonin esikoisohjaus on sympaattinen tarina 94-vuotiaasta naisesta – arviossa Eleanor the Great
ELOKUVA | Ikääntynyt leskirouva liittyy juutalaiskeskuksen tukiryhmään ja huomaa kohta omineensa holokaustista selvinneen ystävänsä elämäntarinan.
Jännäridraama taitavan varkaan pakomatkasta saa unohtamaan ajankulun – arviossa Roofman
ELOKUVA | Kun viranomaiset ovat perässä, on keksittävä ovelin mahdollinen piilopaikka. Mutta riittääkö se silloin, kun rakkaus vaatii vapautta ja läsnäoloa?
Kuolleet kohtaavat läheisiään ja saavat pohtia mennyttä ja tulevaa uudestaan – arviossa Eternity
ELOKUVA | Kuolemanjälkeisestä elämästä on tehty suuria ja pieniä elokuvia. Eternityssä tarjolla on rantamaailmaa, vuoristomaisemia, Pariisia ja 1930-luvun Saksaa.