Parasta juuri nyt (27.5.2020): Pauliina Haasjoki, Musiikkileikkikaveri, hengittäminen, tutkimuslenkkeily

27.05.2020
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Pauliina Haasjoki. Kuva: Tommi Tuomi

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Päivi Röppänen on juossut tuntemattomissa paikoissa ja aikoo ahmaista runoilija Pauliina Haasjoen koko tuotannon.

1

Yhteinen leikkiuramme alkoi urjeta kymmenisen vuotta sitten keksiessämme kesän ajalle jotain hauskaa tekemistä. Syntyi eri tyylilajeilla ja ilmiöillä spontaanisti kikkaileva musaduo Musaleikkikaveri, jonka mopedi keulii yhä.

Duomme konsepti on selkeä: biisin pälkähtäessä päähän etsimme siihen sanat ja soinnut sekä teemme sanoituksiin pikadramatisoinnin; sovimme tunnelman, alun, käänteet ja lopetuksen. Instrumenttien ja musiikillisen tyylilajin valinnan jälkeen vetäisemme kattauksen ykkösellä purkkiin, yleensä suunnitelmista jännittävästi muuntuneena.

Musiikilliset leikit ovat stressinpurkamisen aatelia. Tähän mennessä duomme on suoltanut muun muassa iskelmää, poppia, punkkia, reggaeta, lastenlauluja, heavyä, virsiä ja feature-tyyppistä äänimattoa.

Sattuneesta syystä olemme joutuneet kirjoittamaan tämän kevään leikki-ideat muistiin. Äänityslistalta löytyy muun muassa poikabändipotpuri, jumppalevy sekä metallimusiikkia tinapillein ja säilykepurkein säestettynä. Etätyöskentelyn tehokkuus näkyy myös tässä yhteydessä. Biisien lisäksi suunnitteilla on musavideo koreografioineen.

tulevan jumppalevyn kansi

Hiteimmät biisit tarjoillaan ystäväpiirissä syntymäpäiväyllätyksinä sankarien sähköpostiin asianmukaisten promokuvien kera. Toisinaan duoamme fiittaa Pär Fredrik Ormans. Kuva: Kimmo Hokkanen

2

Hengittäminen kuuluu lajina pirullisen monimutkaisiin itsestäänselvyyksiin. Tämä nerokas pumppujärjestelmä ylläpitää henkeämme. Samalla se toimii mitä hienovaraisimpana vuorovaikutuksena sisä- ja ulkotilan, itseyden ja toiseuden välillä.

Koska hengittäminen liittyy kaikkeen, sen kanssa voi hifistellä rajattomasti eri näkökulmista ja eri tarkoituksin. Hengittämällä voi päästä vaikka minkälaisiin sfääreihin. Viime aikoina olen tutkaillut hengitystä vähän ronskimmin, juostessa:

Nikamalukkoja voi aukoa kohdentamalla hengitysliikettä rintakehän yksittäisiin jumikohtiin. Tai jos ajattelee hengityksen ulottuvan laajemmin koko kehoon ja sen eri puolille, askellukseen saa mukavasti tukea ja virtaavuutta. Mielikuvia vaihdellessa pitkäkin etappi taittuu melkein huomaamatta.

Esitystaiteen ja teatterin kentällä toimivia voi kiinnostaa Anni Pellikan opinnäytetyö Teakiin: Vapaasukellus hengitykseen taidepedagogisena praktiikkana (2018).

3

Juoksentelun voi yhdistää itselle entuudestaan tuntemattomiin paikkoihin. Suomesta löytyy rutkasti siihen sopivia persoonallisia pikkukyliä. Parhaimmillaan kyläyhteisö on rakentanut paikalliskulttuurinsa helposti lähestyttäväksi myös satunnaisille matkailijoille.

Hyvänä esimerkkinä voi mainita viimeisimmän tutkimuslenkkipolun, Patoveden kierroksen (8 km) Vesannon Tiitilänkylässä. Reitti on suunniteltu kyläläisten, kunnan ja ympäristökeskuksen yhteistyönä, ja se kuljettaa lenkkeilijän hienon saumattomasti paitsi alueen erilaisten luontotyyppien, myös paikallisen historian ja kyläkulttuurin läpi.

Metsässä olevat kyltit jäävät usein hiukan irrallisiksi. Tälle reitille valitut paikat ja niistä esiin tuodut sisällöt olivat kuitenkin niin monipuolisia, että lenkin jälkeen kylä tuntui hämmästyttävän tutulta. Kyläyhteisön hyvä meininki voi näköjään välittyä myös ilman yhtäkään ihmiskontaktia.

Linkki reitille.

4

Ennen kuin kirjastot sulkivat väliaikaisesti ovensa, kävin napsimassa nopeasti kassillisen luettavaa. Mukaan sattui Pauliina Haasjoen runokokoelma Planeetta (Otava, 2016), joka jostain syystä kolahti nyt täysillä.

Teoksessa havainnot liukuvat sulavasti sisäkorvasta valtameriin ja avaruuteen asti, irtoamatta missään vaiheessa kehollisesta ymmärtämisestä. Suunnista, muodoista ja mittakaavoista paljastuu äkkisyviä vastakkaisuuksia: yksinkertaisuutta ja monimutkaisuutta, mittaamista ja äärettömyyttä, kosketusta ja etäisyyttä, loppuja ja jatkuvuutta.

Haasjoen kieli on kaunista ja ajattelu kirkasta. Kokoelman punainen lanka juoksee takkuilematta ja taitavasti syveten. Runon puhuja kyselee paljon, mikä herättää myös oman assosioinnin:

”Mikä on samankaltaista kuin kyllä?
Nouseminen loputonta rinnettä vesiputouksen luokse
kun kivestä aukeaa lämmin yksityiskohtien paljous. – ”

(Planeetta, 63.)

Ahmatin onneksi varauksia voi jo tehdä. Listalle päätyi Haasjoen koko setti.

5

Edellisistä poiketen kaali-porkkanaraaste ei kuulu ilmaisten, saati lystien kategoriaan. Alkutilainen kaali ei tottele minkään pelin sääntöjä, vaan lentää raastovaiheessa silppuna pitkin pöytää, seiniä ja lattiaa. Rasittavan hinkutuksen lopputulos on kuitenkin palkitseva, suhteellisen edullinen ja riittoisakin elämys.

Liikutun joistakin mauista, myös kaali-porkkanaraasteen puraisusta. Puolikkaan kaalin, parin porkkanan, tanakan rypsiöljylorauksen ja sitruunapippurin makuyhdistelmää saa syödä tippa linssissä useamman päivän.

Päivi Röppänen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua