Tampereen museokevät 2022: Vivienne Westwoodin muotia ja Thomas Houseagon taidetta – Vapriikki alkuvuoden remontissa

Thomas Houseago: Nimetön (oik.), Theta Soul Vision – I Had Already Died ja Nimetön, kaikki 2020. Kuvat: Sara Hildénin taidemuseo

Antti Lähde, teksti

Vapriikki kokee kasvojenkohotuksen

Museokeskus Vapriikki suljetaan kauppoineen ja ravintoloineen noin kahdeksi kuukaudeksi 13.12.2021. Remontissa uudistetaan museon aula- ja ravintolat. Vapriikki avaa ovensa jälleen 10.2.2022.

Uudistetun Vapriikin ensimmäinen päänäyttely käsittelee lähisukulaisiamme apinoita. Skotlannin kansallismuseon tuottama Apinat – kädellisten tarina -näyttely esittelee yli 60 apinaa niiden omassa elinympäristössä.

Näyttelyssä voi testata apinamaisia taitoja, kuten ruuan metsästystä, kiipeilyä ja ongelmanratkaisukykyä. Lisäksi näyttely kertoo apinoita kohtaavista uhkista, kuten elinympäristön tuhoutumisesta ja sukupuutosta.

Gorillojen, hiirimakien, vaippapaviaanien ja hanumaanien maailmaan pääsee tutustumaan 25. helmikuuta alkaen.

Apinaeläimet tutkivat toisiaan. Kuva: Phil Wilkinson

Myös Jääkiekkomuseo uusiksi

Vapriikin Jääkiekkomuseo uusii perusnäyttelynsä. Uusi näyttely avataan aprillipäivänä 1. huhtikuuta.

Kuun lopussa (29.4.) museossa avautuu jääkiekon MM-kisoille omistettu näyttely Liekehtivä leijona – Kotikisojen ilme 1965–2022. Lisäksi syksylle on luvassa Turun Palloseuran kunniaksi järjestettävä pienoisnäyttely TPS 100 vuotta.

Tilanne päällä Savonlinnan postikonttorissa vuonna 1979. Kuva: Jaakko Savolainen

Postimuseo muistelee postimyyntiä

Vapriikissa sijaitseva Postimuseo keskittyy ensi syksyn Paketoidut unelmat -näyttelyssä postiostamiseen ja verkkokauppaan. Näyttelyssä voi sukeltaa menneeseen postimyyntiajan nostalgiaan, mutta se nostaa esiin myös unboxingin kaltaisia nykyajan ilmiöitä

Paketoidut unelmat -näyttelyn taustalla on Turun yliopiston Porin yksikön kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkimus, jossa tutkitaan ja dokumentoidaan kulutuskulttuurin kehitystä ja muutosta 1800-luvun puolivälistä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.

Postimuseossa järjestetään ensi kevään aikana myös kolme pienoisnäyttelyä: Vilkkimäen Kahvimuseon kanssa järjestettävä Kahvi kortilla -postikorttinäyttely (10.2.), yhteistyössä Modus ry:n kanssa syntynyt Mail Art for Seniors -hankkeen näyttely (12.4.) ja kierrätystaiteilijaduo BC Ensemblen kanssa rakentuva postimerkkinäyttely Merkilliset apinat (31.5.).

Pelimuseon pelijournalisminäyttelyssä on esillä harvinaisuuksia ja kuriositeetteja toimittajien omista kokoelmista. Kuva: Saana Säilynoja

Luontokuvia, pelijournalismia, pakohuone…

Vapriikissa tapahtuu muutakin. Suomen pelimuseon kevään pienoisnäyttelyt käsittelevät pelijournalismia, käsikonsoleita ja karttojen rooleja peleissä.

Suomalaisen pelijournalismin mikrokivikausi – toimittajaveteraanit muistelevat –näyttely (10.2.) kertoo pelitoimittajan työn muutoksista 1980-luvulta tähän päivään sekä MikroBitin ja Pelit-lehden johtamasta paperimedian kultakaudesta.

