Tony Vaccaro otti Marimekko-kuvia Porvoossa ja Helsingissä.
VALOKUVATAIDE | Elämä on ihanaa -näyttely Helsingin taidehallissa on hieno 130 valokuvan läpileikkaus Tony Vaccaron 80 vuotta kestäneestä urasta. Tämä tilaisuus ei suomalaisille toistu kenties enää ikinä.
Tony Vaccaro: Elämä on ihanaa. Valokuvanäyttely Helsingin Taidehallissa 8.8. saakka
Matka Normandian verisiltä rannoilta ja Ardennien tappavista lumihangista tähän maailmaan on pidempi, kun tänään enää käsitämme: sotilas syöttää lapselle lusikalla jäätelöä Ranskassa vuonna 1946, ja konfetit lentävät ilon merkiksi Nizzassa 1947.
Sodista on päästy takaisin siviilielämän pieniin iloihin, ja lämminsydäminen humanisti Tony Vaccaro kameroineen on paikalla. Ilman häntä emme voisi aistia noista hetkistä enää mitään.
Tony Vaccaro tuli Eurooppaan amerikkalaisjoukkojen mukana 1944. Jo sota-aikana hän otti liki 8000 kuvaa, ja niiden kehitysliemet sekoitettiin sotilaskypärissä.
Confetti Fight. Kuva: Tony Vaccaro, Courtesy of Monroe Gallery of Photography and Tony Vaccaro Studio
Vaccaro jäi Eurooppaan viideksi vuodeksi ja talletti filmirullille sen, miten vanha manner ponnisti sodan pimeydestä takaisin kohti valoa.
Kameran velho elää ja kuvaa yhä. Elämä on ihanaa -valokuvanäyttely Helsingin Taidehallissa on hieno läpileikkaus hänen 80 vuotta kestäneestä urastaan. Yhteensä 130 Vaccaron ottamaa valokuvaa on nähtävillä Taidehallissa 8.8.2021 saakka.
Näyttelyssä esillä olevat valokuvat kuuluvat Monroe Gallery of Photographyn (Santa Fe, New Mexico, USA) ja Tony Vaccaro Studion (New York City, USA) kokoelmiin.
Nyt kannattaa pitää kiirettä, sillä tämä tilaisuus ei suomalaisille toistu kenties enää ikinä.
Guggenheim-hattu saman nimisen museon edessä New Yorkissa 1960. Kuva: Tony Vaccaro, Courtesy of Monroe Gallery of Photography and Tony Vaccaro Studio
Tony Vaccaro syntyi italialaiseen siirtolaisperheeseen Pennsylvanian Greensburgissa 22.12.1922. Perhe muutti Italiaan neljä vuotta myöhemmin, mutta vanhemmat kuolivat. Tony joutui isoäitinsä kasvattamaksi ja setänsä hyväksikäyttämäksi. Kun toinen maailmansota alkoi, Vaccaro pakeni synnyinmaahansa välttääkseen Italian armeijan.
1950-luvulta lähtien Vaccaro loi ainutlaatuisen uran muoti- ja julkkiskuvillaan, joihin Suomessa vieraileva näyttely vahvasti keskittyy. Eikä ihme, sillä hänen yhteytensä Suomeen on harvinaisen vahva.
Anja Vaccaro, os. Lehto, 1960-luvulla appelsiinien alla Ischian saarella. Kuva: Tony Vaccaro, Courtesy of Monroe Gallery of Photography and Tony Vaccaro Studio
Kuvatessaan Life-lehdelle Marimekko-muotia 1965 Vaccaro rakastui suomalaismalli Anja Lehtoon (1939–2013). Pariskunta sai kaksi poikaa ennen eroaan 1979.
Porvoossa ja Helsingissä otetuista Marimekko-kuvista välittyy yhä sama luonnon lumo ja ihmeellinen ajattomuus, jotka edelleen kannattelevat koko suomalaisille rakasta brändiä.
Suomalaisten helposti tunnistamat kuosit ovat muuten edelleen vahvasti näkyvissä Helsingin katukuvassa sekä Taidehallissa näyttelyvieraiden yllä. Tästäkin syystä tuntuu siltä, kuin Vaccaro olisi kuvannut suomalaismuotia vasta eilen.
Marimekon uutuusmallisto näytti näin värikkäältä vuonna 1964. Kuva: Tony Vaccaro, Courtesy of Monroe Gallery of Photography and Tony Vaccaro Studio
Ison osan maineestaan Vaccaro loi aikansa julkkisten ja silmäätekevien muotokuvilla. Lista heistä on pitkä: Maria Callas, John F. Kennedy, Enzo Ferrari, Frank Lloyd Wright, Eero Saarinen, Le Corbusier.
Suosikkini tässä sarjassa on Pablo Picasso – hänen kuvansa uhkuu itseluottamusta ja voimaa, mutta ei ole torjuvan tyly.
Vaccarolla on ollut taito saada kameraa normaalisti kaihtavat julkisuuden henkilöt vapautumaan linssin edessä. Debbie Reynolds tekee ilmavan hypyn silkasta ilosta New Yorkissa 1952. Hubert De Givenchy suostui kuvaan uima-altaalla 1961. Peggy Guggenheim puudeleineen matkustaa gondolikyydillä Venetsiassa 1968.
Taiteilija Giorgio de Chirico on kuvattu Roomassa vuonna 1969. Kuva: Tony Vaccaro, Courtesy of Monroe Gallery of Photography and Tony Vaccaro Studio
Tänään melkein jokainen meistä voi periaatteessa napsia saman kaltaisia tilannekuvia kännykkäkameralla, joka ajattelee ja valottaa kuvan hämmästyttävän oikein. Tekniikka on tehnyt meistä jokaisesta pienen valokuvaajan.
Vaccaro tallensi tilanteita ja historiaa aikana, jolloin moni kuva vaati huolellista valmistelua, valon mittaamista, oikeaa ajastusta ja kuvien kehittämistä käsin. Mahdollisen epäonnistumisen näki vasta pimiön huonossa valossa, ei heti kuvaustilanteessa kameran tai puhelimen kirkkaalta ruudulta.
Senkin vuoksi hattu päästä ja käsi lippaan aidon valokuvaamisen käsityöläisen elämäntyön edessä!
Kari Pitkänen
Sophia Loren oli yksi julkimoista, jotka vapautuivat Vaccaron kameran edessä. Kuva: Tony Vaccaro, Courtesy of Monroe Gallery of Photography and Tony Vaccaro Studio
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Larissa Sansour risteilee muistoissa ja menetyksessä mutta rakentaa myös tulevaisuutta – näyttely Amos Rexissä
KUVATAIDE | Amos Rexin näyttelytila on muuttunut Larissa Sansourin ja hänen tuotantotiiminsä käsittelyssä immersiiviseksi, katsojan sisäänsä sulkevaksi teokseksi.
Ilottoman ulkokuoren alla on väkeviä tunteita – arviossa Ateneumin Gothic Modern -näyttely
KUVATAIDE | Ateneumin suurnäyttely pyrkii osoittamaan miten osa eurooppalaisista 1800–1900-luvun vaihteen taiteilijoista vaikuttui keskiajasta.
