Vahvat suomalaiset naiset raivaavat tietään – arviossa Järjen ja tunteen tyttäret

19.10.2026
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Jenni Nerg ja Aino Granström. Kuvat: Janne Kulosaari

TEATTERI | Valkeakosken kaupunginteatterin näytelmässä kuljetaan 1900-luvun vaihteen sortokaudesta Suomen ensimmäisiin eduskuntavaalehin saakka.

”Näytelmän asetelmat ovat oikeastaan menneet hämmentävän vähän eteenpäin 120 vuodessa.”

ARVOSTELU

4 out of 5 stars

Järjen ja tunteen tyttäret

  • Dramatisointi: Tommi Kainulainen
  • Ohjaus: Mirva Tolppanen ja Vesa Haltsonen
  • Ensi-ilta: Valkeakosken kaupunginteatteri 17.10.2026

Yli 20 vuotta sitten kirjailija Enni Mustonen (oikealta nimeltään Kirsti Manninen) suunnitteli historiallista draamasarjaa televisioon. Kun Yle ei halunnut tarttua aiheeseen, kirjailija tarjosi sitä kustannusyhtiö Otavalle. Syntyi viisiosainen romaanisarja kahdesta erilaisesta nuoresta naisesta, pappisperheen Annasta ja piikana aloittaneesta Hilmasta.

Vuosia myöhemmin dramaturgi Tommi Kainulainen niputti Mustosen romaanisarjan kolme ensimmäistä osaa näytelmän muotoon. Järjen ja tunteen tyttäret sai kantaesityksensä Porin Teatterissa vuonna 2019.

Näytelmässä kuljetaan 1900-luvun vaihteen sortokaudesta Suomen ensimmäisiin eduskuntavaaleihin saakka. Suuret yhteiskunnalliset muutokset menevät vauhdilla eteenpäin samaan aikaan kun päähenkilöiden omassa elämässä sattuu ja tapahtuu.

Näytelmä nostaa esiin naisen turvattoman ja miehestä riippuvaisen yhteiskunnallisen aseman. Arjen murheista huolimatta näytelmän Anna ja Hilma nousevat Suomen ensimmäisten naiskansanedustajien joukkoon.

Sinänsä näytelmän asetelmat ovat oikeastaan menneet hämmentävän vähän eteenpäin 120 vuodessa. Jos tuohon aikaan naisen pitämää julkista poliittista puhetta pidettiin strippaamiseen verrattavana häpeänä, niin ihmeen paljon naispoliitikko saa edelleen kerätä rohkeutta ollakseen tasavertaisen vakuuttava miespoliitikon kanssa.

Mutta itse asiaan. Näytelmä oli aikoinaan iso menestys Porissa ja sitä samaa Järjen ja tunteen tyttäret voi odottaa Valkeakoskellakin. Esityksestä se ei ainakaan jää kiinni.

20ee0e69 kopio tiedostosta dsc 0938

Artturi (Vesa Suhonen) on Hilman (Jenni Nerg) epäluotettava ensirakkaus.

* *

Konkari sähköistää lavan

Käsikirjoitus on rakennettu vahvojen naisroolien varaan ja kyllä – Valkeakoskellakin siihen riittää paukkuja mainiosti. Pappisperheen Anna Sofia (Aino Granström) kasvaa uskottavasti hissukasta rohkeaksi, ja piikana työuransa aloittanut Hilma (Jenni Nerg) ihastuttaa jo alkumetreillä mutkattomuudellaan ja reippaudellaan.

Kaksikon tiukkana, mutta loppupeleissä sydämellisenä tukijalkana toimii matkakirjailija ja naisasianainen Augusta Ahlstedt. Konkarinäyttelijä Mira Flinkman ottaa tästä herkullisesta roolistaan ihan kaiken irti ja antaa hyvää tukea kanssanäyttelijöilleen. Lava sähköistyy joka kerran, kun Flinkman astuu esiin.

Myös pääroolien ulkopuolella oma paikka otetaan hienosti haltuun. Anna Sofian Matilda-äiti (Katja Hämäläinen-Resimont), Anderssonska (Ulla Huoviala-Kääpä) ja Kreeta (Suvi-Marja Holkeri-Salmesvuori) tekevät vakuuttavaa jälkeä muita sivurooleissa olevia naisia unohtamatta.

Miesroolit on kirjoitettu vähän ohuemmalla kynällä. Tämän ei kuitenkaan pitäisi antaa vaikuttaa. Konkari Timo Villberg näyttää tästä hyvää esimerkkiä. Villberg hoitelee mieleenpainuvasti pikkuroolit niljakkaana apteekkarina ja asessori Tiilikaisena. Myös Jesse Sipovaaran näyttelemä luikuriparoni on hulvaton. Kohtaus, jossa paroni saapuu liehittelemään Augustaa, on kokonaisuudessaan loistava, ja tämä koskee kaikkia lavalla olleita. Samoin terveisiä lapsiroolissa olevalle Jerome Halmetojalle, hienosti meni kaikki.

Hilman elämän miehet ovat epäluotettava pelimies Artturi Mäkelä (Vesa Suhonen) ja totinen perheenisätyyppi Veikko Rantamäki (Anton Hård). Molempien hahmot olivat ensi-illassa lupaavasti nupullaan, mutta varmuutta ja uskoa omaan tekemiseen tarvitaan vielä muutama kerros lisää. Sama koskee Anna Sofian ihastusta Henrik Bergströmiä (Pekka Murto). Hyvä siitä tulee!

499c268b kopio tiedostosta dsc 0902

Augusta-tädillä (Mira Flinkman) on aina jotakin terävää kommentoitavaa.

* *

Katsoja tulee viihdytetyksi

Esityksen ehdottomiin vahvuuksiin kuuluvat myös vaikuttavat joukkokohtaukset. Esimerkiksi mielenosoitus punalippuineen on visuaalisesti vahva, samoin pelottava kohtaus, jossa Anna Sofia yrittää löytää väkijoukosta oikean hakijan poliittisille lehtisille.

Varsinkin tällaisessa historiallisessa pukudraamassa paljon rakentuu myös silmäkarkin varaan. Sitä Valkeakoskenkin versiossa on tarjolla yllin kyllin. Varakkaan Augusta-tädin kaupunkikoti on kaunis. Kiitos pyörivien lavasteiden, se muuttuu hetkessä ihan toisenlaiseksi miljööksi.

Lavasteiden lisäksi ihan kaikki muukin on kohdillaan puvustusta ja kampauksia myöten. Kun kokonaisuus täydentyy täydellisesti valitulla musiikilla, tehokkaasti hyödynnetyillä valoilla ja tarinaa tukevilla projisoinneilla, katsoja viihtyy. Myös koreografiat suunnitellut Sanni Tulipääsky saa olla ylpeä työnsä jäljestä.

b40f00b1 kopio tiedostosta dsc 0771 scaled

Raittiusseuran kokouksessa on innostunut meno päällä.

* *

Mutta entäpä tiivistys?

Näytelmän ohjanneet Mirva Tolppanen ja Vesa Haltsonen näyttelivät tässä samassa näytelmässä Porin Teatterin kantaesityksessä vuonna 2019. Porin esityksen pituus oli 2 tuntia ja 45 minuuttia ja niillä samoilla haminoilla liikutaan nytkin.

Ohjaajakaksikko on tehnyt huolellista työtä ja pitkä näytelmä etenee viihdyttävästi. Ohjaajat ovat saaneet näyttelijäryhmän hitsautumaan hienosti yhteen. Kaveria ei lavalla jätetä vaan tuetaan.

Näytelmässä käsitellään paljon vaikeitakin aiheita, kuten ahdistelua ja fyysistä kajoamista. Intiimit tai väkivaltaiset tilanteet näytellään niin taitavasti, että katsomossakaan ei tarvitse jännittää näyttelijöiden luontevuuden puolesta.

Kaikesta hyvästä huolimatta olisin kuitenkin toivonut hienoista tiivistämistä. Jos ei satu olemaan tämän lajityypin vankin fani, saattaa ensimmäisen näytöksen puheen määrä ja pitkän näytelmän episodimaisuus kysyä hieman kärsivällisyyttä.

Heli Mustonen

Järjen ja tunteen tyttäret

  • Alkuperäisteos: Enni Mustonen
  • Dramatisointi: Tommi Kainulainen
  • Ohjaus: Mirva Tolppanen ja Vesa Haltsonen
  • Koreografiat: Sanni Tulipääsky
  • Pukusuunnittelu ja valmistus: Sanni Tamminen ja Anita Valo
  • Kampaukset ja maskit: Tytti Virjo
  • Lavastussunnittelu: Tiina Pietiläinen
  • Lavastusmestari: Heino Pekkarinen
  • Valosuunnittelu: Markku Tuomala ja Emma Salonen
  • Projisoinnit: Markku Tuomala ja Tiina Pietiläinen
  • Äänisuunnittelu: Jesse Soini ja Vesa Haltsonen
  • Rooleissa: Aino Granström, Jenni Nerg, Mira Flinkman, Katja Hämäläinen-Resimont, Minttu Kemppi, Jerome Halmetoja, Vesa Suhonen, Pekka Murto, Anton Hård, Ulla Huoviala-Kääpä, Henrika Pösö, Suvi-Marja Holkeri-Salmesvuori, Timo Villberg, Kristiina Laurila, Jesse Sipovaara, Aapeli Nyrhilä, Katja Sillanpää, Toni Maula, Olivia Lahtinen

Ensi-ilta Valkeakosken kaupunginteatterissa 17.10.2026. Esityksiä 12.12. asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Evästeinfo
Kulttuuritoimitus

Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka internet-selain tallentaa käyttäjän laitteelle tämän tekemän sivustovierailun yhteydessä. Evästeitä tallennetaan ainoastaan niiltä sivustoilta, joita olet käynyt katsomassa. Evästeisiin ei sisälly henkilökohtaisia tietoja ja ne ovat sivustojen kävijöille vaarattomia: ne eivät vahingoita käyttäjän päätelaitetta tai tiedostoja, eikä niitä voi käyttää haittaohjelmien levittämiseen. Käyttäjän henkilötietoja ei voida tunnistaa pelkkien evästeiden avulla.

Evästeet vaikuttavat positiivisesti mm. käyttäjäystävällisyyteen, sillä niiden avulla valitsemasi sivusto avautuu jatkossa nopeammin vrt. ensimmäinen vierailukerta.

Evästeet voidaan ryhmitellä pakollisiin sekä ns. toiminnallisiin evästeisiin, jotka liittyvät esim. tuotekehitykseen, kävijämäärien seurantaan, mainonnan kohdentamiseen ja raportointiin.

PAKOLLISET EVÄSTEET

Pakollisia evästeitä ei voi estää, sillä ne liittyvät tietoturvaan ja sivuston teknisen toiminnan mahdollistamiseen. Esim. tällä sivustolla käytössä olevat sosiaalisen median jakonapit ovat oleellinen ja itsestäänselvä osa nykypäivän modernin sivuston teknistä rakennetta - siksi sosiaalisen median laajennuksia ei voi erikseen aktivoida tai deaktivoida. Käyttämällä kyseisiä jakolinkkejä hyväksyt sen, että somepalvelujen ylläpitäjät saavat tapahtumasta tiedon, jota ne voivat yhdistää muihin toisaalta kerättyihin tietoihin.

TOIMINNALLISET EVÄSTEET

Tällä sivustolla on käytössä ainoastaan yksi erikseen lisätty toiminnallinen eväste Google Analytics, joka on mahdollista sulkea pois päältä.

Pakolliset

Ilman näitä sivuston tekniseen toimintaan voi tulla ongelmia.

Google Analytics

Sivustoon on liitetty Google Analyticsin tuottama eväste, jolla seuraamme verkkosivuston vierailumääriä ja sivuston yleistä käyttöä.