Memory Limits -taidenäyttely (6.5.) esittelee yhdeksän eurooppalaisen taiteilijan Nintendo Game Boy -käsikonsoleilla luomaa kuvataidetta ja Mielikuvituksen maantiede – pelaaminen ja kartat -näyttely (7.6.) puolestaan kuvitteellisten karttojen roolia peleissä.

Luonnontieteellisen museo tuo Vapriikkiin tuttuun tapaan Vuoden luontokuvat -kiertonäyttelyn (10.2.). Vuoden luontokuvan eli Pekka Tuurin Liskomiehen lisäksi näyttelyssä ovat esillä sarjavoittajat sekä muut kilpailussa palkitut kuvat.

Lisäksi syyskuussa Vapriikin Galleria-tilaan avautuu luontoteemainen pakohuonepeli Metsän aarre.

* *

Liisa Hietanen: Aulis (yksityiskohta), 2020, sekatekniikka. Kuva: Liisa Hietanen

Taidemuseossa tilataidetta ja ”kyläläisiä”

Tampereen taidemuseossa nähdään ensi vuonna kolme kahden näyttelyn kokonaisuutta.

Ensimmäisenä (26.2.) avautuvat museon ylimmät kerrokset haltuunsa ottava interaktiivisen tilataiteen ryhmänäyttely Illuusio sekä alakerran valtaava kuvanveistäjä Liisa Hietasen (s. 1981) ensimmäinen museonäyttely Käänteissä.

Hietanen virkkaa ja neuloo luonnollisenkokoisia ihmishahmoja, ”kyläläisiä”, sekä arkisia esineitä. Hämeenkyröläistaiteilijan työt ovat herättäneet huomiota Suomen ulkopuolellakin.

Mediataidetta, installaatioita, immersiivistä taidetta ja veistoksia esittelevän Illuusio-näyttelyn taiteilijat ovat Petri Eskelinen, Hanna Haaslahti, Markus Kåhre, Jaana Partanen, Pasi Rauhala, Heidi Tikka ja Jarno Vesala.

Jaana Partanen: Matrix Layer, 2014, interaktiivinen mediateos. Kuva: Jaana Partanen

Kesällä (11.6.) Tampereen taidemuseossa avautuvat hiljattain vuoden nuoreksi taiteilijaksi valitun kuvanveistäjä Emma Jääskeläisen (s. 1988) sekä kaikkien aikojen ensimmäisen vuoden nuoren taiteilijan, vuonna 1985 titteliä hallinneen Kristian Krokforsin (s. 1952) näyttelyt.

Syksyllä (8.10.) museon yläkerroksiin ripustetaan suomalaista ekspressiivistä maalaustaidetta kultakaudelta nykytaiteeseen esittelevä näyttely Siveltimen voima, jonka taiteilijoita ovat muun muassa Fanny Churberg, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, Eero Nelimarkka, Marcus Collin, Ilmari Aalto ja Vilho Lampi.

Alakerran täyttää Dimensio-taiteilijaryhmän jurytetty 50-vuotisjuhlanäyttely Valovirtaa! Näyttelyn teoksissa valo on mukana niin konkreettisena elementtinä kuin teosten aiheena.

* *

Anna Retulainen: Koti ilman kirjoja, 2013–2021, öljy kankaalle. Taiteilijan ja Helsinki Contemporaryn luvalla. Kuva: Jussi Tiainen

Anna Retulaisen retrospektiivi

Sara Hildénin taidemuseon kevään aloittaa Anna Retulaisen (s. 1969) laaja takautuva näyttely Hiljaisuus (12.2.). Koko museon käsittävässä katsauksessa esitellään Retulaisen tuotantoa vuodesta 2003 alkaen. Näyttely rakentuu temaattisista kokonaisuuksista, joita ovat Asetelma, Puutarha, Kohtaaminen ja Muistaminen. Maalausten lisäksi esillä on piirustuksia.

”Retulaisen maalauskieli on samalla kertaa tunnistettava ja uudistuva. Työskentelyn lähtökohtana ja teoksen aiheena voivat olla kukat, hedelmät, vihannekset tai puutarha. Hän aloittaa työskentelyn aina kolmiulotteisen kohteen piirtämisestä. Piirretty viiva jättää hänen mukaansa jäljen sekä muistiin että paperille, ja maalausvaiheessa piirrokset ovat lopulta tarpeettomia. Retulaisen uusimmissa teoksissa fyysisen muistin ja muistamisen tutkiminen on kehittynyt aiempaa ei-esittävämpään suuntaan”, museon tiedotteessa kerrotaan.

Sara Hildénin kesän kansainvälinen näyttely esittelee ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa englantilaisen, Los Angelesissa asuvan ja työskentelevän Thomas Houseagon (s. 1972).

Houseago kuvaa teoksissaan ihmishahmoa tilassa. Hän käyttää sekä kuvanveiston perinteisiä materiaaleja kuten puuta, savea, kipsiä ja pronssia että vähemmän tyypillisiä materiaaleja kuten raudoituspalkkeja ja hamppua. Suurikokoiset veistokset esittävät ihmishahmoja, naamioita, päitä, aaveita ja hirviöitä. Pandemian aikana Houseago alkoi maalata suurikokoisia teoksia, joita niitäkin nähdään näyttelyssä.

Syksyn päättää näyttely Sara Hildénin Säätiön kokoelmaan perustuva näyttely Taiteen tiloja, tilojen taidetta. Näyttely pohtii museon uudisrakennusta ennakoiden ihmisen, taiteen ja tilan suhdetta.

* *

Vivienne Westwoodin muotia myydään erikoisliikkeissä ympäri maailman, kuten tässä Englannin Leedsissä. Kuva: Wiki Commons

Punk-muodin pioneeri Milavidaan

Museo Milavidan yläkerta täyttyy kevään korvilla riemastuttavista ruutukuoseista, päätähuimaavista korokepohjakengistä ja provokatiivisista T-paidoista. Vivienne Westwood – muotia yksityiskokoelmasta -näyttely (29.4.) esittelee englantilaisen muotisuunnittelijan ja punk-tyylin pioneerin luomuksia.

Vivienne Westwoodin (s. 1941) ura muodin parissa alkoi 1970-luvulla, kun hän perusti Lontooseen konservatiivisia piirejä järkyttäneen Sex-vaatekaupan yhdessä muun muassa The Sex Pistolsia manageroineen Malcolm McLarenin kanssa.

Punk-ilmiön kaupallistuttua Westwoodin tyyli muuttui historiallisemmaksi. Hän ryhtyi leikittelemään brittiläisen yläluokan perinteillä ja kuvataiteen klassikoilla; mallistoihin ilmestyivät krinoliinit, turnyyrit ja korsetit. Vuonna 2006 kuningatar Elisabeth myönsi Westwoodille arvonimen Dame saavutuksista muodin saralla.

Vivienne Westwood – muotia yksityiskokoelmasta -näyttely esittelee Westwoodin muotitalossa työskennelleen keräilijän Lee Pricen kokoelmaa eikä siis ole virallinen Vivienne Westwood Ltd:n tuottama näyttely.

* *

Muumimuseossa selataan Toven kirjoja

Tampere-talossa sijaitsevassa Muumimuseossa päästään vierailemaan Tove Janssonin kirjahyllyllä.

Toukokuussa avautuva Toven kirjahyllystä -näyttely esittelee Janssonin kirjakokoelmasta poimittuja tarinoita eri kulttuureista, kansansatujen hahmoja ja kaunista kirjataidetta. Esillä on maailmankirjallisuutta, runoutta, elämäkertoja, kirjallisuustutkimusta sekä muun muassa Edmund Dulacin, Arthur Rackhamin ja Maurice Sendakin kuvittamia kirjoja.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Lastenkirjainstituutin kanssa.

Kulttuuritoimituksen viikoittain päivittyvään näyttelykalenteriin pääset täältä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua