Näkymä Moskovasta. Kuva: Wiki Commons
KOLUMNI | Hanna Telakoski on päätynyt miettimään etäisyyksien kautta Kalevaa – mitä sillä ikinä tarkoitetaankaan – ja löytänyt itsensä Yhdysvalloista.
Jouduin kesällä hankkimaan uuden puhelimen. Konsultoin tietäväisiä ystäviäni ja lopulta päätin hankkia erään kiinalaisen merkin luurin. Sen piti olla kaiken puolin tarpeeksi hyvä, minulle.
Yllättäen puhelimesta kuitenkin puuttui mielestäni nykyään ihan perusominaisuudeksi luokiteltu toiminto, nimittäin askelmittari.
Aluksi koitin etsiä sopivaa sovellusta asennettavaksi, mutta joka ainoa kokeilemani vaihtoehto alkoi syöttää minulle mainoksia, enkä periaatteesta halunnut alkaa maksamaan moisesta ominaisuudesta ilman niitä.
Lopulta tajusin mistä tässä mittausominaisuuden puuttumisessa oli kyse. Ko. valmistajan tuoteperhe pitää nimittäin sisällään puhelimeni kanssa yhteensopivan aktiivisuusrannekkeeksi nimetyn härvelin, joka hoitaa tällaiset askelten ja etäisyyksienkin mittaamiset.
Tietoinen veto siis. Osta ranneke jos haluat tietää askeleesi. Kirottua!
* *
Yritin aikani käyttää erästä mainoksetonta palvelua. Sekään ei lopulta toiminut vaan sammutteli itseään matkan varrella siten, että osan lenkeistäni olin mitä ilmeisimmin jossain toisessa ulottuvuudessa tai ainakin vaikutin uineen osan matkaa.
Sitten annoin olla ja palasin takavuosien keinoon. Mittaan tarvittaessa lenkkireittini karttasovelluksella. Siinä piirretään viivaa reittiä pitkin ja tulokseksi saadaan ainakin suurin piirtein se matka, jonka pitkin metsiä ja katuja olen köpötellyt.
Asun Tampereen Kalevan kaupunginosassa. Eräänä päivänä kirjoitin ajatuksessani karttasovelluksen hakukenttään ainoastaan ”Kaleva” löytääkseni lenkkini alkupisteen.
Kaleva löytyi, mutta ilmakuva näytti hyvin vieraalta. Tilanne oli yllätyksellisyydessään viehättävä tippuminen. Englanninkielisestä alueesta oli kyse, mutta aluksi minulla ei ollut mitään hajua siitä, missä varsinaisesti ollaan.
Etsimällä vinkkejä lähialueen paikannimistä sain jäljitettyä sijainnin ilman, että loitonsin itseäni alueesta sen enempää. – Michigan, Yhdysvallat.
Tuolla alueella myös katujen nimet kuulostavat sangen kotoisilta: Oli Louhi Street, Metsola Avenue, Aura Street ja Tapio Street.
Kaleva Cafe Michiganissa. Kuva: Wiki Commons
* *
Jatkossa on syytä muistaa korostaa, että asun nimenomaan Suomen ja Tampereen Kalevassa, sillä tämä sattumalta tietoisuuteeni tupsahtanut Michiganin Kaleva ei ole ainoa, Tampereen Kalevan lisäksi.
Lyhyen tutkimuksen perusteella ainakin myös Paimiossa sijaitsee Kalevaksi nimetty kylä. Tämän lisäksi Keravan kaupungin yksi kaupunginosista on nimetty Kalevaksi.
Tamperettakaan en juuri tunne ja opin lisää myös omasta asuinalueestani. – Sen lisäksi, että Kaleva on kaupunginosa, se on myös kolmen kaupunginosan, Liisankallion, Kalevanrinteen ja Kalevan, muodostama alue.
Eikä tässä vielä kaikki: myös Suomen historiassa vaikuttaneessa Viipurin kaupungissa oli Kaleva-niminen kaupunginosa.
* *
Kaleva-nimi toistuu myös useissa koulun- ja kadunnimissä. Ainakin tietyt sukupolvet yhdistävät sen miehen etunimenä myös voimakkaasti Suomen 8. presidenttiin, joka toimi virassa yhtäjaksoisesti 25 vuoden ajan.
Kaleva voi olla myös sukunimi ja Kalevaksi on nimetty myös yrityksiä, urheiluseuroja ja tunnettu suomalainen sanomalehti. Ja niin edelleen.
Mutta mikä tuo Kaleva on?
Urho Kaleva Kekkonen vuonna 1975. Kuva: Wiki Commons
* *
Kaleva on itämerensuomalaisessa tarustossa vaikuttava jättiläishahmo. Kalevanpojat ovat suomalaisen ja virolaisen muinaistaruston sankareita ja jättiläisiä.
Heitä on kuvattu tarustossa myös inhimillisinä sankarihahmoina, ja esimerkiksi Väinämöisen ja Lemminkäisen on sanottu olevan Kalevanpoikia.
Kristinuskon sanotaan kuitenkin raivanneen tarustojen uskomuksia tieltään, ja uskonnon vaikutuksen myötä Kalevanpojat saatettiin nähdä usein arvaamattomina, jopa pahoina tuhojaan tekevinä jättiläisinä.
* *
Kansanperinteen kerääjät ovat 1700-luvulla luetteloineet Kalewa-nimisen jättiläisen kaksitoista vahvaa poikaa ja yhden tarinan mukaan heistä olisi syntynyt kaksitoista eläinradan tähtikuviota.
Siriusta on myös kutsuttu Kalevan tähdeksi ja Orionin tähdistöä Kalevan miekaksi.
Opin myös, että nk. elosalamaa, eli kauempana näkyviä, äänettömiä salamaniskuja, kutsutaan kalevantuliksi.
Myös taivaalle katsoessani muistan nyt siis Kalevan.
Merkityksiä on toki varmasti muitakin. Vähäisin näistä kaikista ei liene Suomen kansalliseepoksen nimessä yhdellä tavulla lisättynä näkyvä Kaleva.
Siinä kyse on kansalliseepoksemme hahmojen (muutama yllä jo mainittu) kotipaikasta, jonka nimi juontuu suomalaisten myyttisestä esi-isästä ja Väinämöisen isästä. – Kalevala on kansakunta, joka koostuu Kalevan jälkeläisistä.
Kalevalan lentokenttä Karjalassa Uhtualla. Kuva: Wiki Commons
* *
Kaikesta tästä riippumatta jään kiinni tuohon alkupisteeseeni, Michiganin Kalevaan. Haluaisin laittaa jollekin siellä asuvalle viestin: ”Terveiset täältä Kalevasta”, johon hän voisi vastata samalla fraasilla.
Sitten voisimme sanailla vaikkapa jostain yllä mainitusta Kaleva-liitännäisestä ja vaihtaa sen jälkeen ihan arkisia kuulumisia. Ehkä hän ymmärtäisi minua ja meistä saattaisi tulla jopa ystäviä?
Jatkossa ehkä tekisimme jonkinlaista kulttuurivaihtoa, vaihtaisimme jopa koteja hetkeksi, ehkä? Miksi ei, onhan meillä ainakin yksi yhdistävä tekijä.
Jotenkin vähän innostun, enkä ole edes ihan varma, että mistä tai miksi. Ihania ovat oudot sattumat ja samankaltaisuudet. Ehkä päädyn vielä lenkille Michiganiin, ehkä en.
Hanna Telakoski
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kuunnelmia kansalle, tai unohdetun taidelajin ylistys
RADIO | Alkutalven ajanvietteeksi voi suositella sukellusta radiokuunnelmien ihmeelliseen maailmaan. Yle Areenan mahdollistama intensiiviperehdytys herättää ajatuksia tästä ylenkatsotusta taiteenlajista.
Miksi miehet eivät vaivaudu kirjoittamaan lapsille ja nuorille – vai eivätkö he enää osaa?
KOLUMNI | Lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat ovat järjestään naisia. Viimeisin miesvoittaja on vuodelta 2008, Matti Kuusela muistuttaa.
