Äänikirjojen suosio kasvaa nopeasti Suomessa. Kuva: Sirpa Pääkkönen
ÄÄNIKIRJAT | Suomalaisten äänikirjojen kuuntelu on lyhyessä ajassa lisääntynyt huimasti. Vuoden 2019 noin 600 000:sta noustiin jo viime vuoden aikana yli miljoonan. Myös lasten ja nuorten äänikirjojen suosio on kasvanut.
Sirpa Pääkkönen
Suomalaisten äänikirjojen kuuntelu on lyhyessä ajassa lisääntynyt huimasti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 äänikirjoja oli kuunnellut miljoona suomalaista eli 23 prosenttia 16–89-vuotiaista, kun edellisenä vuonna äänikirjoja oli kuunnellut vain 600 000 suomalaista. Äänikirjojen kuunteleminen yleistyi edellisestä vuodesta eniten nuorilla työikäisillä, ilmenee Tilastokeskuksen teoksesta Mitä kuuluu vapaa-aikaan? Tutkimus, tieto ja tulkinnat (2021).
Lukemisesta teoksessa kirjoittaa tutkija Riitta Hanifi, jonka mukaan kirjojen lukeminen on yksi suomalaisten yleisimmistä harrastuksista. Useampi kuin kolme neljästä kymmenen vuotta täyttäneestä oli lukenut vähintään yhden kirjan puolen vuoden aikana vuonna 2017. Määrä on suurempi kuin 2000-luvun alussa. Eniten kirjoja lukevat 10–14-vuotiaat lapset. Heistä yhdeksän kymmenestä oli lukenut jonkin kirjan puolen vuoden aikana. Myös yli 65-vuotiaiden lukeminen oli lisääntynyt 2000-luvun alusta. Naiset lukevat enemmän kuin miehet.
Suosituimmat lajit olivat jännitys- ja salapoliisiromaanit, muistelmat ja elämäkerrat sekä fantasia ja scifi. Myös lasten ja nuorten kirjojen suosio on kasvanut.
Tietokirjoista suosituimpia ovat ruokaan ja ravintoon, terveyteen ja elämäntaitoon sekä urheiluun ja liikuntaan liittyvät kirjat. Novelli- ja runokokoelmien ja sota-aiheisten kirjojen lukeminen on vähentynyt.
Teknologiset muutokset tuottavat uusia lukemisen tapoja. Internetin myötä lukemisesta on tullut aiempaa sosiaalisempaa. 15–24 nuoret lukevat paljon blogeja, mutta entistä vähemmän kirjoja.
Vapaa-aikatutkimuksen mukaan vajaa viidennes kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä oli lukenut kirjoja verkossa tai sähköisesti vuonna 2017. Tietokone, älypuhelin ja tabletti ovat suunnilleen yhtä suosittuja sähköisten kirjojen lukuvälineitä. Sen sijaan sähköistä lukulaitetta käyttää vain kaksi prosenttia lukijoista.
Sähköisten kirjojen myynti kuluttajille tapahtui vuonna 2020 jo lähes kokonaan lukuaikapalvelujen kautta. Lukuaikapalveluiden kautta kulutettujen kirjojen kappalemäärä oli vuonna 2020 jo yli kahdeksan miljoonaa. Vuodesta 2018 vuoteen 2020 ääni- ja sähkökirjojen lukuaikapalveluita käyttäneiden osuus kasvoi kuudesta 17 prosenttiin.
Euroopan tilastovirasto Eurostatin mukaan suomalaiset käyttävät eurooppalaisista toiseksi eniten aikaa lukemiseen. Listan kärjessä ovat virolaiset.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Retoriikassa voi olla eroja, mutta Sanna Marin ja Tulenkantaja-voittaja Riina Tanskanen puhuvat samoista asioista
KOLUMNI | Tampereen Kirjafestarit on teosten suurhyöky, jonka pyörteissä voi iskeä ahdistus, Maarit Saarelainen kirjoittaa kolumnissaan.
Lukupäiväkirja 2025: osa 11 – Pettymyksiä ja genrekokeiluja
LUKEMINEN | Mikko Saari on lukenut kevään kuvastoja ja sotakirjallisuutta ja kokenut pettymyksiä lukemisen äärellä.
Seela, Seppo, Sanna vai Satu? Nämä ovat lukijoidemme toiveet Tampereen Kirjafestareiden vieraiksi
LUKIJAT | Kysyimme Facebookissa lukijoiltamme, kenet he toivoisivat näkevänsä Tampereen Kirjafestareilla, nyt tai tulevaisuudessa – tai vain haaveissaan. Vastauksia tuli runsaasti.
Milla Palovaara päätyi Tampereen Kirjafestareiden ohjelmapäälliköksi musakeikkojen ja kustantamoiden kautta
HENKILÖ | Tampereen Kirjafestareiden ohjelma on kasassa, ja Milla Palovaara ehtii pysähtyä hetkeksi pohtimaan polkuaan tapahtuman ohjelmapäälliköksi.