Abdulrazak Gurnah. Kuva: Mark Pringle
KIRJALLISUUS | Tansanian Sansibarissa syntynyt Abdulrazak Gurnah sai tämän vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Einari Aaltonen kääntää Gurnahin uusimman teoksen Afterlives, joka ilmestyy Tammen Keltaisessa kirjastossa keväällä 2022 nimellä Loppuelämät.
”Loppuelämät tuo tarkalla ja mielenkiintoisella kuvauksella esiin ihmisten arjen ja luonteenpiirteet, ja erityisesti naisten aseman miesten hallitsemassa maailmassa.”
Petri Hänninen
Tammi on hankkinut käännösoikeudet vuoden 2021 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Abdulrazak Gurnahin (s. 1948) romaaniin Afterlives (Bloomsbury, 2020). Teoksen kääntää Einari Aaltonen, ja se julkaistaan Tammen Keltaisessa kirjastossa huhtikuussa 2022 nimellä Loppuelämät. Vuonna 1954 perustettu Keltainen kirjasto saa näin joukkoonsa jo 31. nobelistinsa.
Noin 300-sivuinen Afterlives eli Loppuelämät on Abdulrazak Gurnahin uusin romaani. Se kertoo tavallisista ihmisistä, jotka tempautuvat ensimmäisen maailmansodan pyörteisiin keskusvaltojen (käytännössä Saksa) ja ympärysvaltojen (Britannia, Belgia ja Portugali) ottaessa mittaa Afrikan herruudesta. Loppuelämät on mielenkiintoinen kurkistus suomalaisille harvemmin tuttuun ajankohtaan ja paikkaan. Teoksen keskiössä ovat paikalliset tavat ja kulttuuri, ja ihmiset vain ajelehtivat mahtavampien voimien lyödessä heidän ylitseen. Romaani tuo tarkalla ja mielenkiintoisella kuvauksella esiin ihmisten arjen ja luonteenpiirteet, ja erityisesti naisten aseman miesten hallitsemassa maailmassa.
Palkittu kääntäjä
Einari Aaltonen on kääntänyt muun muassa Tähtifantasia-palkinnon saaneet David Mitchellin Luukellot (Sammakko, 2018) sekä Samanta Schweblinin romaanin Houreuni (Like, 2018).
Aaltosen suomennos Roberto Bolañon romaanista 2666 (Sammakko, 2004) oli Agricola-palkintoehdokkaana vuonna 2016. Gaël Fayen romaanin suomennos Pienen pieni maa (Like, 2018) toi Aaltoselle Helsingin yliopiston Maurice de Coppet -käännöspalkinnon vuonna 2019.
Kaksinkertainen Booker-ehdokas
Abdulrazak Gurnahilta on julkaistu kymmenen romaania, joista Paradise (1994) sekä By the Sea (2001) ovat olleet Booker-ehdokkaina. Hän on Kentin yliopiston englannin kielen ja postkolonialistisen kirjallisuuden emeritusprofessori.
Gurnahia pidetään eritoten tansanialaisena kirjailijana, vaikka hän on muuttanut jo 18-vuotiaana Iso-Britanniaan, kirjoittaa englanniksi, ja hänen tyylinsä nojaa eurooppalaiseen kirjallisuusperinteeseen.
Loppuelämät voi ennakkotilata verkko- ja kirjakauppojen kautta hieman alle 45 euron hintaan. Myös Gurnahin alkukielisiä teoksia voi suositella, vaikka englanti ei olisikaan täydellisesti hallussa. Jouhevasti kirjoitetut teokset ovat sujuvaa kieltä, ja niitä löytyy myös kirjastoista.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Retoriikassa voi olla eroja, mutta Sanna Marin ja Tulenkantaja-voittaja Riina Tanskanen puhuvat samoista asioista
KOLUMNI | Tampereen Kirjafestarit on teosten suurhyöky, jonka pyörteissä voi iskeä ahdistus, Maarit Saarelainen kirjoittaa kolumnissaan.
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.