Äänikirjojen suosio kasvaa nopeasti Suomessa. Kuva: Sirpa Pääkkönen
ÄÄNIKIRJAT | Suomalaisten äänikirjojen kuuntelu on lyhyessä ajassa lisääntynyt huimasti. Vuoden 2019 noin 600 000:sta noustiin jo viime vuoden aikana yli miljoonan. Myös lasten ja nuorten äänikirjojen suosio on kasvanut.
Sirpa Pääkkönen
Suomalaisten äänikirjojen kuuntelu on lyhyessä ajassa lisääntynyt huimasti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 äänikirjoja oli kuunnellut miljoona suomalaista eli 23 prosenttia 16–89-vuotiaista, kun edellisenä vuonna äänikirjoja oli kuunnellut vain 600 000 suomalaista. Äänikirjojen kuunteleminen yleistyi edellisestä vuodesta eniten nuorilla työikäisillä, ilmenee Tilastokeskuksen teoksesta Mitä kuuluu vapaa-aikaan? Tutkimus, tieto ja tulkinnat (2021).
Lukemisesta teoksessa kirjoittaa tutkija Riitta Hanifi, jonka mukaan kirjojen lukeminen on yksi suomalaisten yleisimmistä harrastuksista. Useampi kuin kolme neljästä kymmenen vuotta täyttäneestä oli lukenut vähintään yhden kirjan puolen vuoden aikana vuonna 2017. Määrä on suurempi kuin 2000-luvun alussa. Eniten kirjoja lukevat 10–14-vuotiaat lapset. Heistä yhdeksän kymmenestä oli lukenut jonkin kirjan puolen vuoden aikana. Myös yli 65-vuotiaiden lukeminen oli lisääntynyt 2000-luvun alusta. Naiset lukevat enemmän kuin miehet.
Suosituimmat lajit olivat jännitys- ja salapoliisiromaanit, muistelmat ja elämäkerrat sekä fantasia ja scifi. Myös lasten ja nuorten kirjojen suosio on kasvanut.
Tietokirjoista suosituimpia ovat ruokaan ja ravintoon, terveyteen ja elämäntaitoon sekä urheiluun ja liikuntaan liittyvät kirjat. Novelli- ja runokokoelmien ja sota-aiheisten kirjojen lukeminen on vähentynyt.
Teknologiset muutokset tuottavat uusia lukemisen tapoja. Internetin myötä lukemisesta on tullut aiempaa sosiaalisempaa. 15–24 nuoret lukevat paljon blogeja, mutta entistä vähemmän kirjoja.
Vapaa-aikatutkimuksen mukaan vajaa viidennes kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä oli lukenut kirjoja verkossa tai sähköisesti vuonna 2017. Tietokone, älypuhelin ja tabletti ovat suunnilleen yhtä suosittuja sähköisten kirjojen lukuvälineitä. Sen sijaan sähköistä lukulaitetta käyttää vain kaksi prosenttia lukijoista.
Sähköisten kirjojen myynti kuluttajille tapahtui vuonna 2020 jo lähes kokonaan lukuaikapalvelujen kautta. Lukuaikapalveluiden kautta kulutettujen kirjojen kappalemäärä oli vuonna 2020 jo yli kahdeksan miljoonaa. Vuodesta 2018 vuoteen 2020 ääni- ja sähkökirjojen lukuaikapalveluita käyttäneiden osuus kasvoi kuudesta 17 prosenttiin.
Euroopan tilastovirasto Eurostatin mukaan suomalaiset käyttävät eurooppalaisista toiseksi eniten aikaa lukemiseen. Listan kärjessä ovat virolaiset.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Irene Roivainen antaa äänen lähiöiden asukkaille, niiden tutkijoille, päättäjille ja vuokrataloyhtiöiden johtajille
HENKILÖ | Missä lähiö, siellä ongelma. Tähän tyyliin tavataan puhua, mutta Irene Roivainen valottaa asian toista puolta. Yli puolentoista miljoonan suomalaisen koti on lähiössä ja heistä suurin osa viihtyy.
Kirjojen ystävät täyttävät ensi viikonloppuna Hakametsän jäähallin – Kirjallisuustapahtuma on ilmainen
TAPAHTUMA | Tampereen Antikvaariset Kirjamessut järjestetään ensi viikonloppuna (23.–24.5.2026) toisen kerran. Viime vuonna tapahtuma veti hyvin väkeä Hakametsän jäähalliin.
Tampere on lastenkirjallisuuden pääkaupunki! Valikoimaluettelo esittelee 80 lanu-kirjaa
KIRJALLISUUS | Tampere on saunapääkaupunki ja niin edelleen. Valikoimaluettelolla ja Werstaan näyttelyllä julistetaan, että se on pääkallonpaikka myös lasten- ja nuortenkirjallisuuden suhteen.
Milla Keränen luotsaa Pirkkalaiskirjailijoita – Muutto Hiedanrannan Tarinataloon innostaa
HENKILÖ | Pirkkalaiskirjailijat ry on maakunnan kirjailijoiden yhdysside. Tulevaisuudessa siintää toimiston muutto Tampereen Sampolasta Hiedanrantaan, Tarinataloon.