Kuva: Eveliina Lappi
TANSSI | Only Bones 2.0 toteuttaa onnistuneesti Thom Moncktonin ohjeita: ”Vain yksi valo, ei kerrontaa, ei lavasteita, ei rekvisiittaa, ei tekstiä ja kaikki rajoitetussa tilassa”.
”Riia Kivimäen ja Saku Mäkelän pariakrobatia on vaikeammissakin kohdissa käsittämättömän helpon näköistä.”
RISA: Only Bones 2.0. Kulttuurikeskus Stoa Helsingissä 3.9.2026.
Siirtymä aurinkoisesta ja lämpimästä loppukesän Helsingistä Kulttuurikeskus Stoan katsomoon on keveä; RISAn Riia Kivimäki ja Saku Mäkelä makoilevat näyttämön lattialla nauttien pehmeän valospotin säteistä kuin laskevasta auringosta. Parisuhdetarina etenee lämmöstä ja rakkaudesta repeämiin ja ristiriitoihin, yhteisestä toiminnasta yksilöllisiin suorituksiin. Mutta onko kokonaisuus sittenkään parisuhdetarina, lineaarinen jatkumo symbioosista yksilöllisyyteen vai fyysisesti luotuja välähdyksiä ja mielikuvia, jotka ruokkivat eri tavoin katsojan mielikuvitusta?
Only Bones 2.0 on vuodesta 2018 yhdessä RISA-nimen alla työskentelevän Riia Kivimäen ja Saku Mäkelän uusin teos. Lähtökohtana on ollut sirkustaiteilija Thom Moncktonin kehittämä minimalistinen fyysisen teatterin konsepti, jonka muuttujia taiteilijat voivat tulkita vapaasti. Ohje kuuluu: ”Vain yksi valo, ei kerrontaa, ei lavasteita, ei rekvisiittaa, ei tekstiä ja kaikki rajoitetussa tilassa”.
Kivimäki ja Mäkelä seuraavat Moncktonin ohjeita hyödyntäen loistavasti sekä yhteistä osaamistaan että henkilökohtaisia vahvuuksiaan. Pariakrobatia vaikeammissakin kohdissa on käsittämättömän helpon näköistä. Järkkymätön luottamus näkyy siinä, että Kivimäki ja Mäkelä eivät ole lähteneet vain kopioimaan pariakrobatian perustemppuja, vaan he ovat etsineet ja työstäneet omaa tapaansa akrobaattiseen yhteistyönsä.

Kuva: Saku Mäkelä
Itseäni viehättää heidän liikkeeseen löytämänsä vaivaton jatkumo, tanssinomainen virtaavuus, joka läpileikkaa akrobaattisemmatkin osuudet. Sirkussilmää hivelee väistämättä Kivimäen monipuolinen liikkuvuus ja notkeus, jota pari osaa käyttää kekseliäästi monessa kohtaa. Hykerryttävää oivaltamista löytyy myös erilaisissa ötököissä, jotka syntyvät kahden kehon muodostelmista.
Matkalla ammattiin Kivimäki on siirtynyt voimistelusta tanssiin, ja edelleen pariakrobatiaan Tukholman Taideyliopistosta valmistuneen Mäkelän kanssa. Only Bones 2.0 -teoksessa Kivimäki tekee myös oivallisen ilmanumeron pienen rautakehikon kanssa. Yhden valon taktiikka sopii kohtaukseen erinomaisesti.

Kuva: Luis Sartori Do Vale
Valosuunnittelija Jere Mönkkönen onnistuu näyttämään, että joskus vähemmän on enemmän. Kun monessa näyttämöteoksessa enemmän valoa on jo vakio, on hauska huomata, kuinka paljon yhdellä valolla saa aikaan, ja kuinka tehokkaasti se voi korostaa esityksen liikkeellisiä elementtejä.
Äänimaailman (äänisuunnittelija Hanna Mikander) herkullisin kohtaus on kankaan repeämän äänet, kun Kivimäki ja Mäkelä käyvät toistensa vaatteisiin kiinni. Samalla repeää alun herkkä yhteisymmärrys.
Jälkikäteen ajateltuna tunnin teokseen mahtuu paljon, useita tunnelmaa muuttavia kohtauksia. Missään kohtaa ei silti ole kiireen tuntua, tai mitään ei pitkitetä äärirajoille. Liikkeen virtaavuus, helppous ja kohtausten joustava muutos pitää intensiteettiä yllä koko ajan. Pieniä yllätyksiä riittää loppuun saakka.
Merja Koskiniemi
* *
RISA: Only Bones 2.0
- Ohjaus ja lavalla Riia Kivimäki & Saku Mäkelä
- Äänisuunnittelija Hanna Mikander
- Valosuunnittelija Jere Mönkkönen
- Konsepti Thom Monckton
- Yhteistuotanto RISA ja Stoa
- Esitystä ovat tukeneet Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus, Subtopia ja Cirko-Uuden Sirkuksen Keskus.
Ensi-ilta Kulttuurikeskus Stoa Helsingissä 3.9.2026. Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ari Nummisen Juhla viihdyttää, kiihdyttää ja hämmentää – arviossa Tanssiteatteri MD:n ensi-ilta
TANSSI | Neljässäkymmenessä vuodessa ihminen ehtii kokea ja kypsyä, mutta jotenkin vaikuttaa siltä, että Ari Nummisen särmät eivät hioudu. Ja juuri se on kiinnostavaa.
Kehotietoisuus ja yhteisötanssi – Annika Sarvela etsii reittejä parempaan vointiin ja vuorovaikutukseen
HENKILÖ | Vuoden 2025 yhteistötanssitaiteilijaksi valittu Annika Sarvela on tehnyt tanssin kentällä myötätuntoisen elämäntyön vailla suurta julkisuutta.
Kolme festivaalia yhdessä paketissa – Tango, flamenco ja kitara kohtaavat Tampereella
TAPAHTUMA | Tango-Guitar-Flamenco Week tarjoaa syyskuun puolivälissä tanssia, musiikkia ja laulua reilun viikon verran ja jo sitä ennen etkoillaan.
13 kieltä Helsingin juhlaviikoilla – Cloud Gate Dance Theatre yhdistää nykytanssia ja kiinalaista kulttuuria
TANSSI | Kolmentoista tanssijan teos pohjautuu tunnettuun tarinankertojaan, joka osasi taidokkaasti muuntaa ääntään eläytyessään tarinoidensa eri hahmoihin.




