Michael Toppeliuksen pensseli kaarteli kuvakirkkoihin koristeita seitsemällä vuosikymmenellä

Risto Degerman ja Lauri Lounela Haukiputaan kirkossa. Kuvakaappaus dokumentista.

Anne Välinoro, teksti

Kirkkomaalaukset ja kuvakirkot olivat entisajan ihmisen oppikoulu.

Jos lukutaito oli jäänyt hankkimatta, Jeesuksen elämänkerta tuli tavattua kirkon katosta, alttarista ja päätyseinästä. Ristinmuotoisiin kuvakirkkoihin mahtui tarinaa myös Vanhasta testamentista.

Kauheinta oli katsoa Viimeistä tuomiota, liekkien loimotuksessa väriseviä ihmisparkoja, joita paholaiset vetivät kohti kadotuksen hiillosta hankoineen.

Kuka näitä kuvia maalasi?

Virallistettu kirkkomaalaripa hyvinkin.

Suomen historian tunnetuin kirkkomaalari on ollut Michael Toppelius (1734–1821), Oulussa syntynyt Sakari Topeliuksen isoisä.

Toimittaja Risto Degerman ja lempääläläinen kuvataiteilija Lauri Lounela innostuivat Mikael Toppeliuksen elämästä niin syvästi, että tekivät tästä puolitoistatuntisen dokumentin indie-tuotantona.

Pohjolan Rubens – kirkkotaiteilija Michael Toppeliuksen elämä ja taide -elokuva sai ensi-iltansa lokakuuussa Oulussa.

* *

”Pohjolan Rubensiksi” Degerman ja Lounela Toppeliusta kutsuvat.

Mikä ettei. Michaelin kuvakieli oli kömpelömpää ja pelkistetympää kuin mainitulla Peter Paul Rubensilla, mutta vaikutus aikalaisiin ja jälkipolviin on ollut vähintään yhtä sielua ravistava kuin reheviin ihmiskehoihin erikoistuneella taiteilijalla.

Dokumentti näyttää sykähdyttävästi, miten Toppelius pyrki ja pääsi tavoitteisiinsa. Hän inhimillisti maalaamansa kirkot Aatamista ja Eevasta lähtien, barokin kuvakudokset ja renessanssitapetit mieleen tuovan elämänpuun äärellä.

Toppeliuksen elämäntyöhön mahtuu varmuudella lähes neljänkymmenen kirkon sisäpintojen, lehterikaiteiden ja saarnatuolin peilien maalaukset.

Pieksämäen kirkon maalaukset Michael Toppelius maalasi vuosina 1760–1762. Hän anoi samoihin aikoihin Oulun raadilta porvarinoikeuksia työskennelläkseen kaupunginmaalarina. Toppelius kutsui anomuksessaan itseään konterfeijariksi, joka tarkoitti aikanaan erityisesti muotokuvamaalaria. Kuva: Lauri Lounela

* *

Alkuperäisessä asussaan maalaukset ovat säilyneet kahdeksassa kirkossa. Näihin kuuluvat Haukiputaan kirkon ja Kempeleen vanhan kirkon kokonaiskoristelut, Pieksämäen Vanhan kirkon muotokuvamaalaukset, Lohtajan, Siikajoen, Rantsilan ja Revonlahden kirkkojen kookkaat moniosaiset alttarimaalaukset sekä Pudasjärven kirkon kellotapulimaalaukset.

Paavolan, Kiimingin ja Jalasjärven kirkoissa on lisäksi jäljellä osia alkuperäisestä maalauskoristelusta.

Kymmenen Toppeliuksen koristamaa kirkkoa, kuten Iisalmi, Pulkkila ja Nurmes, on myöhemmin purettu, mutta hänen töitään on siirretty joko uuteen kirkkoon tai museoihin.

Iisalmen kirkon lehterinkaiteet siirrettiin kokonaisina uuteen kirkkoon. Eniten on säilynyt alttaritauluja ja saarnatuoleja. Neljä kirkkoa, Hailuodon, Leppävirran, Kauhajoen ja Tyrnävän kirkot, on tuhoutunut tulipalossa.

Michael Toppeliuksen signeeraus Haukiputaan kirkossa, jonka maalaukset valmistuivat vuosina 1774–1779. Kuva: Risto Degerman

* *

Michael Toppelius jätti selkeän tarinamuiston pojanpoikansa Sakari Topeliuksen satuihin.

Michael Toppeliuksen isä, tullikirjuri Kristoffer Toppelius, oli kaapattu seitsenvuotiaana isonvihan aikana venäläisten kasakoiden vangiksi ja viety Pietariin, josta hän oli kuitenkin onnistunut pakenemaan ja purjehtimaan laivalla Tukholmaan.

Siellä Kristoffer oli törmännyt sattumalta pyykkiä pesevään äitiinsä Tukholman Skeppsbrolla. Muu perhe oli myös onnistunut pakenemaan Tukholmaan. Satusetä Topelius on todennäköisesti saanut isoisoisänsä elämäntarinasta vaikutteita Koivu ja tähti -tarinaan.

Isä Kristoffer Toppelius oli myös harrastajamaalari.

Äiti Margaretha Lithovia oli puolestaan huomattavaa Lithoviuksen pappissukua, Sievin kappalaisen Gabriel Lithoviuksen tytär.

Pariskunta sai neljä poikaa ja kaksi tytärtä, joista Mikael oli toiseksi vanhin.

Haukiputaan kirkossa oleva Viimeinen tuomio on Michael Toppeliuksen suurin yksittäinen työ ja se valmistui vuonna 1779. Kuva: Risto Degerman

* *

Michael pääsi Iisalmen rovastin Henrik Helsingiuksen avustamana koristelemaan Iisalmen kirkon lehterinkaiteita vain 14-vuotiaana vuoden 1748 aikoihin.

Rovastin veli oli kuninkaallinen kirjastonhoitaja, ja kesällä 1751 Toppelius purjehti Tukholmaan mukanaan suosituskirje hovimaalari Johan Paschille.

Sieltä tulivat vaikutteet ja Tukholman aika muodostui Toppeliuksen uran merkittävimmäksi opinahjoksi. Tukholmassa Toppelius vietti kaksi vuotta Paschin oppilaana osallistuen linnan koristelutöihin.

Ensimmäisen oman suuren koristelutyönsä hän teki vuonna 1756 Hailuodon vanhaan kirkkoon, joka paloi vuonna 1968. Nykyisessä kirkossa on vanhaa saarnastuoli.

* *

On jotenkin hellyttävää katsoa seitsemän vuosikymmentä kestänyttä Toppeliuksen työtä nyt, kolmesataa vuotta myöhemmin. Kirkot olivat aikansa ihmisille kauneuden tyyssija, mutta Viimeisten tuomioiden kautta myös kauheuksien.

Jos Haukiputaan kirkon Viimeinen tuomio on kooltaan 8 x 4 metriä, se peittoaa mukavasti kännykän tiirailun.

Pohjolan Rubens – kirkkotaiteilija Michael Toppeliuksen elämä ja taide -elokuvan juliste. Kuva: Lauri Lounela

* *

Välillä osa maalauksista peitettiin, koska heikkohermoiset eivät olisi niitä kestäneet.

On upeaa nähdä kuvakirkkojen kavalkadi elokuvamuodossa asiantuntevan selostuksen ja tyylitajuisen leikkauksen myötä. Ihan tekee mieli kuvakirkkokierrokselle.

Degerman ja Lounela ovat tehneet kulttuuriteon dokumentillaan.

Elokuvaa on todennäköisesti hankalaa saada Ylen kautta levitykseen, koska dokumentilta puuttuu julkinen rahoitus ja se on dokumentiksi epätavallisen pitkä, 75 minuuttia.

Elokuva sai ensiesityksensä lokakuun loppupuolella Oulussa. Molemmat esitykset olivat loppuunmyytyjä.

Dokumenttien levitys perustuu Suomessa tuottajien omaan aktiivisuuteen, festivaalien kiinnostukseen ja tapahtumanäytöksiin.

Kaupallisessa levityksessä elokuvateatteriketjujen kautta niillä valitettavasti ei ole käyttöä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua