Seniorit eivät ole pelkkä haitta ja menoerä – arviossa Minna Lindgrenin Seniorikapina

Minna Lindgren. Kuvat: Liisa Takala / Teos

24.8.1945 syntyi Suomessa enemmän lapsia kuin minään muuna päivänä. Tarina alkaa siitä, kun tuona päivänä syntyneet kohtaavat. Senioriaktiivit keksivät, että he voisivat järjestää yhteiset 80-vuotisjuhlat Oodin Kansalaistorilla.

Juhlien taustalla on Kudonnan ystävät ry. Heistä suurin osa elää aktiivista elämää. Heillä on paljon sanottavaa ja he ovat kyllästyneet nykymenoon. Miksipä kannattaa eutanasiaa, kun yhteiskunta tekee sen jättämällä vanhemmat ihmiset ilman hoitoa.

Seniorit ovat joka paikassa, vaikka heidän pitäisi olla kotona, pois muiden tieltä. Kokemus ja tietämys eivät ole enää kovin suuressa suosiossa missään. Seniorit eivät kuitenkaan ole pelkkä haitta ja menoerä vaan kokenut ihmisryhmä, jota kannattaisi kuunnella vapaaehtoisesti ennen kapinaa.

Minna Lindgrenin Seniorikapina-romaanin (Teos, 2026) henkilöhahmoista jokainen on suuttunut tärkeistä, elämää rajoittavista ja ihmisyyteen kuuluvista asioista ja osallistuu vastarintaan, joko näkyvästi tai taustalla. Satiiri on täyttä asiaa huumorin ja Lindgrenin tekemien hyvien huomioiden ansiosta. Nyt suunnitellaan kunnon seniorikapinaa. Kuten kaksi senioriajattelijaa kirjassa toteaa: ”Vankilassa on parempi terveydenhoito kuin palvelutalossa”.

Minna Lindgren tekee todellisuudesta kekseliästä fiktiota ja kirjoittaa olemassa olevista asioista huumorilla. Lukija osaa yhdistää asiat nykytodellisuuteen, jossa vanhemmat ihmiset ja osa nuoremmistakin elää. Kaiken takana on pysyvä vimma, jossa säästetään kaikesta mikä ei kosketa säästöpäätöksiä tekeviä. Arvostella ei saa, koska silloin huudellaan heti turhaksi vinkujaksi.

Lindgrenin kysymykset olemassa olevista totuuksista ovat hyvä. Entä jos kaikki seniorit jättäisivät menemättä maksullisiin tapahtumiin? Tai hakisivat rahansa pankista pois?

Seniorikapina on tarkoitettu kaikille, joille ikääntyminen on lähellä. On aika etsiä ja vaatia oikeutta, ehkä samoilla tavoilla kuin silloin joskus. Myös niille, joilla on vielä paljon sanottavaa ja halua tehdä niitä asioita, joihin ennen ei ollut aikaa. Onnistuuko mikään yksin? Radikaaleissa ratkaisuissa ja osallistumisessa ei ole ikärajaa.

Minna Lindgerinin kirjat ovat viime vuosina käsitelleet senioreiden elämää ja onnistuneet siinä viihdyttävästi. Ne sanovat paljon ja kuvaavat samalla aikaa nyrjähtäneelläkin huumorilla.

Maija Kääntä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua