Kuva: Ukri ry

1

Sami Tissarista ei ole esikoisromaaninsa jälkeen juuri kuulunut, mutta Ukri ry:n Näillä teillä -juhla-antologiaan hän osallistuu kiehtovan omaleimaisella tekstillä, jota luonnehditaan epänovelliksi. Joensuussa sijaitsevan Ollinkadun historia saa historiallisen katsauksen, joka etenkin sen lähellä asuvalle on tunnelmallinen ja kiinnostava.

2

Vuonislahden tiellä on Erkki Viitasen historiallinen novelli, joka sijoittuu Lieksan seutuville Suomen sodan aikaan. Tässä ajassa kuvaus ”idän” ja ”lännen” kamppailusta tietenkin resonoi, mutta Viitanen ei maalaile selkeitä hyvä–paha-asetelmia vaan tunnistaa alueen historiassa vallinneen kulttuurisen monimuotoisuuden. Teksti on sujuvaa ja konstailematonta ja kerronta jouhevaa.

3

Kanerva Vaakanaisen novellissa ollaan viimeiseksi tarkoitetulla saunareissulla. Elämä tuntuu jo menneen menojaan. Sauna ja itsemurha ovat kumpikin hyvin kotoperäisiä teemoja. Novelli on surumielisen realistinen ja päättyy toiveikkaasti. Joskus käy niinkin, että turvaverkon läpi ei pääse putoamaan, vaikka siinä ammottaakin yhä isompia aukkoja.

4

Lauri Latun novelli Kari Tapio Vartian tapaus polveilee absurdin ja naturalismin vaiheilla kauhuhenkisesti ja vähän sinne ja tänne. Teksti on soveliaan outo. Lisäksi mieleen tulevat jollakin tapaa elokuvan Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa (Fear and Loathing in Las Vegas, 1998) huuruiset tunnelmat, mutta joensuulaiseen kapakkaan ja dekadenttiin lähiöön sijoitettuna.

5

Matilda Puhakan Hallusinaatio-Waits ja jäätynyt isoisä seilaa maagisen realismin vesillä ja äityy aika ajoin purskahtelevan runolliseksi. ”Halusin olla kaikkitietävä jumalhahmo, joten työskentelin paikallisessa kulttuurikapakassa puolisen vuotta”, hän esimerkiksi kirjoittaa. Tekstistä on vaikea päätellä ajankohtaa, joten en osaa sanoa tarkoitetaanko tällä Wanhaa Jokelaa vai sen seuraajaa Sointulaa. Lyhyt teksti jättää nälkäiseksi.

Pasi Huttunen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua