Sanni Isometsä. Kuvat: S&S / Susanna Kekkonen
KIRJAT | Finlandia-ehdokkaaksi nostettu Katoamiskertomus on tarina miehen kuolemasta sellaisena kuin kirjailija sen valitsee kertoa.
”Sanni Isometsä kirjoittaa vaikeista asioista kaikkia aisteja käyttäen: on hajuja ja makuja, tunneaistimuksia.”
ARVOSTELU
Sanni Isometsä: Katoamiskertomus
- Kustantamo S&S, 2026.
- 208 sivua.
Esikoiskirjailija Sanni Isometsän romaani Katoamiskertomus (S&S, 2026) alkaa kesästä, jolloin hänen miehensä sairastuu viattomalta tuntuvaan flunssaan. Kohta hän on koneiden varassa teho-osastolla ja kuolee tajuihinsa tulematta. Kukaan ei oikein tiedä, miksi.
Kun todellisuus on pakahduttava, kirjailija katselee itseään ja tekemisiään toisin silmin, on Sinä. Kertojana Minä on vain se, joka muistaa mennyttä.
Näin hän voi tarkastella tapahtumia ja tuntemuksia niin kuin katselisi itseään yläpuolelta istumassa teho-osaston käytävällä odottaen tai potilashuoneessa koneiden piippauksia kuunnellen.
”Nyt minä saan määrätä säännöt ja tässä kohdassa hajoan. Kas näin. Leikkaan itseni osiin kuin paperinuken. En siististi keskeltä kahtia, vaan suorastaan säpäleiksi. Pienen pieneksi silpuksi.”
”Peilistä minua katsoi toinen sinä
olet lihaa ja kirjallista ainesta.”
Vaikka kirjailija etäännyttää itsensä, jäljellä ovat aidot tunteet, jotka välittyvät lukijalle. On epäuskoa, toivottomuutta, epätietoisuutta, kaikkea, mitä voi sellaisessa tilanteessa kuvitella kohtaavansa.
”Päässäsi pyörii ristiriitaisia ajatuksia: itsekkäitä, katkeria, etäisesti pragmaattisia.”
Milloin auto pitää katsastaa, millainen sähkösopimus on, koska komposti pitää tyhjentää, rakastaako kukaan itseä niin kuin hän…
”Olet 34-vuotias ja ääriviivoista irrallaan.”
Samaan aikaan kotona on lapsi, jolle pitää vakuuttaa, että isä tulee takaisin, vaikka aivosähkökäyrä on veitsellä viillettyä, aivan liian vaakaa viivaa. Lapsella on miksi-kysymyksiä enemmän kuin niihin on vastauksia.
* *
Kertoja on ensimmäiseltä ammatiltaan kätilö, maailmaan saattaja, se, joka on syntyvää vastassa. Hän on myös sellainen, joka on työssään kohdannut kuoleman.
”Olet nähnyt, miten ihminen syntyy ja olet nähnyt, miten ihminen kuolee. Eikä sekään pelasta sinua tältä kivulta.”
Miehen kuoleman ohella kertojan mielessä kummittelee isän kuolema. Miksi isä kuoli, kun tyttö oli vain yhdeksän vuoden ikäinen?
Kirjan toisen osan keskiössä ovatkin isän kuolemaan liittyvät arvoitukset, joita kirjailija yrittää vihdoin selvittää. Samalla on pohdittava, miten jatkaa elämää, kun elossa on vain kertoja itse ja lapsi. Vaikka oma isä on silloin joskus lapsuudessa tyttärelleen sanonut, ettei kukaan katoa, kuitenkin katoaminen väistämättä alkaa.
”Unohtaminen alkaa samaan aikaan kuin tajuaminen; ensin ei kykene käsittämään, että toinen on poissa, ja kun lopulta tajuaa, on katoaminen jo alkanut.”
Mutta toisaalta:
”Miksi-kysymykset eivät lopu aikuisenakaan. Vastauksia voi etsiä Raamatusta, astrofysiikasta, lääketieteen tuoreimmista artikkeleista, mutta kuolema on aina kysymys, jotain mitä emme osaa selittää.”
* *
Sanni Isometsä kirjoittaa vaikeista asioista kaikkia aisteja käyttäen: on hajuja ja makuja, tuntoaistimuksia. Kerronta on koko ajan sisäistynyttä ja vahvaa, selkeää. Se on tunnekuohuineenkin seesteistä kuin vangitseva kuva, jonka Mari Huhtanen on kanteen suunnitellut.
Katoamiskertomus on hyvin kypsästi kirjoitettu esikoiskirja. Kertomuksen lomassa kulkee kuoleman ohella isoja olemiseen ja myös uskontoon liittyviä teemoja, ja monet lauseet sisältävät ajatuksia, jotka haluaa muistaa vielä kauan kirjan luettuaankin.
Marjatta Honkasalo
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Yhteiskunnan kannalta elintärkeää asiaa demokratiasta – arviossa Mureneeko oikeusvaltio?
KIRJAT | Toivottavasti Jukka Kekkosen teos ei ole niitä kirjoja, joista muutaman vuoden kuluttua sanotaan, että kunpa olisimme lukeneet sen ja ymmärtäneet.
Pietarin kaupungin hurmaama Erkka Mikkonen joutui pettymään pahasti – arviossa Homona Putinin Venäjällä
KIRJAT | Läntisen Venäjän miljoonakaupunki Pietari tuli 2000-luvulla tutuksi suurelle joukolle suomalaisia. Yksi kaupunkiin kotiutuneista oli Erkka Mikkonen, josta tuli Yleisradion kirjeenvaihtaja Moskovaan.
Veljesrakkautta ja raskasta rokkia – arviossa Kotiteollisuus-elämäkerta Rakkautta ja raakaa ajoa
KIRJAT | Janne Flinkkilä sitoo rehellisellä kuvauksellaan hurttien ukkojen kaveripiiristä harteilleen suomalaisen musiikkikentän elämäkertakirjurin mestariviitan.
Pettymykselle on huono rakentaa – arviossa Jukka Valtasaaren Miksi Amerikka toimii niin kuin se toimii
KIRJAT | Jukka Valtasaari toteaa teoksessaan Euroopan olevan pettynyt Amerikan päätökseen keventää sotilaallista vastuutaan Euroopasta.