Paula Sankelo. Kuvat: WSOY
KIRJAT | Jos haaveilet risteilystä pohjoisnavalle, kannattaa perehtyä asiaan tämän runoteoksen parissa – voi olla, että mielesi muuttuu.
”Unet ja menneisyyden käänteet sekoittuvat todellisuuteen villillä risteilyllä äärimmäiseen pohjoiseen.”
ARVOSTELU

Paula Sankelo: Iso valkea
- WSOY, 2026.
- 170 sivua.
Pienen, lähes neliön muotoisen kirjan kannessa on kaunista sinivalkoista taidetta. Taiteilija Elizabeth Bourne asuu Huippuvuorilla kuten kirjailija Paula Sankelokin ja kuvaa teoksessaan ajojäätä. Kirjan kannessa on vain pieni osa teosta: kaikkiaan sillä on mittaa kaksikymmentä metriä, mikä tuotti Huippuvuorilla monenlaisia käytännöllisiäkin hankaluuksia.
Kauniiden kansien välistä löytyy kuvaus risteilystä kauas pohjoisnavalla. Alennuskoodilla ARKTIS saa 15 % pois hinnasta, joka edullisimmillaan Prestige Stateroom -tason hytissä on vain 62 550. “Riennä pohjoisemmaksi: sinne, missä äärettömän korkeat jäävuoret juhlallisina kohottavat teräväreunaiset huippunsa vaaleata taivasta kohti.” Kukapa nyt ei kerran elämässä haluaisi tällaista matkaa tehdä.
Matkaa tehdään, yhtä aikaa äärimmäiseen pohjoiseen ja matkustajien mielen sisälle. Laivalla matkustaa onneksi myös esoteerista henkilökuntaa, eli šamaani. Hänen palveluksilleen onkin pohjoisnavalla tarvetta, kun matka muuttuu todella omituiseksi.
Iso valkea (WSOY, 2026) on todella kiehtovan omituinen teos. Se on niellyt sisäänsä yhtä jos toista, joka on sitten saanut muhia ja käydä, kunnes ulos on pulpahtanut jotain kovin vinksahtanutta. Toisinaan runokirjoissa näkee mainittavan lähteitä; harvemmin lähdeluettelolla on mittaa seitsemän sivua. Sankelo on kierrättänyt teokseensa monenlaista historiallista aineistoa monin eri tavoin, joko ajattelun lähdemateriaalina, käsiteltynä tekstinä tai itse laadittuna pastissina.
Tuloksena on juonellinen kokonaisuus, jossa jatkuvasti kulkee erilaisia kummallisia pohjavireitä. Tarina kulkee milloin runoutena, niin modernina kuin vahvasti kansanrunouteen nojaten, milloin dialogina tai proosakerrontana. Missään kohtaa ei ehdi pitkästyä, koko ajan tapahtuu jotain: risteilyn matkakertomusta, tarinoita historiasta, pohjoisen luonnon kuvausta. Iso valkea on niin vakava kuin karnevalistinenkin.
Iso valkea nousee vaivatta vuoden 2026 kiinnostavimpien runoteosten lyhyelle listalle. On ilo ja rikkaus, että meillä on Paula Sankelon kaltainen arktisen alueen ääni kirjallisuutemme kentällä ja on hieno nähdä, että pitkään työstetyn Katoava jää -esikoisen jälkeen Sankelo on onnistunut jatkamaan samaa erinomaista työtä.
Mikko Saari
@msaari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ekokylät monikriisin vastavoimana – arviossa Saraleena Aarnitaipaleen opas yhteisölliseen omavaraisuuteen
KIRJAT | Suomessa on vain muutama ekokylä. Ekokylät-kirjassa Saraleena Aarnitaival asettaa niille kovia tavoitteita maaseudun elvyttämisestä kapitalismin kumoamiseen.
Svenja Falkin Häviön päivät kertoo ihmisistä natsi-Saksan viimeisinä päivinä, vanhan ja uuden ajan saranakohdassa
KIRJAT | Svenja Falk kuvaa päiväkirjanomaisesti tapahtumia Flensburgissa ajanjaksolla, joka oli Saksan romahduksen kulminaatiopiste.
Mies, joka rohkeasti valehteli elämänsä – arviossa Monika Helferin Leijonamieli
KIRJAT | Monika Helfer kuvaa veljensä polun juuri niin kuin vuorimaassa kulkeva sen näkee. Minkä hyvänsä käänteen takana voi odottaa syöksy rotkoon.
Sanna Koposen esikoisdekkarissa lähisuhdeväkivalta on lähtökohta kostolle – arviossa Katkeruudella -Sara-
KIRJAT | Sanna Koponen on kirjoittanut psykologisen trillerin, joka paljastaa hiljalleen särön herttaisen oloisen nuoren naisen psyykessä.




